NUORTEN HUVIT 50-LUVULLA

Oma luokkani IIC vuonna 1955, olimme siis 12-vuotiaita. Katso pukeutumista, useimmilla jalassaan golfhousut, siis puntit käännettyinä polven alapuolella. Olen toiseksiylimmäisessä rivissä toinen vasemmalta, luokanvalvojan Tähtisen Mimmin takana. Näistäkin pojista on tietääkseni jo neljä poistunut keskuudestamme: Tapio Helin, Olli Tiainen, Raimo Linko...

Perheessämme oli viisi henkeä, isä oli kuorma-autoilija, jolla kolme omaa autoa; äiti hoiti aluksi meitä lapsia kotirouvana, meni 50-luvun lopulla R-kioskeihin vapaapäivien tuuraajaksi ja kiersi Kariniemen, Niemen ja Kivistönmäen R-kioskeissa. Meitä poikia oli kolme, vanhin veljeni Pertti oli syntynyt Viipurissa -37, hän kävi nelja luokkaa yhteiskoulua; nuorempi veljeni Ahti (s.-45) kävi keskikoulun lyseossa, minä Raimo (s.-43) kirjoitin lyseosta ylioppilaaksi -64 ja kävin sitten vielä kauppaopistonkin.

Koulusysteemi poikkesi täysin nykyisestä, kansakoulu kesti kahdeksan vuotta, neljänneltä pyrittiin oppikouluun ja kuudennelta ammattikouluun, tai sitten käytiin kansakoulu loppuun. Itse pääsin Lahden lyseoon 11-vuotiaana, toista kotimaista eli ruotsia alettiin päntätä heti ekalla luokalla, ensimmäinen vieras kieli alettiin toisella luokalla, valitsin englannin, mutta lyseossa vaihtoehtona oli myös saksa. Keskikoulun, I-V luokka, jälkeen mentiin lukioon joko kielilinjalle tai matematiikkalinjalle. Valitsin kielilinjan ja pitkän englannin lisäksi piti ottaa kaksi lyhyttä kieltä, otin saksan ja ranskan, latinaakin olisi voinut opiskella. Lyseo oli tuolloin poikakoulu, ja tipala oli tyttökoulu.

Vanhempani rakensivat omakotitalon Kiveriöön, 40 m2 pihamökkiin muutimme 1959, varsinaiseen omakotitaloon muutama vuosi myöhemmin. Lyseon VI luokan jälkeen jouduin pitämään välivuoden, siis menemään töihin, tämän rakentamisprojektin takia. Palasin kouluun 1961-1962 seitsemännelle luokalle, sain ruotsinehdot enkä yrittänytkään niitä suorittaa vaan halusin kerrata aiempia oppeja tulevia ylioppilaskirjoituksia varten. Kertaushan on opintojen äiti !

Lapsuusvuodet ja teini-iän asuin Kariniemessä, nuoruusvuodet Kiveriössä, aikuisena asuin joitain vuosia keskustassa, Vesijärvenkatu 34 ja Yrjönkatu 9, sitten vuosikausia Kiveriössä Purokadulla, oman omakotitalon rakensimme Solttiin 1975, sieltä palasin avioeron jälkeen takaisin Kiveriöön Purokadulle 1992 ja täällä asun edelleen.

Lapsena Kariniemessä oli hyvä asua, pitkässä talossa (Kariniemenkatu 35) oli neljä porraskäytävää, paljon lapsiperheitä, ja samanikäisiä kavereita, tyttöjä ja poikia. Leikimme metsässä eli Kariniemen luonnonpuistossa; pellolla eli Lahdenkadun varren tasanteella, kerrostalot rakennettiin vasta myöhemmin; kaupungin puutarhan vieressä eli Kisapuistossa sen valmistuttua; ongella käytiin kesäisin miltei joka päivä jyrkällä suoraan veteen putoavalla ratapenkalla pienen ja ison Vesijärven välillä. Kariniemenkadun liikenne oli rauhallista 50-luvulla, pelailimme kadullakin pesäpalloa, jalkapalloa ja talvella jääpalloa, hyppelimme kilpaa kadun yli, laskettelimme maha- ja rattikelkoilla ja potkureilla talvisin.

Televisiota ei ollut, elokuvissa ja nonstopeissa käytiin ahkerasti, mm. Hämeessä (Aleksi 13), Ilveksessä (Aleksi 4), Ritzissä (konserttitalossa), Kinemassa (Rautatieaseman lähellä Rautatienk. 6), Kuvapalatsissa (Rautatienk.15), Jukossa (Vesijärvenk. 16), Kareessa (Hämeenk.16), 60-luvulla myös Seitsemässä Veljeksessä (pikkuteatteri, Loviisankatu).

Talvella Salpausselän kisat oli kuitenkin vuoden kohokohtia, sinne painuttiin huvittelemaan isolla porukalla, tyttöjä metsästämään vaikka pakkasta olikin... Kesäisin käytiin telttailemassa, pieni kahden hengen harjateltta oli erittäin suosittu, camping oli kova sana 50- ja 60-luvulla, ainakin juhannuksen tienoilla. Keskikaljaa ei ollut, limsalla ja kaakaolla ja jätskillä käytiin kavereiden kanssa baareissa. Kivaa aikaa ja kivoja muistoja !

Nuorta lempeä 1959, Tellu ja Rami Pulkkilan-harjulla retkeilemässä, unohtumaton ensirakkaus

KAHVILAT:

Jos rahaa ei ollut, lyseolaisena ruokatunteja vietettiin usein puukirjaston (Hämeenkadun ja Mariankadun kulma) nuoriso-osastolla tai lehtienlukusalissa, jos oli rahaa mentiin tietenkin kahviloihin tai baareihin...

- suosituin Maneli Tuomitalon vierellä nykyisen Novatalon paikalla (Aleksi 7), kauan sitten puretun pienen kaksikerroksisen talon toisessa kerroksessa, tila jakaantui kahteen osaan, toisessa yleisessä käytössä oleva pianokin, kahvia limsaa, tupakansavua, oppikoululaisten paikka

- Valtakulman baari, valtavan iso paikka toisessa kerroksessa alatorin vierellä, sinne poikettiin aina ruokatunnilla, lueskeltiin ja kuulusteltiin läksyjä, syötiin pullaa ja kahvia

- Sihvolan jäätelöbaarit Pankinportin perällä ja Vesijärvenkatu 32, Sihvolan omassa puutalossa Luhtasen tehdasta vastapäätä eli Vesijärvenkadun ja Kulmakadun nurkassa. Yrittäjä oli käynyt USAssa ja toi idean sieltä Lahteen, pitkä korkea baaritiski, metallijalkaiset korkeat punaisella nahalla päällystetyt jakkarat ja useita erilaisia jätskiannoksia

- Sinuhe Mariankadulla, nykyisellä paikallaan, sinne poikettiin aina elokuvareissulla, kaakaolle tai limsalle

- Konserttitalon baari toisessa kerroksessa oli kiva paikka, katutasossahan oli Lahden ensimmäinen ostoskeskus, noin 10 erillistä lasiseinin toisistaan erotettua myymälätilaa, mm. Urheilu-Saarinen, posliinikauppa, kenkäkauppa jne jne.

- Urheilutalon baari, toinen kerros, siellä käytiin istuskelemassa ja pajatsoa kokeilemassa

- Lasipalatsin baariinkin (nykyisen Mascotin paikalla Vapaudenkadun ja Rauhankadun kulmassa) poikettiin joskus limsalle tai kahville ja pajatsosta rahaa tienaamaan, lyseolaisena

- Kariniemen baari Karihovissa oli lähin - asuin Kariniemenkadulla 1947-59 - kaunis ja iloinen nuori tytönhuitukka myyjänä, tehtiin aina asiaa hänen luokseen, pajatso kassan vieressä kapeassa käytävässä; koepaperit ja kirjat ostettiin viereisestä yksityisestä kirjakaupasta

- Osuuskaupan kahvila Hämeenkadulla (nykyisen Sokoksen pikkuliikehuoneistojen paikalla), pajatso ja limua, kahvia, kaakaota jne

- Askon baari, Asko-talon (nykyinen Sokos Aleksilla) toinen kerros, suuri sali, tavaratalon asiakkaita ja muuta väkeä

- Maakuntatatalon piha (Hämeenk.9), toinen kerros, iso baari - ruokailijoita ja nuoria

- Nelon baari, Aleksi 1, toinen kerros (myöhemmin Rosso, Lahden ensimmäinen pizzaravintola) - ehkä avautui vasta 60-luvun alussa ?

- Kukonpoika, Lahden ensimmäinen hampurilaispaikka ja yöravintola, Aleksi 25 kongi, pitkä tiski, erillinen ruokailupuoli herkkusuille, omistaja oli Ahti; sai myöhemmin anniskeluoikeudetkin, 60-luvun alkupuolella ?

Lyseon VC eli keskikoulun viimeinen luokka 1958-59, ensi vuonna lukioon. Kuvassa mukana Suomen jalkapallomaajoukkueen hyökkääjä Semi Nuoranen, tohtorismies Esko Passila, Etelä-Suomen Sanomien kustantaja Antti Kivekäs, Saimovaaraksi muuttunut Pölösen Jussi, Salmenhaara, Tyrkkö, Jäppinen, Laitinen, Viitanen ja joukosta jo lopullisesti poistuneita, mm. Siikanen, Siren, Talvitie, Luhtanen...

TANSSIPAIKAT - 12.8.2011 sain palautetta - Brian Club ???

- ensimmäiset tanssisysteemit järjestettiin kouluissa, siis oppikouluissa, eli konventit, konvat - Lyseossa omansa, Tipalassa (tyttölyseo kaupungintalon vieressä eli Harjukadun ja Vuorikadun välissä) ja Kannaksen Yhteislyseossa... Opettajien valvovan silmän alla, opiskelijat soittivat elävää musiikkia, esiintyjinä mm. lahtelaiset Sarapaltion Sakke, Aarno Raninen, Ritva Mustonen, Liisa-Maija Laaksonen

- Salpausselän kisojen aikaan Ståhlberginkadulla oli ammattikoululla teknisen opiston opiskelijoilla kisatanssit, siellä käytiin hiihtovehkeet päällä tyttöjä katsomassa

KESÄ JA TANSSILAVAT,
EI IKÄRAJAA, EI ALKOHOLIA
- puffetista kahvia, pullaa, limsaa, ykköskaljaa jne - naiset parhaissa pukimissaan seinustalla, miehillä puku tai pikkutakki ja he hakivat, joskus naistenhakujakin

- Teivaala Teivaanmäessä nykyisen lämpövoimalan yläpuolella, näkymä Vesijärvellekin - siellä tanssittiin hitaita, päästiin lähituntumaan heilojen kanssa, vaikka ei tanssia kunnolla osattukaan. Oppikoululaisten ja 'keskiluokan' paikka, nuoria rakastavaisia, kaikki tunnetut suomalaisyhtyeet kävivät esiintymässä

- Sointula Hirsimetsäntien ja Suopuistonkadun kulmassa; työläiset, mustalaiset, sotilaat vakioporukkaa, tangoa pikavauhdilla lavan reunasta toiseen pitkin laahaavin askelin, tanssinhurmaa jota meikäläinen pystyi vain katseella seuraamaan... Mutta pääsi sieltäkin joskus saatille.

- Vesivehmaan jenkkapirtti - aaltoileva tanssilattia, juhannuksena Vääksyn lavat juhla-alueella - kymmeniä busseja Lahdestakin, tuhansia juhannuksenviettäjiä, omat 'eväät' kaikilla; Kiparkatti Myrskylässä - kerran käväisin sielläkin

- Enonsaari, vanhempi veljeni oli 'lättähattu', kävivät yleisellä moottoriveneellä kavereitten kanssa 'telttailemassa' ja naisissa

TALVI, EI IKÄRAJAA, EI VÄKEVIÄ, EI KESKIOLUTTAKAAN

- Urheilutalo, oppikoululaisten suosima tanssipaikka, pitkät jonot lipunmyynnissä, paljon väkeä, esiintyjiä Pirkko Mannolasta (Miss Suomi) alkaen kaikkiiin Suomen tunnetuinpiin yhtyeisiin

- Kansantalo oli 'varttuneemman' väen ja työssäkäyvien paikka, parvekkeelta oli kiva seurata tanssijoita, nykyisen elokuvateatterin paikalla hämyisempiä paikkoja lähikontaktiin ja pikkupussailuun. Jos ei Urkilla tärpännyt, pikavauhtia Kansantalon ovelle tuttuja ja poistuvia norkoilemaan

- Osake eli Työväentalo Reunan palstan kohdalla - nykyisen Felmannin paikalla - kaksikerroksinen iso puutalo, pääasiassa sama porukka kuin Sointulassa, paljon 'duunareita', sotilaita, mustalaisia - isonveljeni vakiopaikka

Puukirkko ja sankarihaudoilla käynti lakkiaispäivänä toukokuussa 1964. Eturivissä vasemmalla Linderborgin Kai, itse olen oikeanpuoleinen lakkipää.

- puu-Oululainen pitkässä matalassa puutalossa Rautatienkadun ja Vuorikadun kulmassa, siis elokuvateatteri Kuvapalatsin vieressä, ensimmäinen ravintolareissuni, iso sali täynnä turisevia ukkoja, tupankansavu valtava, äänten sorina samoin, ainakin b-oikeudet eli olutta, lonkeroa, viinejä jne

- Ravintola Prater (aiempi nimi oli Keula), Pakkalan yritys Aleksanterinkadun ja Saimaankadun kulmassa Ilves-apteekkia vastapäätä, lyseolaisena käytiin kavereiden kanssa yläkerran parvella Mosel-viiniä maistelemassa, katutasossa ravintolasalissa elävää musiikkia ja tanssipareja, ruokaa, juomia

- Ravintola Jukola Hämeenkadulla, siis Lahden Osuuskaupan ravintola, oli aikoinaan hyvin suosittu aikuisväen menopaikka, katutasossa oli baari, jossa lehtiväkikin poikkesi ahkerasti

- Nuutti-Grilli Vesijärvenkadulla, Seurahuone (ylioppilasbileet -64) ja sen yöravintola Häränsilmä Aleksilla, ravintola Valtakulma talon yläkerrassa ja Nelson-baari alakerrassa Aleksin puolella

- Ravintola Salpaus Konserttitalossa, heti nykyisessä katutason aulassa, hienohko ja tunnelmallinen sisustus, Pohja oli johtajana

- Centrum Aleksin ja Veskun kulmassa Seurahuonetta vastapäätä, valtavan kokoinen osuuskaupan ravintola, täynnä aikuisia ukkoja ja valtava puheensorina - ensi kertaa kävin vanhemman veljeni ja hänen kaverinsa mukana, joskus 60-luvun alussa ?

- Tirra, Torvi, Monttu - maankuuluja kapakoita

- 60-luvun puolivälissä suosikkipaikkoja oli ylä-Oululainen KOP:n talo Aleksi 10, sieltä lähdettiin aina elokuviin tai tansseihin, käytiin takkatulen vierellä istuskelemassa

- Kariniemen ulkoilmaravintola mäen päällä oli avoinna vain kesäisin, pitkä matala rakennus huvikentän ja huvipuiston välissä, pitkät ulkoterassit, vanhempani kävivät vieraineen joskus siellä tanssahtelemassa

Aika kultaa muistot, 'dementiani' etenee, olen ehkä muistellut jotain väärin ja unohtanut tärkeitä juttuja. Jos jotain huomautettavaa löydät, pistä sähköpostia tulemaan...

Raimo Kaarna - signal@sci.fi

26 tyttöä ja vain 7 poikaa yo-luokalla kauppaopistossa 1964-65. Tenniksen monivuotinen naisten suomenmestari Ahosen Lettu (Leena) kolmannen rivin vasemmassa reunassa, hän myöhästyi miltei joka aamu, koska asui liian lähellä, muutaman sadan metrin päässä koulusta. Kohon Marja-Liisan (nykyään Domander; toinen rivi, oikeassa reunassa) tapasin kirppiksellä parisen viikkoa sitten, hänkin on jäänyt eläkkeelle tekstiilipuotinsa Kauppa-Kohon myytyään. Itse olen alarivissä toinen vasemmalta.

Lahti 21.5.2008

Olen viime päivinä käynyt läpi Signal-lehteni vanhoja arkistoja ja löysin sieltä vuoden 1987 tammikuun Hymy-lehden. Tämä aikoinaan Suomen suurin tilattava aikakauslehti julkaisi kokonaisen kolmen sivun jutun Signalista. Vilkaise, klikkaa sivujen kuvia ja ne suurenevat luettaviksesi.

Lahti 19.5.2008

Äitienpäivä on ohi, isänpäivä puolen vuoden kuluttua...
Vuonna 1993 - 15 vuotta sitten - vanhempi tyttäreni Kirsi, nykyinen graafinen suunnittelija, muisti minua seuraavalla kuvittamallaan runolla:

Kiitos Kirsi, ja kiitos Katikin, rakastan teitä molempia. Ja Lumia myös...

Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut:
2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002