Tällä sivulla pidän päiväkirjaa, esitän omia mielipiteitäni rakkaasta kotikaupungistani Lahdesta, ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, muistelen menneitä vuosikymmeniä...
Välillä napsin digillä valokuvia, haastattelen tuttujani, rupatellaan, otetaan kantaa ja parannetaan maailmaa !!!

* Sivuston tekijä * Sisällysluettelo
* Kotikaupunkini
* Kalamarkkinat * Laituritanssit
* Taidetta, autoja * Hollolan kirkolla
* Suomen ja * Maailman sanomalehdet
Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut. - KAIKKI JUTUT 2013-2002
2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002


JOULUAATTONA 2013 at 10:27:20

Vanhoja suomalaisia joulukortteja 1930-1940-jne

www.globalcollectors.net

Lauantai 22. joulukuuta 2013

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LAHTELAISTA.NETIN LUKIJOILLE
Radio oli oman aikansa internet, tietokone ja tabletti, kuten näet näistä
75 vuotta vanhoista ilmoituksista (Uusi Suomi & Helsingin Sanomat 1938)

Yksinkertainen, nopea, vallankumouksellinen - Philips Maailmantapahtumat kotiisi, kansainvälistä jännitystä, uutisia - Concerton
Koko avaruus on teidän, ääniaallot, vaivatta - Ericsson
Hyvä kenttävoimakkuus, tehokas vastaanotin, Suomen oloihin - Wattram

Todelliset ammattilaiset, copywriterit, ovat kirjoittaneet tekstit. Myyntiargumentit samoja kuin nyt tietokoneiden ja tablettien myynnissä, tehoja löytyy, tyylikäs design, loistava kuuluvuus, maailma kotiisi, jännitystä... Löysin nämä 75 vuotta vanhat sanomalehdet kirppikseltä, maksoin 2-3 euroa kappaleelta. Molempien sunnuntainumeroissa oli 32 broadsheetsivua, se vastaa 64 tabloidsivua, painettu kohopainorotaatiossa. Elokuvailmoituksia oli peräti parisen aukeamallista, radioilmoituksia toistakymmentä, joukossa myös Hornyphon-radio, jollaisella kotonani lapsena 1950-luvulla kuuntelin ulkomaiden asemia.


Maanantai 9. joulukuuta 2013 - WLL

Heikki Kivistö -
Lähetetty 8.12.2013 19:14:05 - Aihe Lahden Pelti- ja Metallitehdas

Muutama valokuva ja kommentti aiheeseen Lahden Pelti- ja Metallitehdas

Törnroosin valimo ja konepaja aloitti vuonna 1880. Perustaja kuoli vuonna 1907 ja yritys siirtyi ensin leski Karolina Törnroosin johtoon . Sittemmin vastuu siirtyi heidän pojalleen Vilho Törnrosille, joka teki yrityksestä vuonna 1927 osakeyhtiön, jonka nimeksi tuli Lahden Pelti- ja Metallitehdas Oy. Yrityksen toiminta hiipui 1950-luvun alkupuolella.
Lahden Pelti- ja Metallitehdas sijaitsi Vesijärvenkadun ja Vapaudenkadun kulmassa. Pihaa ympäröi Vapaudenkadun puolella ja osittain Vesijärvenkadunkin puolella lauta-aita. Portti oli Vesijärvenkadun puolella. Oheinen kuva rakennuksesta on teoksesta Unto Tupala: Kun Lahti rakennettiin.


Toisessa kuvassa, joka on omista kokoelmistani, on yrityksen konttoritilat. Taustalla olevasta ikkunasta näkyy Vapaudenkatu. Oikealla olevasta ovesta mentiin myymälätilaan tiskin taakse. Myyntitiski oli koko myymälähuoneen levyinen. Sen päässä oli pakkauspaperiteline. Muita konttoritiloja ei ollut. Kuvassa on istumassa Laina Andersen, joka toimi yrityksen kirjanpitäjänä vuodesta 1927 ja toimitusjohtajana vuodesta 1944. Oikealla seisoo hänen miehensä Carsten Andersen, joka toimi yrityksessä teknisenä johtajana. Kuva lienee otettu 1930-luvun alkupuolella.


Kolmannessa kuvassa, joka on myös omista kokoelmistani, on yrityksen koko henkilökunta 1930-luvun alkupuolella. Carsten ja Laina Andersen kuvan oikeassa reunassa.

Sitten voitaisiin siirtyä tarkastelemaan lahtelaisia ravintoloita


Oheinen omista kokoelmistani oleva kuva on otettu Palatsiravintolasta 1930-luvulla. Ravintolan omistajina olivat Jenny ja Georg Inarmaa (1936 asti Ingman). Palatsiravintola oli Rautatienkatu 13:ssa toisessa kerroksessa samassa porraskäytävässä, missä Kuvapalatsikin oli alakerrassa.

Muutama arkistoista löytyvä asiatieto ravintoloista. Väkijuomalain mukaan oli Alkoholiliikkeen hankittava anniskeluoikeusanomuksista maaherran ja paikallisen kunnanvaltuuston lausunnot. Lahdessa anniskeluoikeuksia hakivat esim. vuoden 1933 alusta Lahden Kaupunginhotelli, Puistohotelli, Kaupahotelli, Kauppaklubi, Seurahuone, Palatsiravintola, Lahden biljardisali, Ahkeran kahvila ja ravintola, Suomelan kahvila ja ravintola, Teatteriravintola, Kahvila ja ravintola Hillos, Kahvila Häme, Kahvila Arena, Ravintola Keskus, Kahvila Kulma, Kahvila Rauha, Kahvila Voima, Kahvila Helmi sekä Keilánin kahvila. Vaikka valtuusto suositteli vain viidelle ensiksi mainitulle anniskelulupia, antoi Alkon hallintoneuvosto ne kaikille muille paitsi Ahkeran kahvila ja ravintolalle. Lähes vastaavasti kävi vuonna 1934, jolloin jaettin luvat uudelle anniskelukaudelle. Valtuston lausunto oli vuoteen 1935 asti vain neuvoa antava.

Anniskeluoikeuksien lisäksi vaikutti ravintoloiden päivittäiseen toimintaan tanssikielto, joka tuli anniskeluravintoloissa voimaan syyskuun 1. päivästä 1935 alkaen. Tanssikielto katsottiin välttämättömäksi raittiuden kannalta ja siveellisistä syistä. Maaherran erikoisluvalla saivat Lahdessa rajoitetut tanssiluvat Seurahuone, Palatsiravintola ja Kauppahotelli.

Terveisin
HeikkiK

KIITOS HEIKKI KUVISTASI, ARVOKASTA INFOA MEILLE HARRASTAJILLE ! Tuo Kuvapalatsin viereinen Palatsiravintola on paikkana tuttu ! Ostin aikoinaan ensimmäisen sähkökirjoituskoneeni Kärkisen veljeksiltä, heidän konttorikoneliikkeensä toimi 60-luvulla samassa liikehuoneistossa. Ja ehkä siinä toimi 50-luvun puolella ennen Kärkisten liikettä joku baarikin ? - r a m i


Maanantai 18. marraskuuta 2013

ONNEA 12-v. LUMILLE

Lukupiirin seuraavassa kokouksessa EI katsota videota
vaan luetaan uutta vanhaa PEPPI-kirjaa... - - - u k k i


Tiistai 12. marraskuuta 2013 - WLL



Muutamalla eurolla
Lahden historiaa
kirppikseltä...

Johan Henrik Törnroosin läkki- ja peltisepänliike näyttää olleen Lahden suurimpia yrityksiä reilut sata vuotta sitten, kertoo Lahden kaupungin vuonna 2005 julkaisema Lahti-käsikirja.

Kuvan 'paistinpannu'kellon eli oman aikansa liikelahjan ja työnäytteen löysin paikalliselta kirpputorilta, hinta oli huimaava, taisi olla 4 euroa. Toki kellon tuntiviisari eli haarukka roikkuu holtittomasta alaspäin sojottaen, sen ehkä pystyisi kiristämäänkin.

Kellon koneistoa en ole päässyt vielä testaamaan, mutta kunhan löydän jostain jonkun 50-luvun vieteriauton avaimen, vedetään kello ja kuunnellaan peltisellä kaikupohjalla sijaitsevan koneiston kunto ja tikityksen voimakkuus !





Sunnuntai 3. marraskuuta 2013 - WLL

Yllä oleva valokuva lyseon juhlasalista saattaisi olla messujen avajaisista ?

Ensimmäiset Lahden Messut järjestettiin 30.6.-8.7.1934 Lahden Lyseossa,
kävijöitä 25 000 - tässä messuosastoja, kuvat lasinegatiiveilta











Kuvat sain käyttöön Hannu Keskikylältä ja Tapio Strandbergilta


Perjantai 1. marraskuuta 2013

Tämän viikon tiistaina meitä kokoontui 100 Lahden Lyseon Seniorit ry:n jäsentä
tutustumaan vanhan koulumme nyt remontoituun päärakennukseen.

Klikkaa kuvia ja näet kolmisenkymmentä muutakin kuvaa sisätiloista ja meistä entisistä oppilaista ja opettajistamme. Ostin hiljattain yllä näkyvän öljyvärimaalauksen vuodelta 1946, sen tekijä on 50-luvun matematiikanopettajani Hannu Postin - oli mukana lyseolla - setä
E. Posti.


Torstai 31. lokakuuta 2013 - WLL * Klikkaa kuvaa, saat sen jättikokoon !


From: Martti Tauru
Sent: Wednesday, October 30, 2013 7:08 PM

Subject: uimahuone?

Hei!
Taisin eilen Lyseolla ainakin puolittain luvata kuvia sivustollesi. Tässä on nyt alkuun yksi. Kivistö Heikin ansiokkaaseen selontekoon sopii hienosti tämä kortti. Kortin kustantaja on Lahden Kirjakauppa Osakeyhtiö, Lahti ja se on postitettu Willähteeltä 25. VII. 1912 Saksaan Karlsruheen. Kuvassa on Pallaksen rantaa ja venelaitureiden jälkeen näkyy torni, joka kuulunee uimalaan. Ennen kaupungin uimahuoneen perustamista 1914 paikalla oli joitakin vuosia yksityinen uimahuone. Jo vuonna 1905 helmikuussa Kauppalanhallituksessa hyväksyttiin Rahatoimikamarin tekemä ehdotus luvanmyöntämisestä isännöitsijä A. Sivenille rakentaa kauppalan rantaan, määrättyä taksaa vastaan yleisön käytettäväksi, uimahuone. Tuossa kuvassa se taitaa olla.
terveisin
Martti Tauru
Lappeenranta


Tiistai 29. lokakuuta 2013 - WLL

From: HeikkiK
Sent: Tuesday, October 29, 2013 4:34 PM
Subject: Re: Vesijärven ranta

Kun nyt on uimaloista puhetta, laitan kuvia Lahden kaikista uimaloista. Kuvat skannasin teoksesta Lahden Uimaseura r.y. 1916-1996.


Maanantai 28. lokakuuta 2013 - WLL
From: HeikkiK
Sent: Monday, October 28, 2013 4:42 PM

Subject: Vesijärven ranta

Hei
Esa Pehkosen kirjeestä tuli mieleeni vanha uimalaitos, joka sijaitsi nykyisen moottorirannan paikkeilla. Kuvia tästä vanhasta uimalaitoksesta on paljon liikkeellä. Jätevesilaitoksen rakentaminen sai aikaan sen, että uimalaitos lopetettiin ja Möysään rakennettiin uusi. Liitteenä on kopiotuna tekstiä kaupungin kunnallishallintokertomuksesta vuodelta 1932. Lisäksi panen mukaan arkistoissani olevan kuvan Möysän uimarannasta 1930-luvulla sekä tänä syksynä ottamani kuvan samasta paikasta.
Terveisin Heikki

N:o 16. Lisämäärärahan myöntäminen hiekkarannan rakentamista varten.
Lahden Uimaseura r.y. on jättänyt kaupunginhallitukselle 24/2 1932 päivätyn seuraavansisältöisen kirjelmän: "Viittaamalla Lahden Uimaseura r.y:n tekemään aloitteeseen koskeva hiekkarannan ja uuden uimalaitoksen järjestämistä Möysään Joutjärven rannalle saa Lahden Uimaseuran johtokunta täten kunnioittaen vielä esiintuoda seuraavaa: Kun tietoomme on tullut, että hiekkarantaa ja uutta uimalaitosta koskeva asia on jätetty lepäämään sellaisilla perusteilla , että "kun ei vielä ole saatu riittävää kokemusta siitä kuinka erinomaisesti uimalaitoksen välittömään läheisyyteen rakennettu uusi likaviemärilaitos toimii ja jos se mahdollisesti kykenee puhdistamaan viemäriveden niin tarkoin, että kysymyksessä oleva vesi hyvinkin kelpaa uimavedeksi, olisi hiekkarannan ja uuden uimalaitoksen rakentaminen lykättävä toistaiseksi". Että kysymyksessä oleva paikka sen jälkeen kun uusi likaviemärilaitos rakennettiin uimalaitoksen välittömään läheisyyteen ei enää sovi kaupungin uimalaitoksen paikaksi on selvä, sillä toimikoon uusi likaviemärilaitos kuinka moitteettomasti tahansa, on tartuntavaara tällaisessa vedessä kuitenkin paljon suurempi kuin luonnontilassa olevassa vedessä ja toiseksi lienee sangen kyseenalaista saako kaupungin terveydenhoitolautakunta hyväksyä kysymyksessä olevaa paikkaa … … Kaupunginhallitus ehdottaa edelläolevan perusteella, että kaupunginvaltuusto myöntäisi varamäärärahastaan 10.000 markan lisämäärärahan hiekkarannan järjestämistä varten Möysänjärven läntiseen päähän. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.
Lähde: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1932. Seitsemäskolmatta vuosikerta. Lahti 1936.
Lahden kirjapaino- ja sanomalehti-OY. Sivut 139-144.


Perjantai 25. lokakuuta 2013

Lahti : kuva-albumi

ViestiKirjoittaja satama » 28.08.06 19:42
Olen jo aikaisemminkin tehnyt taloon muutaman threadin Lahdesta, mutta ne ovat keskittyneet keskustan ulkopuolelle ja olivat laadullisestikin kamalia. Naantali-Raumasta, Turusta ja varsinkin tuosta Kotkasta olen tehnyt jo kattavat kuvakokoelmat, mutta Lahden keskustaa en ole pahemmin kuvannut. Sen sijaan, että muokkaisin 60+ kuvaa ja julkaisisin ne kaikki yhdellä kertaa tässä ja nyt, olen päättänyt tehdä tästä samakaltaisen ketjun kuin tuo Iggy.P:n Oulu city. Tällä tavoin riittää energiaa kuvien kommentoimiseenkin.
Kuvat otettu tiistaina 8.9.2006 kello 8.00-10.00 välisenä aikana.

Vilkaise hienot vuoden 2006 kuvat, mukana muutamia yli 100 vuotta vanhojakin kuvia esim. kaupungintalon rakentamisesta, Fellmanninpellon vankileiriltä, rautatieasemalta jne. Klikkaa otsikkoa !


Torstai 17. lokakuuta 2013 - WLL

Kuvan on ottanut Tapio Strandberg vuosikymmeniä sitten
Lapsuudenmaisemaa, 50-luvulla istuskelin oikeanpuoleisen koivun alla onkimassa särkiä, kiiskiä ja ahvenia, salakoitakin näkyi; radalla puuskutti höyryjuna ja pistettiin kavereiden kanssa kolikoita kiskoille junan alle litistymään.
Aallopin sillalla ei ollut kaiteita, ratavartijan punainen 1x1 m koppi oli vasemmalla kuvan vaihteen vierellä, räsymattoja käytiin äidin kanssa järvessä oikealla olleen punaisen venevajan laiturikopperoissa mäntysuovalla ja juuriharjalla hinkkaamassa ja huuhtelemassa; pari isoa mustaa puuproomua oli lähilaiturissa, hinaajat vetivät valtavia tukkilauttoja Enonsaaren suunnalta sahalle.
Ihania aikoja, ihania muistoja...

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


KOMMENTTEJA
PEHKOSEN ESALTA:

From:
esa.pehkonen@leppavirtalainen.com
Sent:
Friday, October 25, 2013 10:04 PM
Subject: Kaupunkikuvaa

Terve, uusi perspektiivikuva sivuillasi Aallopilta ja Vesijärven sataman
penkereestä näyttää myös minun ensimmäisen oikean palkallisen rakennustyön.
Rakennusliike Yrjö Kurkela rakensi tuon vajarakennuksen TEHIn laiturin
jatkeeksi mihin sisälle tuli 8000 litran Diesel-säiliö. Yhden vanhan timpurin
kanssa "käpisteltiin" työmaalla ja tehtiin sepelimaton päälle betonimuottia eli
kaukaloa, siltä varalta, että varsinainen säiliö rupeaa vuotamaan; vuosi oli
1963 ja tuntipalkka 1:45. Tuo varsinainen laiturirakennus/-katos ja
lipunmyyntikoppi olivat varsin lennokkaita, ja olisivatko nuo olleet edellä
aikaansa puurakentamisessa.

Eksyin surffatessani mielenkiintoisille sivuille, missä otetaan kantaa Lahden
rakentamiseen ja yleensä kaupunkikuvaan:

 http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=387

Se betoninen "puhdistamorakennus" rannalla oli tehty joskus -30 luvulla ja
mitoitettu 20.000 asukkaalle. Sällit kertoivat, että laitoksen hoitaja uskoi
värkkien tehoon niin, että joissain avajaisjuhlissa ryyppäsi "puhdistettua"
vettä? Kaupunkilegenda ...?

Ranta oli -60 luvun lopulla yleinen autonpesupaikka, kunnes tuli kielto.
muutaman vuoden perästä puhdistamon teho loppui kokonaan ja paskalautat
kelluivat rannassa.

Kiveriön pojat kävivät myös ongella Allopilla, mutta mieluummin kävimme
Niemen61-rannassa, missä oli pari proomun raatoa ja ainakin n. 1961- 1962
hiekkapohja näkyi kirkkaasti ja reilusti yli metrin syvyyteen.

...

Olen seurannut Lahden toriparkista käytävää keskustelua ja rakentamista.
Ihmettelen jyrkkiä kannanottoja. Eiköhän olisi ollut viisasta nojautua
saatuihin kokemuksiin, mitä on saatu esim. Kuopiossa ja viimeksi Mikkelissä.
Helsinkihän on jo kaivettu luolia kaupungin alus täyteen. Täältä käsin
Tukholman reissulla saa autonsa laiva-yhtiön toimesta luolaparkkiin
satamalaiturin vastapäätä.

Lahden kaupunki mokasi n. 1986 uimahallirakentamisensa täydellisesti. "Meidän"
toimisto. Ark. tsto Into Pyykö Ky voitti järjestetyn kutsukilpailun Launeen
urheilualueelle. Kunnon uimala ... 50 rata muut mukavat jne. Referenssinä oli
tietysti Kokkolan  uimahalli/kylpylä, mikä valmistui 1985.

https://www.kokkola.fi/liikunta/uintikeskus_vesiveijari/fi_FI/uintikeskus_vesiveijari/
Nyt ne siellä kehittelevät Kivimaan uimahallin laajennusta, huono paikka ja
huono halli. Liipolan halli jouduttiin rakentamaan liki uudestaan ja
ammattikoulun hallin saneeraus epäonnistui .
kai tuo toripakki sentään onnistuu,  tuo keskustan laajentuminen Pikkuveskun
rantaan voisi jäädä vain suunnitelmavaihtoehdoksi, joka ei toteudu.

...

Seuraavaan postiin yritän etsiä joitain yleisesti kiinnostavia valokuvia .
Terv. Esa


Torstai 10. lokakuuta 2013 - WLL

Uusi Viipuri eli kansainvälinen alppikaupunki


Sain tänään postissa huutonetistä ostamani Suomen Kuvalehden vuodelta 1945, lehdessä oli kokosivun juttu kotikaupungistamme. Olin itse 2-vuotias lehden ilmestyessä, mutta silti tekstinpätkissä on paljon tuttua asiaa... Vanhempani olivat Viipurista tulleita evakkoja, radiomastot näkyivät Kariniemenkadun parvekkeeltamme, Salpausselän kisat osa elämää jo lapsena, Klubi-neonvalot loistivat Rauhankadun ja Vapaudenkadun risteyksen talon katolla, Reippaan jalkapallopelit käytiin aina katsomassa, naapureissani oli 50-luvulla teatterilaisia, ilmoitusasiakkaissani oli 60-80-luvuilla useita viipurilaisyrittäjiä, lapsenlapsi käy nyt musiikkiopistolla viulunsoittoa harjoittelemassa. Lehden ilmestyessä lahtelaisia oli 30.000, heistä 6.000 karjalaissiirtolaisia, itse olen paljasjalkainen lahtelainen, täällä jo 70 vuotta asunut ja ylpeä "Hollolan Lahlestani", kaupungista joka elää !


Keskiviikko 9. lokakuuta 2013 - WLL

"1906 lahtelaiset Ferdinand Frigrén ja Aleksander Kauranen varustivat Kuhmoinen-Padasjoki-Lahti -linjalla liikennöinneen s/s Wellamon" kertoo Lahti-käsikirja. Ja tämäkin valokuva on kopioitu erittäin vanhalta lasinegatiivilta, sain sen Tapio Strandbergilta.


Lauantai 5. lokakuuta 2013

1498 tv-kanavaa netissä ilmaiseksi !

Kuvassa katson ja kuuntelen kolmea eri kanavaa kolmelta eri mantereelta samanaikaisesti, tee Sinäkin samoin. Avaa wwitv.com ja valitse ohjelmasi, kielet, musiikkia, piirrettyjä, elokuvia, uutisia, suoraan ja streamina...


Maanantai 30. syyskuuta 2013 - WLL

Kenellä oli Lahdessa puhelinnumero 1 ????

"Vuonna 1882 olivat maan suurimmat kaupungit jo saaneet omat puhelinlaitoksensa"..., "vuosikymmenen lopussa oli jo 27 laitosta ja puhelimia maassa kolmisen tuhatta", "Lisäksi oli Päijät-Häme kokonaisuudessaan maatalousvaltainen... Tiedonvälitykseen riitti posti. Niinpä puhelin tuli Päijät-Hämeeseen muutaman vuoden viiveellä."

Lainaukset ovat kirjasta Kotikylästä maailmankylälle, kustantaja Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys, tekijä Annamaija Kataja, painaja Esan Kirjapaino, koko A 4, 70 sivua.
- Lahden Keskinäinen Telefooniyhdistys perustettiin 1906, nimi muuttui 1918 Lahden Keskinäiseksi Puhelinyhdistykseksi ja 1970 Päijät-Hämeen Puhelinyhdistykseksi.

Vuonna 1895 Päijät-Hämeen puhelinverkossa oli 186 puhelinta.
Etiketeistä näet, mikä puhelinnumero oli tärkein 100 vuotta sitten.


50-luvulla oma puhelinnumeromme oli 2496, joten tämä sininen etikettikin on varmasti samoilta ajoilta. Alla oleva asfaltointikuva saattaa olla jo 30-luvulta, koska se on kopioitu lasinegatiivilta. Viarecta on Helsingissä tehnyt asfaltointitöitä 30-luvulta 50-luvulle, mutta silloinhan kuvattiin jo filmille. Kuvan sain taas Tapio Strandbergiltä, klikkaamalla saat näkymän suuremmaksi.

Kävin 50-luvulla tässä apteekintalossa Koskela-nimisen vanhemman filatelistin kotona ihailemassa hänen kokomaailman postimerkkikokoelmaansa, kokonainen huone oli täynnä hienoja arvokkaita postimerkkikansioita, merkkejä ja luetteloita oli tuoleilla, pöydillä ja hyllyillä, jopa lattioilla, varmasti kymmeniätuhansia kappaleita. Koskela veti Lahden postimerkkikerhon nuoriso-osastoa seurakuntatalon alakerrassa, hänen vaimonsa oli hammaslääkäri ja vastaanotto samassa suuressa huoneistossa kuin isännän arvokkaat kokoelmat.

Oli valtava kokemus päästä näkemään Koskelan postimerkit, 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta, kymmenittäin paksuja kansioita, 'postimerkkisokeripaloja', kenkälaatikoittain merkkejä ja leikettä, kilotavaraa, kuoria, kortteja jne. Itsestänikin tuli parantumaton keräilijähamsteri, filateliaa, etikettejä, kortteja, kuoria, vaikka mitä...


Perjantai 27. syyskuuta 2013 - WLL

Harvinainen sata vuotta vanha kuva Lahdesta kirjasta
"PIIRTEITÄ LAHDEN KEHITYKSESTÄ
- julkaistu Pietarin hygienistä näyttelyä varten kesällä 1913".

Sain kuvan tänään Strandbergin Tapiolta, klikkaa kuvaa ja näet suuremmassa koossa miltä Kisapuiston ja linja-autoaseman seutu näytti ! Tässä Lahden esittelyä saman kirjan sivuilla:


Torstai 26.9.2013

60-luvun työnsankareita 6 - Potkut Luhtasen kangasvarastolta v.1961

Löysin Launeen kirppikseltä hienon kovakantisen Luhdan juhlakirjan,
"Moderni suomalainen - Luhdan ensimmäiset 100 vuotta".
Kirjan koko on 250x250 mm, 192 sivua, kiinnostava sisältö, valokuvia sadan vuoden ajalta. Suosittelen kaikille paikallisen yrityshistorian harrastajille.


Vasemmalla kirjan kansi, oikeanpuoleisessa kuvassa Eero ja Matti Luhtanen. Eero Luhtanen asui perheineen alakerrassamme Kariniemenkadulla 1947-50-luvun alku, hänen poikansa Seppo oli luokallani lyseossa; Matti Luhtanen erotti minut Luhtasen kangasvarastolta. Eero ja Matti Luhtanen olivat Jaakko Luhtasen veljiä, Vihtori Luhtasen poikia.
Olin 'sapattivuotta' viettämässä Lahden lyseosta kuudennen luokan jälkeen 1960-61. Ja silloin 17-18-vuotiaana piti tietenkin mennä töihin rahaa tienaamaan, vuoden kuluttuahan menisin takaisin lyseoon seitsemännelle luokalle. Yksi muutamista pätkätyöpaikoistani oli Luhtasen tekstiilitehtaan kangasvarasto Vesijärvenkadulla, työt alkoivat klo 7.00, ensin porttikongista pihanpuolelle ja sieltä piharakennuksen kautta asfalttipihan alla olevaan matalaan ikkunattomaan tilaan, nappihyllyjä, kangaspakkoja, kärryjä rullien kuljettamiseen hissillä leikkaamoon... Meitä työntekijöitä oli vain muutama, varastonhoitajana Lahden Mailaveikkojen pesäpalloilija Hauta-aho, varastomiehinä Valven veljekset, konttoristineiti piti mappi- ja nappihyllyt järjestyksessä, usein näkyi myös insinööri Matti Luhtanen, joskus tekninen johtaja Färkkilä.

Mitä hommia koulupoika teki tekstiilitehtaassa ? Sekalaisia apupojan hommia, kangaspakkoja ja -rullia hyllyistä kärryyn tai takaisin hyllyihin. Mieleenpainuvin työ oli kuitenkin valkean nailoncharmeuse-kankaan tarkistaminen silmien tasalla olevaa 2,5 metriä leveää ja 0,5 metriä korkeaa kirkasta takaavalaistua lasilevyä vasten. Rulla koneeseen, kone käyntiin ja rulla pyörimään, jos kankaassa oli silmäpako, reikä, likatahra tai paha vekki, kone piti pysäyttää ja koukulla merkata pakan reunaan erivärisillä langanpätkillä virhekoodi leikkaamoa varten. Rulla pois koneesta, toinen tilalle, tuijotusta, pysäytystä, lanka reunaan, kone käyntiin, tuijotusta, taas virhe, pysäytä ja merkkaa, kone käyntiin, kankaan tuijotusta valoa vasten, aamusta päivän päättymiseen.

Vaihtelua päivään toi kaksilevyinen vohvelikangas, paksu ja värikäs, mutta sepä olikin vaikeampi tapaus. Kangas ei kaksinkertaisena kelautunutkaan pakalta rullalle suoraan, koska kangasrulla oli toisessa reunassa ohuempi ja taitteen kohdalta paksumpi, vaan kangas tuppasi kiertymään vinoon. Kone piti pysäyttää, kankaan reunat oli oiottava linjaan sormin, kone käyntiin, taas meni vinoon. Matti Luhtanen seurasi kangasrullan vinoutumista hetken, päätti sitten näyttää apupojalle, miten kaksilevyinen vohvelikangas kelautuu suoraksi ja tasaiseksi rullalle insinöörin tarkistamana. Eipä mennyt suoraksi insinööriopeinkaan, kangaspakan toinen reuna oli ohut ja toinen paksu, pakka kelautui vinoon ja rullaa piti oikoa, konetta pysäytellä ja saikin luvan jatkaa työtä entiseen tapaan.

Muutaman päivän kuluttua sain kuitenkin viestin insinööriltä, Luhtasella oli päätetty siirtyä kankaidentarkistamisessa naistyövoimaan ja Kaarna saisi kahden viikon kuluttua hakeutua muualle töihin !
Sain siis potkut sukupuoleni takia, nykyäänhän se olisi sukupuolisyrjintää...

AIEMPIA 60-LUVUN TYÖNSANKAREITA-KIRJOITUKSIANI

13.06.2010 60-luvun työnsankareita 5
	- Field Erector Ed Anzackin tulkkina ESS:ssa 1967
16.07.2007  60-luvun työnsankareita 4 
	- rakennustyömaa: Heinosen makkaratehdas
16.07.2007  60-luvun työnsankareita 3  
	- rakennustyömaa: Raikasta ulkoilmaa, Peltosen Pali
16.07.2007  60-luvun työnsankareita 2 
	- rakennustyömaa: Puhelinkoppeja Päijänteenkadulla, 
	muurarin apulaisena
26.06.2007  60-luvun työnsankareita 1 							 		   	
	- Maatalousnäyttely mäkimontussa


Keskiviikko 18. syyskuuta 2013 - WLL

From: esa.pehkonen@leppavirtalainen.com 
Sent: Tuesday, September 17, 2013 10:31 PM 
Subject: Mattilanmäki 

Tervehdys! Oletpa löytänyt hienoja kuva-arvoituksia.

Piti oikein parina iltana pohtia ja pähkäillä tuota Mattilanmäen kuvaa. Väittäisin, että valokuvaaja on ollut juuri tuossa haulitornissa ja kuvakulma ulottuu Pallaksenrannasta noin puoleenväliin Enonsaarta. Noista kun vetää linjauksen oletettuun kameran sijaintiin, niin haulitotniinhan se osuu. Käytin Lahden Karttapalvelun sivustoa: //kartta.lahti.fi/ims ja sivustolla ruksit ruutuihin: x kartat X ortokartat X ilmakuva (toukokuu 1946) Saapa jonkin aikaa katsella, ennen kuin kortteleista pääsee selvyyteen. Paljon on ehtinyt tapahtua liki 40 vuodessa (1910 - 1946) Kuvaa hallitseva katu on nykykartoissa merkitty Hei.K = HEINÄKATU ja nykyinen pääväylä SSAIMAANKATU on vain aavistus/linjaus noiden vasemmalla näkyvien kahden palotikkailla varustettujen talojen välissä. Poikittaiset kadut ovat ELOKATU ja SAMMONKATU. Taaempana on tietysti tuleva Seponkatu Mattilanmäen talosta kohti keskustaa ja Mattilanmäenpolku on vielä ikäänkuin aavistus tulevasta. Mattilanmäen talo on hävinnyt -46 ilmakuvasta. Joku paikkakuntalainen innokas valokuvauksen harrastaja voisi kokeilla uuden kuvan ottamista juuri samasta paikasta, ja tarkistaa onko kuva ent. haulitornista (milloin rakennettu?) vai rinteestä. Nykyisillä Zoom-kameroilla on helppo sihtailla kuvakulmat ja polttovälit vastaamaan alkuperäistä kuvaa, täytyisi vaan olla nostolava, että pääsisi haulitornin korkeudelle. Minua kiinnostaa tämä maisema, koska tuli kuljettua päivittäin alueen läpi Kannaksen kouluun ja jotenkin arvostin jo silloin taitavaa puurakentamista. Lisäksi tuli käytyä liki jokaisessa postiluukulla/-_laatikolla jakamassa KÄÄPÄn ilosanomaa -60 luvun alussa oiken väriillisenä mainoksena, otsiokolla: "KÄÄPÄ jakaa nyt ostohyvitystä!" Terv. Esa
LAHTI-KÄSIKIRJA, 367 sivua, 175x250 mm, ilmestynyt 2005, julkaisija Lahden kaupunki, koonnut Juhani Pihlaja, kertoo haulitornin historiasta näin: Suositan tätä kirjaa kaikille lahtelaisuudesta ja kotikaupungistamme kiinnostuneille !


Perjantai 13. syyskuuta 2013 - WLL (Wanhan Lahden Löytöretkeilijät)

Vanhan Lahden ystävä Sari Nivajas selvitti
Taurun Martin 100-vuotiaan kortin maisemat

From: Nivajas Sari Sent: Friday, September 13, 2013 7:17 AM Subject: Martti Taurun mystinen vanha Lahti kuva
Hei,
Tuo olikin mielenkiintoinen, vaikeakin, mutta selvisihän se.
Kuva on otettu Vuoksenkadun ja Yrjönkadun kulmasta etelään päin.
Tiilinen tehdasrakennus vasemmassa reunassa on Vihdin Puuseppätehdas, sijaitsi nykyisen Vihdinkadun ja Pyöräkadun kulmassa.
Iso vaalea talo kuvan vasemmassa alareunassa on Hollolan vaivaistalon sairastalo, joka on vieläkin paikallaan Lotilan koulun pihassa.
Liitteenä skannasin ”todisteet”, kuvat kirjoista ”Niin on ennen, entäs nyt” sekä ”Muistikuvia Lahdesta”.
Terveisin, Sari
2013/09/13 21:28
H e i ! - Nopeastihan korttikuvani paikallistettiin. Välitä kiitokseni Sari Nivajakselle.
- terveisin Martti Tauru, Lappeenranta


Keskiviikko 11. syyskuuta 2013 - WLL

Kiinnostava kortti Lahdesta, ikää yli 100 vuotta... Mistä otettu ?

Klikkaa kuvaa ja se suurenee valtavankokoiseksi, ehkä helpompi tunnistaa taloja ja näkymiä ?

From: Martti Tauru - Sent: Wednesday, September 11, 2013 12:33 PM - Subject: vanhaa lahtea
Hei! Innostuin kun sivustosi kautta löytyi hyviä vanhan Lahden tuntijoita. Kerään Lahti-aiheisia postikortteja. Aluksi rajoituin vain jotenkin omaan elämiseeni liittyviin kuviin, mutta nyt olen laajentanut alueen käsittämään vanhat Lahti-kortit. Sain joku aika sitten käsiini vanhaa Lahtea esittävän postikortin, joka ajoittunee vuosituhannen vaihteen, ei tämän viimeisimmän, tienoille. Vaikka keskellä kuvaa kulkee junanrata, en löydä mitään kiinekohtaa jonka perusteella pystyisin paikallistamaan tämän maiseman. Vasemmassa reunassa junan vaunuletkan päättymiskohdalla näkyy suurehko rakennus, josta voisi olla apua. Minulle sekin oli tuiki tuntematon.
Voisikohan tätä asiaa selvittää sivustosi kautta?
terveisin Martti Tauru
'MUISTIKUVIA LAHDESTA'-kirja, A4 200 sivua, toimittanut Pertti Hammar, sisältää parisensataa postikorttikuvaa kotikaupungistamme 1900-luvun alkupuolelta, selostuksineen kortin näkymistä. Muistaakseni kirjan kirjoittaja sisarineen asui 50-luvulla Kariniemenkadun pikkutaloissa (14) ja hänen isänsä oli Lahti-Mainoksen johtajia kuten Jorma Lehtokin, joka asui pitkässä talossa (35) perheineen. Perheiden lapset olivat serkuksia keskenään.


Tiistai 10. syyskuuta 2013 - WLL

16.8.2013 pistin tuonne alapuolelle näkyviin neljä vanhaa valokuvaa Lahdesta ja kahden kuvan sijainnista olin epävarma. Ja pieleenhän arveluni menikin, mutta onneksi sain oikaisun valppaalta lukijalta:

From: Nivajas Sari - Sent: Wednesday, September 04, 2013 7:59 AM - Subject: Upeat vanhat kuvat
Heipä hei, Huomasin lahtelaista.net sivustollasi (mistä aina tsekkailen vanhoja kuvia) nuo pari vanhaa kuvaa Lahdesta, joita ei oikein osattu varmaksi sijoittaa "paikoilleen".
Tunnistin ne kyllä, mutta kaivoin varmistaakseni kirjahyllystäni upean "MATTILANMÄKI, aika matka 1901-2003" kirjan, josta skannasin tuon liitteenä olevan kuvan. Eli kyllähän nuo kuvat ovat ihan Mattilanmäeltä, näkymine Kariniemeen.
Olen tällainen "vanhan Lahden ystävä" ja olen keräillyt ja lueskellut paljon vanhoja Lahti aiheisia kirjoja. Olen hieman hurahtanut siihen, ainakin läheisten mielestä. Omat varhaisimmat muistikuvat Lahdesta eivät ole niin kovin vanhoja, olen syntynyt 60-luvulla. Lahti oli kaunis kaupunki vanhoine kauniine taloineen, ennen kuin 60-70 lukujen "saneeraus" alkoi.
Terveisin, Sari Nivajas

Itse en ole milloinkaan nähnyt tätä 'Mattilanmäki, aikamatka 1901-2003' kirjaa, pitää kait käväistä kirjastossa ! Omassa hyllyssäni on nyt viitisenkymmentä erilaista Lahteen ja lahtelaisuuteen liittyvää teosta, tämä puuttuu toistaiseksi.
- Kuvaa klikkaamalla saat sen jättikokoon ja voit tutkiskella maisemaa tarkemmin.


Torstai 29. elokuuta 2013 - WLL

Mielenkiintoinen sivusto Lahdesta ja lahtelaisista - kysymyksiä ja vastauksia, vilkaise !


Tiistai 27. elokuuta 2013 - WLL

Mentäiskö elokuviin, vaikka Hämeeseen ? Tänään Fatiman Ihme ????


Häme sijaitsi 1962 Aleksi 13:ssa, Pankinportin vierellä, elokuvailmoitukset Lahti-lehdestä vuodelta 1953.


Keskiviikko 21. elokuuta 2013

Lomareissu Kuivannolle 17.-18.8.

Erittäin aktiivisena maailmanmatkaajana tein tämän kesän ainoan turistireissuni lähes kolmenkymmenen kilometrin päähän, Orimattilan kaupungin Kuivannon kylään. Siellä asustelee paras ystäväni Matti Ahvenainen, Paavolan Citymarketin entinen mainosmaakari, johon tutustuin Etelä-Suomen Sanomien ilmoitusosastolla
80-luvulla. Pääsyy konjamiinipitoiseen tapaamiseemme oli Tero Pitkämäen varman mitalin juhlistaminen, mutta ehdimme toki saunomisen ja makkarangrillaamisen lisäksi käväistä Os-Sin kierrätyksessä Orimattilassa ostoksia tekemässä. Ossikin on vanha asiakkaani vuosikymmenten takaa, yhdessä tehtiin lehti-ilmoituksia ja hänen autokorjaamonsa Ilmarisentiellä Esaa vastapäätä piti huolta punaisesta Ladastani.
- Yläkuvassa vasemmalla minä, Matti, Ossi ja Mr.X
- Keskellä maailman toiseksi kovin keräilijä tavarataivaassa, löytöjen keskellä
- Alakuvassa Matti ja viimeisin työnäyte, tänä kesänä valmistunut huvimaja, omin käsin alusta loppuun



Perjantai 16. elokuuta 2013 - WLL

Strandbergin Tapio löysi tänään Sopenkorven kirppikseltä neljä vanhaa kehystettyä valokuvaa kotikaupungistamme...

Tämä kuva on lähes 100 vuotta vanha, haulitorni Mustankallion rinteestä, keskellä puukirkko, oikealla Kariniemen rinne, alhaalla Mattilanmäkeä ja Paavolaa Tässä Teivaanmäkeä, Pallaksen rullatehtaan piippu, junanrataa ja Vesijärveä, Fellmanninpeltoa ja Lahden kylän rakennuksia ???
5.9.2013 OIKAISU: Enpä olisi paljasjalkaisena lahtelaisena enempää voinut erehtyä ! Kuvan vasemman yläkulman metsä EI ole Teivaanmäkeä vaan Vesijärvenkadunpuoleista Kariniemen rinnettä, tehtaanpiippu EI ole rullatehtaan piippu vaan Lahden Sahan piippu ja seuraavassa kuvassakin näkyy tuttu Enonsaaren silhuetti Niemen rantakallioiden yläpuolella. Molemmat kuvat on otettu Mattilanmäen rinteen suunnasta eikä radiomäeltä...'Todisteet' skannailen tänne lähipäivinä. Raimo Kaarna Samaa maisemaa, edelleen Mattilanmäeltä nähtynä. Tämä kuva taitaa olla 50-luvulta ? Rautatienkatu, Vesijärvenkatu, Loviisanrata... Asematori jo paikallaan, Kauppahotelli ennen korotustaan, Vesijärvenkadulla ja Reunanpalstalla tyhjää tilaa, Karihovi ja Kariniemen liikenneympyräkin näkyvissä. - - - Korjattavaa teksteihin ? Pistä emailiä tulemaan...


Tiistai 6. elokuuta 2013 - WLL

Hennalassa oli avoimien ovien päivä 27.7.2013

Itse en ollut paikalla, mutta 1965-66 palvelin Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa V. K. Simolan komppaniassa, joten paikat olivat tuttuja. Sotkussa käytiin munkkirinkilät ja kahvit nauttimassa, sairastuvalta veepeet hakemassa, matalassa tiilitalossa saunomassa.
Tapio Strandberg oli nyt paikalla ja digikamera kävi kuumana, klikkaa alla olevaa kuvaa ja näet parisenkymmentä lisää, pääset kiertomatkalle Hennalan varuskunta-alueelle ja tutustumaan sotilaskodin ja upseerikerhon hienoihin sisätiloihin ! Nämä vanhat rakennukset on säilytettävä, ne ovat osa meidän lahtelaisten sielunmaisemaa, peruslahtelaisuutta.


Maanantai 5. elokuuta 2013

Lahti on 'karjalaisten kaupunki', omatkin vanhempani tulivat tänne evakkona Viipurista 1940.
Äiti ja isä muuttivat Viipuriin Saimaan kanavan varrelta Pälliltä ja Nuijamaalta 1936 ja asuivat kahdessa eri osoitteessa, Neitsytniemellä Mikonkadulla ja Sorvalissa Toisella kadulla...
Alla olevaa karttaa klikkaamalla se muuttuu suuremmaksi ja kaupunginosia klikkaamalla saat näkyviin isomman kartan, jossa voit klikkailla esiin valokuvia nykymaisemista ja tonttien taloistakin. Monet talot näyttävät olevan jo sotia edeltäviltä ajoilta, korjaamattomia.
Kun hiiren nuoli muuttuu kädeksi, voit klikata maisemat näkyviin.

www.viipur.com - kartan laatija Leo.Nevalainen@phnet.fi


Lauantai 3. elokuuta 2013 - kuvat Raimo Kaarna
Lämpöä lähes 30 astetta ja silti kirppiksille kiertelemään, kaikkea se keräilyhulluus teettää... Kaksi keidasta nyky-Lahdessa, kirjaston aukeaman tori ja kirkkopuiston kirppikset, pikkuvesku ja satama Kauppiaita ja tavaraa Sinulle ja minulle, nylkyhintaan ja loistavia löytöjä, roinaa joka makuun Täällä sisällä on viileämpää, tällä kertaa Sopenkorvessa Mestarinkadulla, ja kahvit kaupanpäälle Näillä näyttävillä tytöillä oli sopivat hinnat, tehtiin kahdetkin kaupat, yhteensä meni 1,10 euroa. Tytöt olivat Strandbergin Tapion naapureita Takalankadulta, Tapion valokuvia seuraavassa jutussa. Tässä 'Wanhan Lahden löytöretkeilijöitä', vasemmalla Tapio Strandberg ja oikealla Raimo Kaarna.


Keskiviikko 31. heinäkuuta 2013 - WLL

Hieno vanha kuva Mattilanmäen puutaloalueelta,

valokuvan on ottanut Tapio Strandberg jo 60-luvulla. Klikkaa kuvaa ja saat sen SUUREMMAKSI ja pääset tutkailemaan rakennuksia ja katuja tarkemmin, tunnistat yksittäisiä talojakin. Itselleni tärkeitä paikkoja olivat mm. Salpausselän vanha puinen hyppyrimäki, olin partiolaisena soihtua pitelemässä 1958 MM-kisojen iltamäenlaskussa; hyppyrin edustalla näkyy kauppaopistokin, sitä kävin 1964-65; lyseon penkkejä kulutin 1954-64 - ja koulutie kulki Kiveriönkatua pitkin (kuvan alareunassa) Seponkadun kautta Lahdenkadulle. Kuvan oikeata alakulmaa lähinnä oleva tehtaanpiippu oli osa Lahden Puunjalostusta, siellä olin 1961 lähettämössä Oiva-kirjahyllyn osia pakattavaksi keräämässä, pihalla näkyy keltainen puinen matala jäätelötikkutehdas, kadun toisella puolella Lehtimäen liikenteen linja-autotallit ja Sähkö-Vikström. Seponkadun varressa näet kolme kiitolinja-autoa, ne olivat liikennöitsijä Suomisen autoja.
Nykyisen Siemenen ja Koneen paikalla oli muistaakseni Erolan autonrengaspinnoittamo, Lahdenkadun viereisellä Seponkadun pätkällä oli vasemmalla Veljekset Vaahdon metallitehdas ja oikealla pilkottaa Etelä-Suomen Auton matalan valkean rakennuksen kulma. Asuin 1947-59 Kariniemessä ja nämä lapsuudenmaisemat ovat tuttuja, myös Karinportti erottuu korkeutensa takia muista rakennuksista. Vesijärvenkadulla näkyvät myös K. Y. Lehti Oy (Mercedes-Benz), Siltasen Autoliike (Lada) ja Lahden Auto (GM), ja Rautea vastapäätä Vesijärvenkatu 34, missä asuin 1966-67. Pysäköintitaloa Aleksin ja Vesijärvenkadun kulmassa ei vielä ole, siellä on tyhjä tontti eli aidattu leikkikenttä, missä Hilkka-tätini oli puistotätinä. Jo purettu Keski-Lahden koulu on vanhaa Starkkia vastapäätä Lahdenkadulla, rakennusmestareiden talo Päijänteenkadulla on tuttu, kävin äsken siellä tyttärelläni kahvilla. Mallasjuoman, Häklin ja Rauten piiput ovat vielä paikallaan, kuvassa miltei "koko vanha Lahti", kotikaupunkini...
- From: esa.pehkonen@leppavirtalainen.com - Sent: Wednesday, August 28, 2013 12:39 AM
Ryhdyin tutkailemaan vanhemmasta kuvasta linja-autoaseman seutua ja huoltoasemarivistöä, kun huomasin, että koulusi, Lahden Lyseon lisärakennus näyttää rak.telineiden ympäröimältä! Siitä onkin sitten helppo selvittää vuosiluku: Lahdenkadun varressa oleva lukion yksinomaisessa käytössä oleva siipi on valmistunut vuonna 1963. fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_lyseon_lukio Kuva on siis otettu joskus ensilumien aikaan v. 1962, jolloin itse pinnistelin keskikoulun viimeistä luokkaa Kannaksessa.
- From: Pasi Oikari - Sent: Thursday, August 29, 2013 7:58 PM
Kiitos Lahtelaista.net sivujen vanhoista Lahti kuvista. Erityisesti tämä on erinomainen: www.lahtelaista.net/0013kuvat/lahti1980.jpg. Joku jo korjasikin vuosilukua. Itsekkin näin jo heti että kuva on jostakin 60-luvulta, koska Paavolan Citymarkettia ei kuvassa näy.
Tässä samaa maisemaa värillisenä joitain vuosia myöhemmin, kuvaaja Tapio Strandberg. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi.


Hauskaa juhannusta lukijoille !
Otin kuvan tänään aattona 21.6. klo 18.30.


Perjantai
14. kesäkuuta 2013

- WLL

Kuorma-autojen tilaustoimisto sijaitsi vuonna 1946 Loviisankadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä olevalla tontilla. Tämä pieni rakennus korvattiin myöhemmin isommalla toimistorakennuksella, alla kuva vuodelta 1949, jossa oli odotushuone kuljettajille ja heidän apumiehilleen.



Isäni Tauno Kaarna
oli KTT:n perustaja- jäseniä yhdessä Uneliuksen Villen, Laineen ja Hauhian kanssa, muitakin oli mukana.


Yläkuvassa Ford, isä, Pertti, Ahti ja minä; seuraavassa Chevrolet, minä ja Ahti; alimmassa Austin, äiti ja isä.

Ford - Chevrolet - Austin, Kaarnan kuorma-autot, 40- ja 50-luvuilta. Austinin isä kävi hakemassa suoraan satamasta Helsingistä, siinä oli pelkkä runko ja ohjaamo, ei lainkaan hyttiä. Hän ajeli auton Lahteen nahkaiseen lentäjänlakkiin, turkishaalareihin ja rukkasiin pukeutuneena. Myöhemmin ajoihin tarvittiin vielä neljäs auto, se oli vanha Reo, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä...


Myös isäni veli Eino Kaarna oli kuorma-autoilija, hänellä oli Bedford.
Koulupoikana 50-luvun lopulla olin muutaman kerran hänen apumiehenään, odottelimme 'keikkaa' autokunnan toimistolla yhdessä muiden kuskien ja tilapäisten apumiesten kanssa. Olin naisten nailonsukka päässäni hengityssuojana lapioimassa purua maasta auton lavalle, olin Rauma-Repolan siilon sisällä kostuneita purupaakkuja seipäällä sorkkimassa, heittelin suomultaa lapiolla suoraan suosta korkealle auton lavalle, seisoin kumisaappaissani Harjukadun alkupään pientalon sementtistä roska-astiaa tyhjäksi talikoimassa rottien ja kärpästentoukkien seassa... Muuttohommat ja lautakuormien lastaus olivat paljon mukavampia ajoja.

Kimmokkeen näihin automuisteluihin sain viikon päivät sitten 'uudella' torilla, kun tapasin vanhan asiakkaani Lahden Kutomakoneen omistajan Pentti Ruuskan. Yhdessä laadimme hänen liikkeensä avausilmoitusta jo 45 vuotta sitten Etelä-Suomen Sanomien ilmoitusosastolla.

Ruuskan isällä on ollut samanlainen kuorma-auto kuin meilläkin ja Pentti on julkaissut kirjan
ISÄ, POIKA JA KUORMA-AUTO
Kuorma-autoilun historiaa.
Petsamosta Hämeenkyröön.

Kirja kertoo legendaarisesta Petsamon rahtirallista, kuinka neljätuhatta miestä kuskasi lähes mahdottomissa oloissa valtavia rahtikuormia Rovaniemen ja Petsamon välillä. Lisäksi kuvataan pojan kasvu ammattiautoilun maailmaan ensin isän autoissa, sitten koulupoikana kesätöissä kiitolinjan repsikkana ja vihdoin Super Scanian ratin takana.
Kirjassa on 172 sivua ja 334 väri- sekä mustavalkoista kuvaa, aiheena vanhat kuorma-autot. Lisätietoja löydät Pentin webbisivustolta. Pentillä on arkistoissaan yli 2000 kuorma-auton kuvaakin.



ESS:n aikaisista asiakkaistani löytyi muitakin autoilusta kiinnostuneita yrittäjiä,
Aseman Kengän ja Nahkan omistaja Lumaja ja hänen velimiehensä tiesivät kaiken vanhoista linja-autoista ja paikallisista liikennöitsijöistä.

Oma vanhempi veljeni Pertti Kaarna on toimittanut 384-sivuisen hienon kovakantisen
"Ajetaanpa Automobiililla"-kirjan eli Suomen Automobiili-Historiallisen Klubin
30-vuotishistoriikin vuonna 1989.

Serkkuni Esko Nikkanen harrastaa junia, höyryvetureita, rautatieasemia, joita hän on ikuistanut Topparoikan aktivistina pitkin maata.
Nyt lauantaina ja sunnuntaina 15.-16.6. Sinäkin voit matkustaa höyryjunalla Lahdesta Heinolaan. Lisätietoja www.topparoikka.net.

Tämän junan on 80-luvulla kuvannut Vesijärven asemalla Tapio Strandberg.




Torstai 13. kesäkuuta 2013 - WLL

Vuonna 1957 Mallasjuoma järjesti nimikilpailun uudelle ykkösoluelle,
nimeksi tuli Lahden Erikois-B.
Vilkaise nyt tämä Mallasjuoman mainosfilmi puolen vuosisadan takaa, kotimaisia filmitähtiä ja kiinnostavia sisäkuvia panimosta.

Kymmenen vuotta myöhemmin asuin perheineni Vesijärvenkatu 34 B:ssä, Etelä-Suomen Sanomien omistamassa toisen kerroksen pikkuyksiössä, ikkunat pihaan ja Mallasjuomalle päin. Kuumina kesäiltoina aurinko porotti sälekaihtimista huolimatta suoraan kotiimme ja tässä mainoselokuvassakin näkyvä pullotuslinja kilisi ja kalisi läpi vuorokauden, yötä päivää, kili-kili-kili-kili-kali-kili...
- Muutimme melko pian Yrjönkadulle kaksioon, rauhallisempaan ympäristöön.

Mallasjuoman hienon vanhan lasisen tuhkakupin löysin Holman kirppikseltä, hinta 5 euroa. Linkin Mallasjuoman mainoselokuvaan sain Mikkosen Timpalta, 50-luvun kansakoulukaveriltani, jonka isoisä esiintyy mainoksessa.


Torstai 30. toukokuuta 2013 - WLL

Asuin vuosina 1947-1959 Lahden Osuuskaupan 'yläkerrassa' osoitteessa Kariniemenkatu 35. Kävin päivittäin äidin asialla maitokaupassa ostamassa pari litraa irtomaitoa hinkkiin, jauhattamassa paketillisen kahvia lasikupuisessa kahvimyllyssä sekatavarakaupan puolella ja pihanpuolella sijaitsevassa lihakaupassa makkaraa, lihaa ja juustoja hakemassa. Osuuskauppa oli lähin elintarvikemyymälä, toki Karihovissa oli Saareksen kivijalkapuoti ja vanhassa Starkissa Lahdenkadulla Salmenhaaran kauppa.

Tutustu Sinäkin tähän vanhaan lahtelaiseen osuuskauppaan, vilkaise YLEn elävästä arkistosta lyhytelokuva vuodelta 1967 - Täällä Lahti ja osuuskauppa 1967. Se näyttää Lahtea ja lahtelaisia, lahtelaista osuuskauppahenkeä puolen vuosisadan takaa. Mukana filmissä on kaupunginjohtajia, liike-elämän edustajia, presidentti, kuningas, Pekka Tiilikainen ja tavallisia lahtelaisia ja kaupunkikuvia...

Lahden Osuuskauppa oli tärkeä perheellemme, 50- ja 60-luvuilla työnantajanakin... Äitini oli Rautatienkadun tavaratalon talousosastolla myyjänä joulun aikaan muistaakseni useanakin vuonna, vanhempi veljeni Pertti oli Sopenkorven varastolla polkupyörälähettinä ja kuljetti kolmipyöräisellä polkupyörällä tavaroita lähimyymälöihin, nuorempi veljeni Ahti kiersi somistajana kaikissa Lahden osuuskaupan myymälöissä ikkunoita somistamassa, myös lähikuntien myymälöissä.

Tavaratalo Centrum ja Huonekalutehdas Sotka olivat 'samaa' suurta osuuskauppaperhettä.


Lahden Osuuskauppa 50-luvulla kotitalossani Kariniemenkatu 35, asuimme kaupan kohdalla yläkerroksessa.


Torstai 9. toukokuuta 2013

Tyttärentyttäreni
Lumi Kaarna, 11 vuotta,
innostui tänään helatorstaina runoilemaan...

Helmiä hiuksillaan

Kimmeltävä vedenpinta rikkoutui ja sieltä ylös nousi hopeanhohtoinen tyttö helmiä hiuksillaan. Tytöllä oli lempeät silmät, ja hiukset kullanhohtoiset. Kädessään simpukankuori, jonka minä lahjaksi sain. Sitten katosi tyttö jälleen meren uumeniin. Mutta koskaan en voisi unohtaa valtakunnan kauneinta tyttöä: häntä, jolla on lempeät silmät ja helmiä hiuksillaan.

Kevät

On taas koittanut kevät. On koittanut aika kukkien, kastematojen. Nyt on kevät. On koittanut aika kaatosateiden. On tullut kevät. On koittanut aika hyönteisten, on koittanut aika ihmeiden. Pian on kesä.

Se keijukainen

Se keijukainen oli niin hento ja ihmeellisen kevyt oli sen lento. Siivet hopeanhohtoiset sädehtivät syksy-yössä. En voisi koskaan unohtaa oikeaa, elävää keijua. Aina muistan, kuinka ilmaan nousi ja lähti luotani. Jäi siitä kaunis muisto. En mitään pahaa sanoa voi pienestä olennosta, joka hiljaa liidellen katosi puiden katveeseen.

Kummitustalo

Tuuli ujelsi surullisesti vanhan linnan ympärillä. Ei kukaan nähnyt mustia ikkunoita, joissa kulkivat valkoiset haamut. Oli linna ollut aikoinaan asunto kuningasperheen rikkaan. Prinssit ja prinsessat siellä olivat käyskennelleet päivittäin. Sitten sattui surullinen tapaus, jonka ansiosta iloinen talo on nyt pelkkä kummituslinna vain ja tuuli ulvoo ikkunoissa.

Ei sitä kaikkea ymmärtää voi

Kuinka voisi vaatia, että pieni lapsi kaiken ymmärtää? Kuinka voisi vaatia, että kaikki pitää tietää? Ei edes aikuinenkaan, maailman viisainkaan, pystyisi kaikkea sanomaan. On joskus vaikeaa ymmärtää tätä maailmaa kokonaisuudessaan. Joku pystyy sanomaan, miksi tämä tapahtuu, ja toinen miksi näin käy. Ja kolmas tietää, ja neljäs tietää, mutta ei kukaan kaikkea tätä neljän jakamaa pysty yksin kuvailemaan. Ei tarvitse aikuisenakaan kaikkia maailman murheita kantaa. Eikä lapsena todellakaan lapsena leikitään ja iloisia ollaan ja valmistaudutaan tulevaan elämään.


Keskiviikko 8. toukokuuta 2013


Tältä näyttää juuri ilmestynyt 20-sivuinen kansainvälinen englanninkielinen kirjeystävälehteni SIGNAL nyt ! 340 ilmoitusta ympäri maailmaa, hienoja värivalokuvia, ystäviä tositarkoituksella, keräilijöitä ja vaihtoyhteyksiä, ulkomaisia lehtiä... Ilmoitukset sisältävät henkilötiedot ja osoitteet jne.
OSTA NYT UUSI SIGNAL 2013, hinta 10 euroa postikuluineen.
Tilaukset osoitteella: Raimo Kaarna-S2013, Purokatu 18, 15200 Lahti


Sunnuntai 21. huhtikuuta 2013 - WLL

Vuosi sitten, 5.6.2012, kerroin lukeneeni edesmenneen Tipalan ranskankielen opettajan
Inga Achtén (kirjailijanimet: Raja, Raja-Verkasalo, Achté) mielenkiintoisen elokuvista kertovan monisteen ja runokirjan Paijauksia ja Sivalluksia. Halusin lukea lisää hänen muisteluitaan Lahdesta, lahtelaisista ja lainasin Hollolan Lahti-lehdet 1988-1999 Lahti-seuralta. Lahden teatterihistoria näytti olevan hänen lempiaiheitaan, ohjelmistot, näyttelijät, ohjaajat, vierailut, johtajat esitellään perusteellisesti...


Tipalan tytöt muistelevat opettajaansa
vuonna 2005 ilmestyneessä
250-sivuisessa kirjassaan
'Tösseröt - Tipalan tyyliin 50-luvun Lahdessa'

(julkaisija Lahden Tyttölyseon ja Tiirismaan koulun Seniorit ry)





Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2013 - WLL
+ jutun perässä pari lukijakommenttia 20.3. ja 19.3.

Kaunisleimainen yhden markan postimerkkipari lähes 100 vuoden takaa, LAHTI AS eli Lahden rautatieasema.

Torikuva 60-luvulta, allas ja pääskyset ovat vielä alkuperäisellä paikallaan. Autojen ja myyntikojujen määrästä päätellen on markkinapäivä, toki tuohon aikaan oli runsaasti kauppiaita arkisinkin.


Lapsuudessani torilla oli aina vossikkakuski hevosineen Starkin kelloa vastapäätä, Kas Kas-lankkaripojan punakeltamustan tuolin vieressä. Istahdin kerran itsekin korkealle penkille kenkiäni kiillotuttamaan...

Missä on nykyään tämä alatorin kaunotar ? Se oli jossain vaiheessa Aleksi Ykkösen pihalla, vai onko se siellä vieläkin ? Taitaa olla harvemmin oikeata asiaa tuonne pihanpuolelle, ennen aina kiivettiin Salpausselän kisojen aikaan toiseen kerrokseen Neloon kuumalle kaakaolle.

Aleksi vitosen Nordea muutti Trioon ja yksi Lahden kauneimmista pankkisaleista on nyt purku-uhan alla. Sinne sopisi mainiosti vaikka taidemuseo ja vaihtuvat näyttelyt, isoista kaarevista ikkunoista tulvii valoa.


Lahden Rautakauppa Osakeyhtiö ? Vaikka olen koko ikäni eli 70 vuotta asunut Lahdessa, en muista tätä yritystä. 2 mk postimerkki on ilmestynyt vuonna 1930, itse olen syntynyt 1943, ehkä joku teistä lukijoista muistaa missä rautakauppa sijaitsi ja milloin lopetti ?










Kansalliskirjakauppa O.Y. Lahti. Puh. 268 ??? Werner Söderström on tuttu kustannusyhtiö, mutta tätä kirjakauppaa en muista. Puhelinnumerossa on vain kolme numeroa, eli ilmoitus on ehkä 1910-20-luvuilta ?





Lyseolaisena 1954-64 käytiin ostamassa kirjat, vihot ja koepaperit Lahden Kirjakaupan Rauhankadun myymälästä, toinen oli Rautatienkadulla Kuvapalatsia vastapäätä, kolmas Rautatienkadun alkupäässä, neljäs Möysän katsastuskonttorin talossa ja viides muistaakseni Maakunta-ravintolan vierellä Mariankadulla. En ole varma, kuvan osoiteriveistä en saa selvää. Muita lahtelaisia kirjakauppoja olivat Eklundin Kirjakauppa hallin vierellä, Karihovin kirjakauppa Lahdenkadulla...



Tiistaina 28. kesäkuuta 2016

Lisää tietoja Lahden Kirjakaupasta


Lähettäjä Helinä Järvinen
Päiväys Tänään 22:10

Moi !
Kivat sivut. Osui tuolta juttua Lahden Kirjakauppa Oy:stä. Menin töihin Lahden Kirjakauppaan Rautatienkatu 11 noin v. -69 Kirjakaupan johtaja oli iäkäs rouva Itti Sjöblom. Sivuliikkeet olivat Rauhankatu 19. Pellonkulma Paasikivenkatu 1 ja Pohjantornissa Aleksanterinkatu 27. Mariankadulla.

Muita kirjakauppoja mitä muistan Torkkelin paperi Aleksanterinkadulla
Eklundin kirjakauppa Kauppahallin vieressä.
Salpauselän kirja- ja paperikauppa Rautatienkadulla.
Möysän kirja ja paperi? Karjalankatu.

70 luvun alussa kirjakauppa myytiin stockmannille ja nimeksi tuli Lahden Akateeminen kirjakauppa. Johtajana Erkki Sabel. Myöhemmin yhdistyi myös Salpauselän kirjakauppa ja Akateeminen kirjakauppa. Salpauselän kauppa lopetettiin.

Aikaisempaa historiaa en tiedä

-helinä


Lukijakommentti yllä oleviin kysymyksiini lyseolaiselta luokkakaveriltani:
From: Heikki Kivistö
Sent: Wednesday, March 20, 2013 8:54 PM
To: Raimo Kaarna
Subject: ja rautakaupoista

Keskiviikkona 13.3.2013 lahtelaista.netissä oli mielenkiintoisia kuvia ja esitit lukijoille muutaman kysymyksen koskien kirjakauppaa ja rautakauppaa. Löysin jotakin niihin liittyvää Lahden vanhoista puhelinluetteloista.

Missä sijaitsi Lahden Rautakauppa Oy?
Tämä yritys esiintyy vuoden 1918 puhelinluettelossa puhelinnumerolla 230, osoitetietoja ei vielä ole. Vuoden 1913 puhelinluettelossa yritystä ei ole. Välivuosilta luetteloja ei ollut käytössäni. Myöhemmissä luetteloissa yrityksen osoitteena on Aleksanterinkatu 11. Vuoden 1938 luettelossa puhelinnumeroon on tullut kakkonen eteen eli se on 2230. Vuoden 1936 luettelossa numero oli vielä 230. 1937 luetteloa ei ollut käytössäni. Vuoden 1942 puhelinluettelossa on merkintä Lahden Rautakauppa, katso Teräs Oy, puhelin 4901. Teräs Oy:n muistamme nykyisen Yliopiston apteekin paikalla Aleksanterinkatu 13:ssa.

Kansalliskirjakaupa O.Y.?
Tämä kirjakauppa löytyy vuosien 1932-1939 puhelinluetteloissa osoitteessa Rautatienkatu 18. Sen jälkeen sitä ei enää esiinny.

Lahden kirjakauppa Oy?
Vuosien 1913 ja 1918 puhelinluetteloissa kirjakaupalla on vain puhelinnumero 420, osoitetietoja ei ole. Vuosien 1932-1939 puhelinluetteloissa kirjakauppa on osoitteessa Rautatienkatu 20. Vuoden 1940 puhelinluettelossa se on siirtynyt osoitteeseen Rautatienkatu 18 eli Kansalliskirjakaupan paikalle. Onkohan tällöin tapahtunut yrityskauppoja? Sivuliikkeitä Lahden kirjakaupalla oli useita. 1941 täydennyspuhelinluettelossa, jossa on 1940 tehdyt puhelinliittymät, sivuliikkeitä on Rauhankatu 18:ssa ja Kauppakatu 2:ssa. Rauhankatu 18:n myymälä on siirtynyt vuoden 1958 luettelossa osoitteeseen Rauhankatu 20 ja Kauppakatu 2:n myymälä on poistunut. Vuoden 1944 luettelossa on myymälä osoitteessa Tornator ja vuoden 1945 luettelossa osoite tarkentuu Rykmentinkatu 13:ksi. Vuoden 1953 luettelossa Rykmentinkadun myymälää ei enää ole, vaan tilalle on tullut Launeenkatu 61, joka osoite ei enää ole vuoden 1955-1956 luettelossa. Silloin ilmestyy myymälä Paasikivenkatu 1:een. Vuoden 1958 puhelinluettelossa uusi myymälä on tullut Aleksanterinkatu 37:ään (Oikoportti). Vuonna 1962 tulee yksi myymälä lisää Aleksanterinkatu 27:ään. Vuoden 1965 puhelinluettelossa päämyymälä on siirtynyt Rautatienkatu 11:een ja vuoden 1966 luettelossa ei enää esiinny Aleksanterinkatu 37:n myymälää. Näin mennään aina vuoteen 1972 asti. Vuoden 1973 luettelossa ei Lahden kirjakauppaa enää ole. Parhaimmillaan Lahden kirjakaupalla oli viisi myymälää.

Möysän Kirja- ja Paperikauppa Oy ?
Tämä liike esiintyy puhelinluetteloissa vuodesta 1951 alkaen ensin osoitteessa Kauppakatu 12, nykyisen Karjalankadun ja Kannaksenkadun kulmahuoneistossa. Puhelinluetteloissa vuodesta 1958 vuoteen 1976 tämä kirjakauppa on osoitteessa Karjalankatu 34. Sen jälkeen tätä kirjakauppaa ei enää luetteloissa ole. Tässäkin talossa Karjalankatu 34 toimi katsastuskonttori, jota voidaan kutsua Möysän katsastuskonttoriksi. Kirjakauppa ei kuitenkaan ollut Lahden kirjakauppa, vaan siis Möysän Kirja- ja Paperikauppa.

Terveisin
Heikki

Kiitokset tutkimustyöstäsi, Heikki ! Faktoihin perustuvaa tietoa, ei 'hitaasti dementoituvan' muistikuvia... Rami


Toinen kommentti 60-luvun ex-kiveriöläiseltä naapuriltani, 2013-03-19 11:11Z
Nimi : Esa Pehkonen, Leppävirta

... uusimmassa sivussa torikuva ajoitettu hieman liian aikaiseksi; Tuomitalo on valmistunut 1963. Ilmeisesti hieno kuva on postikortin kopio; värivalokuvaus alkoi levitä kansan keskuuteen noina aikoina

Kiitti korjauksesta, korjasin vuosikymmenen oikeaksi ! Raimo Kaarna


Aiempaa kirjeenvaihtoa Pehkosen Esalta, entiseltä Lahden rakentajalta
- siis vanhaa elettyä yhteistä 'lahtelaishistoriaa' 60-luvulta...
2013/02/09 0:34
Re: naapurin poika
esa.pehkonen@leppavirtalainen.com

Terve

Nyt piti oikein keskittyä ja tehdä etukäteen listaus Tärkeistä asioista, kesti vähän aikaa = pari viikkoa.

” Naapureitahan sitä näytään olleen vaikka ei toisiamme juuri tunnettukaan... Me muutimme Purokatu 18:aan syksyllä 1959, ja pihamökki suurennettiin 1961 varsinaiseksi taloksi.”

Me muutettiin juuri samaan aikaan Kausalasta. Tontilla oli myös pihamökki/autotalli. Meidän mummo muutti pihamökkiin ja naapuri Helasto piti autoaan, maapallonokkainen Taunus, siinä tallissa. Talon omisti metsänhoitaja, joka itse asui jossain Nastolassa. Olet ilmiselvästi jutellut Helaston Päivin kanssa, siskoni on ainakin 5 vuotta nuorempi.

Naapuruuden lisäksi, systerini tiesi, että äitimme olivat Keskon paitatehtaalla työkavereita ja ainakin meidän äiti Laura kävi muutaman kerran teillä kylässä.

Sinä ja veljesi kaveerasitte kai Sammalkorven poikien kanssa? Vastapäätä asui myös aatteellisesti valveutunut nuorukainen SKDL:n lipunkantaja, joku Eija ja Sievä Mikkolan Riitta.

Se mainitsemasi Sädekadun mies on varmaankin Jussi, ammattikoulun jälkeen sillä oli kimpassa jonkun kanssa radio ja kodinkoneliike vähän aikaa Hämeenkadulla Iskua vastapäätä. Systerinsä Marjatta oli iso tyttö, kävi keilatyttönä konserttitalon hallissa.

Lehtitietojen mukaan Lahden lyseolla on meneillään melkoinen peruskorjaus.
Lahdesssa uudemmat koulut pistetään murskaksi; Liipola ja Jalkaranta ja saman tien kai sitten myös Radiomäenrinteen uudehko päiväkoti? Harjoitteluaikanani osallistuin oman kouluni Kannaksen ja juuri myös Lyseon peruskorjaukseen. Lyseon vintillä lueskelin vanhoja päiväkirjoja, ja ihmettelin miten kova kuri poikakoulussa oli. Ehdin myös moniviikkoiseen rakennusliike Y.Kurkelan moniviikkoiseen urakkaa, missä uusittiin Kiveriön koulun voimistelusalin puulattia. Alkuperäinen lattia oli tehty huiskaisemalla = jatkosta ei oltu tehty koolauksen kohdalle, vaan oletettu ponttauksen kestävän = ei kestä. Vanhasta puretusta tavarasta saatiin puhdistamalla ja uudelleen höyläämällä noin ¾ lattia-alasta, loput uutta. Purku ja naulausurakka melkoinen, naulaus 3” : lla, k/k 600.

Uudisrakentamiseen opin Taloran urakoimalla Lahden Tullikamarin työmaalla -63, -64 ja armeija SavPr -64- 65, sitten liki timpurin töitä U. Kivisen firmassa, As Oy Mesärinteen Puisto ja uudisrakennustyömaa Mukkulan koulu ennen tekua, LTO - 312- 71.

Sinun käymäsi työmaa on käsittääkseni jotenkin rakennustekniikan historiaa. Päijänteenkadun kulmaukseen tehty kerrostalo on Siporex eristeinen, siten että harvaa tukilaudoitusta vasten ladottu harkko toimi myös valumuottina ja ulkoseinän lämmöneristeenä. Samaa tekniikkaa käytettiin Diakonissalaitoksen laajennuksessa, päätyseinässä, olin sitä tekemässä keväällä ja kesällä -64 ennen armeijaan lähtöä, lokakuun 15. p.

Muuten, tuo kuvauksesi rakennustyömaan kiireistä joillain nettisivullasi pitää hyvin paikkansa. Mekin odoteltiin ma, ti, ke kaverin kanssa toiminta-ohjeita Sopenkorvessa Sotkan työmaalla. Aikamme saatiin jotenkin kulumaan jutellessa ja kyttäämällä joka aamu klo 8.50 helkkarin hyvän näköistä konttoripimua, joka tuli töihin, ylitöiksi se meni kun se lähti vasta 16.10 … ja pitihän se jäädä katsomaan. : )

ESS.n tutustumien tapahtui ammatinvalinnan ohjauksen yhteydessä, oli ilmoittanut kiinnostukseni faktorikoulutukseen??? Kävimme katsomassa painokoneita ja ladontaa Hämeenkadulla. Se siitä, mutta sitten olikin aika yllättävää joutua tuon Kurkelan rakennusliikkeen hommissa tekemään rappausteline piipun latvan rappaamista varten, sinne pihan puolelle, siis keskuslämmityspiipun ympärille, tukeutuen vain katon tasossa itse piippuun ja vinoon peltikattoon. Kävin pari vuotta sitten ottamassa kuvan kohteesta, nyt piipun latva oli pellitetty ruskealla pellillä.

Minä jouduin jostain syystä ”korkeushommiin”; Praterin talon ja kirjaston vastapäisen talon kattoikkunoita ja pellityksien alusrakenteita remontoimaan ja myöhemmin torninosturihommiin sekä tuuraamaan nosturikuskia.

Me Helaston Lassen, ym. kanssa aloiteltiin Lassen vinttikamarissa lennokkikerhoa, mutta muutaman kerhoillan jälkeen SE touhu piti lopettaa kun äitinsä Eeva piti sitä kai liian roskaavana. Mutta lennokit saatiin valmiiksi, Lasella oli Kiuru, minulla Pik-5 ja Tikka.

Arvaat, että olimme vähän leuhkia, kun Mr. Stanley laskeutui omistamallaan lentokoneellaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fieseler_Fi_156_Storch meidän viereemme, ja kertoi laskeutuneensa ja tulleensa katsomaan ihan varta vasten Kymijärven jäälle, kun näki siellä lennokkipoikia. Helaston huvila oli Villähteellä Kymijärven niemennokassa.

Olikohan äitisi tuuraamassa Kivimaan kioskilla, kun tulimme tuntien jäällä olon jälkeen lennokkeinemme, janoisina R-kioskille ja ostimme SEN kahden litran vaarinkalja pullon. Kietaisimme sen heti naamariimme kahteen pekkaan niillä seisomilla. Myyjättären ilme oli ihmettelevä pulloa palauttaessamme.

Minun täytyy vielä kertoa lisää Wiipurisata ja karjalaisista sukujuuristani … seuraavassa kirjeessä. Vielä lopuksi tähän taatusti yhteinen tuttavamme: Kaarina Suurivuori ?! Yllättävää?
Kaarina oli hätäisen kihloissa tuon mainitsemani luokkakaverini Matti Saaren (kirjoitinko Saati?) Käsittääkseni Kaarina oli pitkään ESS:n palveluksesssa, ainakin vielä silloin kun minä muutin perheineni tänne L-virralle vuonna 1984, ja tapasin Kaarinan sattumalta täkäläisessä Unnukan matkailukeskuksessa.

Terv. Esa

    Lainaus Raimo Kaarna :
    
    > Kiitti emailistäsi, Esa Pehkonen;
    >
    > Naapureitahan sitä näytään olleen vaikka ei toisiamme juuri tunnettukaan...
    > Me muutimme Purokatu 18:aan syksyllä 1959, ja pihamökki suurennettiin 1961
    > varsinaiseksi taloksi.  Muistan joskus jutelleeni silmälasipäisen
    > tumma-/lyhyttukkaisen tytön kanssa joko 4:n tai 6:n pihamaalla, oliko
    > siskosi ?
    > Minä (s.1943) ja nuorempi veljeni (s.1945) kävimme lyseota, ex-vaimoni Tuula
    > o.s. Tammisto, s.1945, kävi Kannaksen koulua, oliko luokkakavereitasi ?
    >
    > Minäkin kävelin luokkakavereitteni Hämäläisen Ersan ja Partasen Puhkun
    > kanssa keskeneräisen pimeän tunnelin läpi kotiini, tunnelin molemmissa
    > päissä oli pressut ja lautarakenteita ja läpikulkukielto tietenkin.
    >
    > > Teidän taloa vastapäätä oleva talo erottui tyyliltään porukasta, onhan SE
    > > oikein arkkitehdin suunnittelema (Sammalsuo?) ja siinä asui ehkä sinun
    > > ikäiset veljekset?
    >
    > Joo, sukunimi oli Sammalkorpi, isä oli Niilo ja Talous-Osakekaupan Lahden
    > johtaja, hieno Peugeot pihassa, talo tosiaan arkkitehdin suunnittelema.
    > Lapsia oli peräti 5, vanhin oli tyttö, sitten Lasse (s.45), Olska eli
    > Olli-Pekka (?) ja hän kuoli jo 60-luvulla, Pekka (s.46 tai 47?) oli
    > rakennusmestari ja kuoli parisen vuotta sitten, nuorin
    > oli tyttö Kiia (s. ehkä 50-55?) ja hän on nykyään pappi täällä Lahdessa.
    > Nyt talon omistaa Tarvainen.
    >
    > > Tuosta Helaston ja maalari Järvisen? talon välisestä pusikosta pääsi
    > > pujahtamaan korttein korpeen/metsikköön. Nykyisin siinä on ISO ökytalo ja
    > talojen numerointi omituinen?
    >
    > Helaston poika oli KOP:n Mukkulan konttorin johtajana ennen pankkien
    > yhtymistä ja lamaa, lienee eläkeläinen jo kymmenkunta vuotta tai enemmänkin.  
    > Maalarimestari taisi olla Järveläinen, teki joitain
    > hommia täällä meilläkin rakennusaikoina. Vesi haettiin alkuaikoina Vilenin
    > (autopeltiseppä, vaja metsänpuolella pihalla), kun ei ollut omaa kaivoa tai
    > vesijohtovettä.
    >
    > - Ison ökytalon taisi rakentaa Kivistö (Lahden Varaosakeskuksen omistaja
    > aikoinaan) ja seuraava omistaja remppasi KOKO TALON, teki aumakaton,
    > asfaltoi pihan, laittoi nurmikot ja istutukset kuntoon ISOLLA RAHALLA, eikä
    > ihmekään. Hän oli Relander, Lahden suurin veronmaksaja monta vuotta
    > peräperään, koska on LAHDEN POLTTIMON suurin omistaja ja pääjohtaja tai
    > hallituksen puheenjohtaja.  Relander myi talon pois ja osti Lahdenkadun ja
    > Päijänteenkadun kulmatalosta koko YLÄKERROKSEN ja teetti sielläkin suuren
    > remontin eli yhdisteli huoneistoja, ja remppasi yläkerran porraskäytävänkin
    > mieleisekseen.
    >
    > > Minun kaveripiirini rajoittui silloin n. 13-vuotiaana lähinaapureihin:
    > > HELASTO Pekka, Päivi, Lasse; JOKELA, lähinnä Henry ja Maisa; AHONEN Jussi;
    > > MIKKOLA Riitta; SUOKAS Martti. Olipa silloin aika pienet ympyrät,
    > > kaveripiiriin kuului vielä Hirsimetsäntien risteyksessä asuvia, SIVULAn
    > > Erkki? ja joku Kari? (krooninen nuha). Isontalon veljekset olivat
    > > nuorempia ja samaa porukka oli kai Mato Valtonen?
    >
    > Helastot tiesin ulkonäöltä, ehkä se tyttö oli tuo Päivi. Jokeloita en
    > tuntenut, mutta valkean tiilitalon ja vanhemman rouvan muistan ja yläkerran
    > musiikkimiehen; Ahosen Jussia en tuntenut; Haikkalan
    > tanssiorkesteriveljekset tiesin; Mikkolan Maija oli myöhemmin lasteni Kirsin
    > (s.67) ja Katin (s.70) parhaita kavereita; Suokasta en tuntenut; Sivula
    > taisi olla se suutari - talo on nyt lohkotiiliverhottu, piharakennus purettu
    > ja Heikkonen muuttanut muualle autoja korjailemaan - yläkerrassa taisi asua
    > Venäläisen Heikki, joka asuu nyt Metsäpellontiellä - rupatellaan muutaman
    > kerran vuodessa.
    > Noin viikko sitten Sädekadulta löytyi tuttu 60-v. mies kuolleena
    > Newfounlandin koira vierellään, hän oli tietääkseni Jokelan talon
    > yläkerrassa asukkaana ennen kuin osti vaimoineen omakotitalon
    > Suopuistontieltä lähellä Kivimäentien risteystä. Nimeä en tiedä vaikka kulki
    > tonttini viereltä koiraa ulkoiluttamassa miltei joka päivä ja välillä
    > juteltiinkin. KARI taisi olla Salosen Kari, hän oli nuoremman veljeni Ahtin
    > (s.45) paras kaveri lyseossakin, pari taloa Sivulasta tunneliin päin...
    > Isotalon poikien ISÄ Tuure räjäytteli kalliot tontillamme rakennusaikaan,
    > hänen nuorempi veljensä Lasse (s.44 tai 46) otti osaa meidän Kariniemen
    > poikien kokoontumiseen kymmenkunta vuotta sitten.
    >
    > > Pomminteko-opit levisivät Laitakadun kerhohuoneesta laajemmalle ja
    > > epäonninen ja ehkä liian nuori Sormusen Pekka (N.E.P.A.=
    > > naiseiteipojilleanna)
    > räjäytti putkipommin kädessään.
    >
    > Laitakadun porukoita en tuntenut, Sormunen lienee toinen Amuletin
    > soittajista eli Seurakuntatalon vahtimestarin ja Lahden Sinisten
    > partiojohtajan poika ?
    >
    > > Nettisivustollasi esiintyvä rautakauppa Alsta ja Teräs myivät oikeata
    > > sytytyslankaa myös pojille; Pekankin olisi pitänyt ostaa. SKM:n
    > > maatalouskauppa
    > oli vanha puukirjaston vastapäätä, kuten erinomainen lahtelainen
    > "harrastelijain aitta" vrt. Helsinki "TASTO".
    >
    > Kaikki puodit tuttuja ja muistetaan, punaisissa mokkakengissäni ja tiukoissa
    > farkuissa nojailtiin Teräksen ikkunoihin ja katsasteltiin tyttöjä... HIENOA
    > AIKAA ! Tastosta jokainen osteli askartelu- yms systeemit ennen Sulkasen
    > Tiimarin syntyä.
    >
    > > Nettivinkki: Kartanon ystävät.
    >
    > Käyn piakkoin vilkaisemassa suosittelemaasi sivustoa.  Pari selvennystä
    > vielä, oletko siis syntynyt -47 ? RA = rakennusarkkitehti ?  Vilkaisin
    > Leppävirran sivuja ja pöytäkirjoissahan nimesi näyttää esiintyvän tiuhaan -
    > rakennustarkastaja ???
    >
    > Kirjoittele taas joskus ja jos lahtelaismuistoja/-valokuviakin tulee mieleen
    > niin pannaan ne sivustollani julkisuuteen, luvallasi tietysti ?????
    >
    > Rami
    > signal@sci.fi
    > (Raimo Kaarna) - www.lahtelaista.net  - www.signalpenpals.net -
    > www.globalcollectors.net - www.penpalclubs.net
    >
    >
    

    
    2013/01/21 20:52
    
    esa.pehkonen@leppavirtalainen.com

    Terve naapurinpoika Surffatessani törmäsin tosi isoon karikoon, tarkoitan tietysti näitä Sinun jättimäisiä nettisivujasi. Ihmetykseni kohosi korkeisiin sfääreihin, koska ilmeisesti asuimme liki naapureina 60 -luvun alussa, mutta emme kai koskaan tavanneet, tai eksyneet samoihin kaveripiireihin? Meidän nelihenkinen perhe muutti noin v. 60 osoitteeseen Purokatu 4. Asuimme siinä tosin vain muutaman vuoden, ja muutimme sitten keskustaan. Kävin Kannaksen koulua, koulumatka ei lyhennyt vielä silloin, kuitenkin muutaman kerran kuljin salaa pimeän työmaatunnelin läpi ennen käyttöönottoa. Teidän taloa vastapäätä oleva talo erottui tyyliltään porukasta, onhan SE oikein arkkitehdin suunnittelema (Sammalsuo?) ja siinä asui ehkä sinun ikäiset veljekset? Tuosta Helaston ja maalari Järvisen? talon välisestä pusikosta pääsi pujahtamaan korttein korpeen/metsikköön. Nykyisin siinä on ISO ökytalo ja talojen numerointi omituinen? Minun kaveripiirini rajoittui silloin n. 13-vuotiaana lähinaapureihin: HELASTO Pekka, Päivi, Lasse JOKELA, lähinnä Henry ja Maisa AHONEN Jussi MIKKOLA Riitta SUOKAS Martti Olipa silloin aika pienet ympyrät, kaveripiiriin kuului vielä Hirsimetsäntien risteyksessä asuvia, SIVULAn Erkki? ja joku Kari? (krooninen nuha) Isontalon veljekset olivat nuorempia ja samaa porukka oli kai Mato Valtonen? Koulukaverini Matti Saari asui Laitakadulla ja tunsin niiden kulmakuntien porukkaa myös. Matti oli hyvin ja ylen määrin yli keskikoulun kurssin perehtynyt kemian räjähdysaineosioon ja harrastuksekseen rakenteli putkipommeja ja raketteja sekoittelemalla SMK:n Fegabit kavionsuojeluainetta = kaliumkloraattia ja pölysokeria. Myöhemmin paukut muuttuivat vahvemmiksi kun ryhdyttiin ostamaan apteekista natriumatsidia ja lyijysokeria. Vapaudenkadun apteekkari oli ihmeissään, mutta tilasi Yliopiston apteekista ainetta lisää (NaN3) Meillä oli harjoitusmaastona teidän tontin takana olevat avokalliot, Mustankallion luolat, Laitakadun rinne ja myöhemmin Radiomäen rinne etelään päin. Pomminteko-opit levisivät Laitakadun kerhohuoneesta laajemmalle ja epäonninen ja ehkä liian nuori Sormusen Pekka (N.E.P.A.= naiseiteipojilleanna) räjäytti putkipommin kädessään. Nettisivustollasi esiintyvä rautakauppa Alsta ja Teräs myivät oikeata sytytyslankaa myös pojille; Pekankin olisi pitänyt ostaa. SKM:n maatalouskauppa oli vanha puukirjaston vastapäätä, kuten erinomainen lahtelainen "harrastelijain aitta" vrt. Helsinki "TASTO". Tämän kirjoitelman sain aikaiseksi Sinun hieno nettisivustosi kimmokkeena, täytyy varata aikaa ja lukea kaikki vuodet/vuosikerrat! Nettivinkki: Kartanon ystävät. Muistin vahvistukseksi/tueksi ... kaikkea hyvää ... menestystä ynnä myötätuulta. Tv. Esa Pehkonen RA Leppävirta


Perjantaina 8.2.2013 - WLL

Alla olevat kuvat on lainattu Unto Tupalan vuonna 1994 kokoamasta ja Lahden kaupunginmuseon julkaisemasta "Kun Lahti rakennettiin" kirjasta. Kuvat ovat erittäin ajankohtaisia, koska toriparkkikiistely ja Metron purkaminen maanvaihto-operaatioineen pyörivät monilla mielessä ja Etelä-Suomen Sanomien 'riviruikutuksissa' päivittäin... Itse hämmästelen turhanpäiväisiä tarpeettomia suunnitelmia keskustan 'elävöittämiseksi', kävelykatu, matkakeskuksen muuttaminen, bussit avarasta torinreunasta kaupungin ahtaimpaan risteykseen, linja-autoaseman parkkipaikan umpeenrakentaminen jne. JA PYH !!!!
Mieletöntä, onneksi osa kokoomuslaisistakin näyttää vihdoin löytäneen jostain vähän talonpoikaisjärkeä...

Alla olevat ilmoitukset on skannattu vuoden 1963 Etelä-Hämeen Maakuntakalenterista, A6, 290 sivua, Cetori-kirppiksellä 4 euroa. Starkki oli alatorin reunassa ja pääskyset pikkuveskun sijaan torialtaassa, kuten Pohjolan mainoksesta näkyy. Siivistä suihkuava vesi levisi tuulisella säällä ohuena sumuna torikansan niskaan parinkymmenen metrin päähän.


Tiistaina 8.1.2013
Tänään se tapahtui... Nyt luen tabloid-kokoista Helsingin Sanomia seuraavat seitsemän kuukautta ! Suosittelen muillekin tiedonhaluisille !


Lahti 6.1.2013

Helsingin Sanomat siirtyy broadsheetista tabloidkokoon ylihuomenna tiistaina 8.1.2013.

Oman SIGNAL-lehteni ensimmäinen tabloidkokoinen numero ilmestyi jo vuonna 1979, painos 5.000 kappaletta...
SIGNAL-lehteni ensimmäinen tabloidkokoinen numero ilmestyi vuonna 1979 ja se painettiin kolmivärisenä Etelä-Suomen Sanomien offsetrotaatiossa, ensimmäisen nelivärisen tabloid-Signalini tilasin vuonna 1980. Suurin ja paksuin nelivärinen tabloid-Signalini ilmestyi vuonna 1985, 40 sivua, 1700 ilmoitusta, painos 5.000 kappaletta ja painatus Esassa.
Vuosina 1986 ja -87 testasin uudelleen aikakauslehtikokoa, painatus edelleen Esassa.
Vuonna 1993 painatin Salomaan Kirjapainon arkkioffsetissa seitsemän numeroa 7-palstaisia Signal-broadsheetlehtiä, ja seuraavana vuonna kolme numeroa tabloidkoossa.
Vuosina 1994 ja -96 painatin uudelleen aikakauslehtikokoiset Signalit Esan Kirjapainon offsetrotaatiossa ja painokset vanhaan tapaan 5.000 kpl jokaista numeroa.
Vuoden 2004 neliväriset tabloid-Signalit painatin Kokkolassa Keski-Pohjanmaan kirjapainossa, painos 10.000 kpl/n:o.

Ensimmäiset offsetrotaatiossa painetut Signal-lehteni painatin kuitenkin Hyvinkään Sanomissa 1968-1973, ja silloin painos oli koko ajan 10.000 kappaletta, ensimmäisen sivukoko oli vajaa A5, seuraavien aikakauslehtikoko eli hivenen alle A4, 32 tai 24 sivua.


Etelä-Suomen Sanomien henkilökuntalehden Esan päätoimittajana suosittelin tabloidiin siirtymistä jo huhtikuussa vuonna 1988 ! Nyt neljännesvuosisadan kuluttua asiaa joudutaan vakavasti harkitsemaan Etelä-Suomen Sanomissakin, luultavasti tabloidiin siirrytään ensi syksynä samalla kun nettiversiota uudistetaan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kun mainostoimistot suunnittelevat valtakunnallisia kampanjoita, Helsingin Sanomiin pannaan kokosivu, maakunnallisiin ykköslehtiin samankokoinen ilmoitus, muihin pienempi. Ja kun Hesarin kokosivu on tabloid, sama ilmoitusaineisto toimitetaan muihinkin lehtiin, eli kokosivu on tabloid eikä broadsheet ! Arvattavasti myös paikallisten markettien 4-8-sivuiset mainoslehtiset eivät tuplaa sivumääriään vaan säilyttävät sivumääränsä ja maksavat lehdistään puolet vähemmän euroja kuin nyt.

Lehtitalojen tuloista kaksikolmannesta tuli ilmoituksista vielä -80 ja -90-luvuilla, sanomalehtien osuus mainonnan kokonaismäärästä on pudonnut tv:n, radion ja internetin takia jatkuvasti. Nyt pienenevä sivukoko pudottaa ilmoitustuloja entisestään, alamäki näyttää jyrkkenevän kiihtyvällä vauhdilla...

Tässä ennustuksiani vuodelta 1988:

Small is beautiful - pieni on kaunista

Ympäri maailmaa sanomalehdet ovat pienentäneet sivukokoaan, broadsheetin sijaan painetaan eurotabloideja tai tavallisia tabloideja. Yllätetään lahtelaiset, painetaan 28-normaalisivuisen lehden sijaan huomenna 56-sivuinen tabloid-ESS ja kysellään ylihuomenna mielipiteet uudistuksesta. Ainakin meikäläisen aamuruuhkaisessa kahvipöydässä mahtuisi tabloidlehteä paremmin levittelemään . . .

Kirjoitin lokakuussa 1988 Esan henkilökuntalehteen pakinan
Ennustajaeukkoilua viestinnän kehittymisestä, sanomalehtien tulevaisuudesta. Lue !



VUOSI 2012 - VILKAISE NÄITÄKIN JUTTUJA JA VALOKUVIA

17.12.2012 Muisteluita 1943-2012, isovanhemmat, isän autot, veljet, lapsuuden kodit 25.11.2012 ESS:n tutkivaa journalismia ja Heinolan va. kaupunginjohtaja 13.11.2012 Orava villapaidan kimpussa, suruperhonen puutarhassa 27.10.2012 Kariniemen kuvia 50-luvun perhealbumista, veneitä Pikku-Vesijärvellä 21.10.2012 Lahti in timelapse, Seppo Pessa, videokuvia kotikaupungistamme 20.10.2012 Takaisin printtimedian kuluttajaksi, Helsingin Sanomien tabloid 8.1.2013 06.10.2012 Tulevan kirjailijan kuulumisia, tyttärentyttäreni Lumi Kaarna, 11 v. 02.10.2012 Lahden kauppaopiston luokkakaverieni kuvat vuodelta 1965 28.09.2012 Äänestä kunnallisvaaleissa, mainos v. 1936, luovutettua Suomea kartalla 17.09.2012 Kutsumattomia vieraita autossani yöllä, 'kirjahyllyn katsojia' ovella päivällä 07.09.2012 Vanha puukirjasto 1928-67, vanha Sarjakuvalehti 1958, vanha Ajan Sävel 1958 02.09.2012 Rautakauppa Alsta 60-v. vuonna 1959, Aleksin ja Rautsikan kulmassa puutalossa 02.09.2012 Etelä-Suomen Sanomien toimittajat vuonna 1964, ESS 50-vuotishistoriikki 02.09.2012 Ex-painonnostaja Juhani Salakka, olympiaedustajamme, kariniemeläinen 1959 30.08.2012 Möysänmäki ja muita runoja 1990, Mauri Einari Vuori, sodanjälkeistä tuotantoa 18.08.2012 Kirjoja sanomalehtimaailmasta vuosilta 1955 ja 1942 06.08.2012 Seitsemänkymppisen sarjakuvat, Vihtori ja Klaara, Rymy-Eetu jne 14.07.2012 Tapaamisia - tänään vuodelta 1947, eilen vuodelta 1956 08.07.2012 Lahenlehden päätoimittaja Sauli Hirvonen visiitillä Kiveriössä 07.07.2012 Videoita Lahdesta, radio- ja tvmuseo, Yli-Marolan kotieläinpiha 06.06.2012 Lahenlehti ja Lahti-seura r.y. ja Hollolan-Lahti-lehti 05.06.2012 Inga Achté, lahtelainen kirjailija ja kieltenopettaja, muistokirjoitus 05.06.2012 Hyvinkään ampumiset ja Viikko-sanomat 17.6.1966 07.05.2012 Lahden Yhteiskoulun 50-vuotishistoriikki vuodelta 1946 05.05.2012 Facebook-sivustoja lahtelaisista: 50-60-luvulla syntyneet lahtelaiset 16.04.2012 Yhteiskoulu 1946, Maatalousnäyttely 1951, Lahti ennen meitä-kirja 1965 26.03.2012 Lyseolaisten "facebook" 1959-60, muisteluita luokkakavereista 21.03.2012 Vespalla Vesivehmaalle vuonna 1961, tyttö takaistuimella 05.03.2012 ESS Itellan kilpailijaksi, sanomalehtien tulevaisuusennusteitani v. 1988 01.03.2012 Etelä-Suomen Sanomien ilmoituspoppoo vuonna 1977 12.02.2012 Yli 100 vuotta vanhoja lahtelaisia tulitikkuetikettejä, mm. Kauppahotelli


Käväisepä muillakin websivustoillani !

signalpenpals.net - 50.000 friends free
worldsignals.net - ads by countries
globalcollectors.net - swap anything
penpalclubs.net - penpal papers
penpalmagazine.net - more friends
lahtelaista.net - in Finnish only

VALO-CD



Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut:
SISÄLTÖ - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002