V U O S I 2 0 1 5
17.12.2015 Parakki Hennalassa, Tapio Strandberg
14.12.2015 Kineman kukkavalaisinryhmä 44.000 euroa, Helsingin Sanomat
08.12.2015 Uutismasto-tabloidlehden 1959 skannatut sivut
30.11.2015 Mitä instagram-sukupolvi kuuntelee ja katselee netistä
18.11.2015 14-v. onnittelut lapsenlapselleni Lumille
04.11.2015 Lahti 110 vuotta - albumit auki, kuvia 1900-luvun alusta
30.10.2015 Uusi tabloidkokoinen ilmaislehti Lahteen ??? Uutismasto !
22.10.2015 Hieno alakansakoulun valokuva Lahdesta 1900-luvun alusta
17.10.2015 Kysyttävää Lahdesta? Tutustu PÄIJÄT-HÄME WIKI -sivustoon
11.10.2015 ESS pian tabloidkokoiseksi, koelehti 11.11.2015
MMM 1952: Miten suurlehti syntyy, piirrokset Kari Suomalainen
28.09.2015 Lyskän riemuylioppilaat 1964 Teivaan Lokki-ravintolassa
04.08.2015 Video: Mustikkakoira Kiki, seropi siirtolainen Espanjasta
19.07.2015 Peräkonttikirppiksellä Sopenkorvessa, kirje rintamalta 1940
29.06.2015 Rauli Norbergin laulemia Lahdesta, älppäri kirppikseltä
30.05.2015 Uusi Lahti lehdessä juttua Signal-lehdestä
24.05.2015 Muisteluita Kariniemestä 1940- ja 1950-luvuilta
07.05.2015 Linkkejä lahtelaisuuteen: Lahti kuvin, ennen ja nyt, Lahti
16.04.2015 Miten menestyn tv:n vaalitenteissä ja saan ääniä, v.1971
14.04.2015 Etelä-Hämeen Maakuntakalenteri vuodelta 1963
21.03.2015 Albumit auki: kotiseutufilmit ja kuvia Lahden keskustasta entisaikoina
16.03.2015 Suomalaisia pienlehtiä vuosilta 1977-82
04.03.2015 Lahti-kuvia, Petri Saarinen
04.03.2015 Ilmakuvia Lahdesta menneiltä vuosikymmeniltä
03.03.2015 Junailua 50-vuotiaalla Märklinillä
27.02.2015 Metsän keijukainen, Lumi Kaarna
24.02.2015 Lahden kaupungin opaskartta vuodelta 1952
20.02.2015 Urheiluliike Jalosen äänilevyosasta v. 1959
18.02.2015 Lahtelaisia tulitikkuetikettejä vuosilta 1900-1950
03.01.2015 Torikauppiaita ja Vapaudenkatu 10 rakenteilla 1937-1938
Tapio Strandberg 17. joulukuuta 2015
Parakki Hennalassa
Pieniä oltiin niin. Elettiin 1940 lukua. Sota jossakin kaukaisuudessa. Hennalan KSS 2, eli sotasairaala
kuitenkin siinä Hennalan seisakkeelta kaakkoon 500 m. Siellä työskenteli sairaalassa konemestari Edvard Ristolainen.
Tuima ja hyväntahtoinen tekniikan mies. Ai, että parakki. Sellaista hätämajoitusta suuren asuntopulan vallitessa.
Olivathan sotilaat ja karjalaiset saapuneet Lahteen. Kaikille piti olla koti. Siis, parakki... aluksi. Kahden perheen
pieni asumus. Huone + pieni makuukömmänä ja pikkukeittiö... ja tunnelmaa Ristolaisenkin perheessä.
Oli siunaantunut Seppo, ja kuinka ollakaan, kaksoispojat Olli ja Kalle, palleroiset.
Oli sielläkin joulu.
Oli lunta oikein entisselviisiin, eli mahdottomasti. Samanmoisia parakkeja sillä alueella lukuisia. Savut nousi.
Lapsia lähti Länsiharjun kouluun, ja isät Hennalaan töihinsä, kuka minnekin. No, olihan Hennalassa asuntokasarmejakin,
oli, vaan, oli tulijoitakin.
Varusmiehiä runsas 1000 ja kaikille heillekin oli tupa tarjolla. Kuhinaa riitti.
Varuskunta eli... Ai, sauna. No ei todellakaan parakeissa saunaa kenelläkään. Oli varuskunnan miehistösauna, siinä
länsilaidalla, siellä tilaa useiden perheiden tilaisuus kylpeä, lie kerta viikkoon. Luulen lämmityksen olleen saunojien
omana huolena. Valtio toki antoi polttopuut.
Kaikki siellä suurta. Oli 3-portainen lauderakennelma, ja melkein
kirkkomainen väljyys kaikessa. Ja, ajatella, oikein vesijohto. Kuuma vesi padassa. Ei siellä pienoiset oikein osanneet
ilman aikuisia puuhastella, ja olihan läsnä monen perheen jäsenet. Kuumaa sai nauttia ja pestyksi kaikki tulivat.
Hälinä ja meno melkoista. Talvisaikaan lapset kelkkaan, ja takaisin parakkiin, tai onnekkaammat tiilikasarmiin omaan rappuun.
Parakkia alue oli ns Kärpäsen portista alkaen, miltei pysäkille. Sillä vähäisellä soratiellä suoritetiin armeijan
kalustosiirrot VR-vaunuihin leireille lähteissä. Siinä tykkiä, hevosia ja kaikkia varusteita, ja sotilaat tietysti. Kuhinaa.
Olihan lastauslaituri kovin lyhyt, miestä ja kalustoa kuin merenmutaa. Siinä aivan vieressä asustaa parakkikylä ja etsii
parempaa huomista. Asukkaat monet suoriutuneet sodan ahdingosta, ja ei erityisen palkitsevaa, joutua mainittuihin oloihin.
Lapset. Heillä ei ollut pahaa menneisyyttä. Oli vaan päivän koulut ja leikit. Todella hauskaa telmiä. Ja kavereita riitti,
niin koulutielle, kuin vapaa-aikaankin. Sodan jälkimaininkeja lie sekin, kun oli lapsista muodotunut osastoja johtajineen.
Oli Hennalan, Kärpäsen, Tornatorin, Milkin joukkueet. Ja, lapsia riitti kaikkiin viljalti. Ja, seuraus:
Käytiin haastettuja sotia keskenään. Milloi kukin oli vastustaja. Suoritettiin johtajien kesken neuvottelu:
Siellä ja silloin taistellaan. Sovittiin sitten rintamalla aseet. Päälliköt päättivät: Kivet? Lingot? Tritsat. Turpeet.
Lie muitakin. Ja, taistelu alkoi. Pääosin ei ruumiita tullut. Painissa ja nyrkkeilyssä haavaumia, mutta, mitäs noista.
Sekin aika himmeni, kun alettiin saada muita asumuksia. No, silti, harjoitusmielessä kouluun menijöitä vähän körmyytettiin,
kun osuttiin isommalla joukolla jokin yksilö kohtamaan.
Länsiharjun koulu se oli sitten se noidan kattila,
jossa koko ihmissopasta aloitettin muokata yhteiskuntakelpoisia henkilöitä. Melkoisen moni kulki esimerkin mukaista urareittiä.
Koulut ja sitten SA palvelukseen sopivaan arvoasteikkoon ja harrastamaan sodan jälkeistä rajattua ja turvallista elämää.
Perheet perustettiin. Ja, jälleen seuraava sukupolvi polki samoja tantereita.
Kunnes::: tuli surma ja tuho.
Valtio lakkautti Hennalan varuskunnan. Suuri suru koko maakunnassa. Kuin uusi sotatila. Perheen isät kauas pois kotoa
tai, koko perhe pakkomuuttoon toiselle paikkakunnalle.
Tätä suruaikaa nyt elämme.
JUTUN KUVA ON VALOKOPIO LAHTELAISEN GRAAFIKKO MATTI HUOTARIN PIIRROKSESTA v.1997, LÖYTYI SOPENKORVEN KIRPPIKSELTÄ.
HENNALAN PARAKKIASUMUKSESSA KÄVIN TAPAAMASSA ENOANI EERO AROPAASIA 1950-LUVUN ALUSSA, HÄN OLI KANTAHENKILÖKUNTAA, YLIKERSANTTI.
RAIMO KAARNA
Maanantai 14. joulukuuta 2015
Kävitkö aikoinaan elokuvissa Kinemassa Rautatienkadun alkupäässä lähellä asemaa ?
Sitten varmasti muistat seinillä olleet parin metrin korkuiset hienot kukkaryhmävalaisimet.
Ne jotka hitaasti hiipuivat ja pimensivät salin ja elokuvan loputtua taas valaisivat meille tien
ulko-oville ja takaisin kadulle. Nyt yksi valaisinryhmä on myyty 44.000 euron hintaan
Hagelstamin huutokaupassa viime lauantaina !!!
Tämän päivän Helsingin Sanomissa on kiinnostava juttu lahtelaisesta paikallishistoriasta,
näistä kauniista ja mieleenpainuvista elokuvateatterin valaisimista. Vilkaise, klikkaa kuvaa ja voit lukea koko jutun.
Tiistai 8. joulukuuta 2015
Hankin käytetyn A3-skannerin ja testailin sitä skannaamalla
vuoden 1959 Uutismasto-lehden neljä tabloidkokoista sivua. Sivut suurenevat luettavaan kokoon klikkaamalla.
Lehden päätoimittaja oli Leo Järvinen ja toimituksen osoite Loviisankatu 3.
Painopaikka näyttää olleen Karjalan Kirjapaino Lappeenrannassa, ehkä lehteä julkaisivatkin karjalaiset siirtolaiset, evakot Viipurista vanhempieni malliin ?
Ilmoittajissa oli paljonkin tuttuja: Tastossahan kaikki lahtelaiset kävivät askartelutarvikkeet ostamassa, Liukon hatuissa kuljettiin, Halmeen konekirjoituskoulussa monet yrittivät opiskella kymmensormijärjestelmää,
Pohjanmaan Kutomatuotteen tomera kauppiasrouva aviomiehineen myi verhotkin koteihin. Kakkossivulla on T:mi Erkki Pulkkisen ilmoitus ja sieltä minäkin kävin äitini kanssa koulupoikana tilaamassa teryleenihousut,
puntin leveyden sai itse päättää, toimitusaika muutama päivä. Ja Riipan asunnonvälitys hankki vuokralaiset asuntoihin vuosikymmenten ajan.
Kolmossivun ilmoittajista tutuin oli Lasu, lyseolaisena sieltä tuli hankittua
irtotakkeja, päällystakkeja, puseroita, useimmiten tietenkin vähittäismaksulla, luottokorttejahan ei tunnettu. Nelossivun sarjakuvassa seikkailee jo robotti-ihminen nykyelokuvien tyyliin, puoli vuosisataa sitten.
Myös nuo toimituksen puffijutut ovat kiinnostavaa ajankuvaa, ennen myyjä antoi asiakkaalle tuotteet selkänsä takaa, jopa kahvinpavut jauhettiin poroiksi kahvimyllyssä ja pantiin takaisin paperipakkaukseensa porokahvin keittämistä varten.
Vähittäiskaupan virtaviivaisuutta Lahdessa, sehän tarkoitti osittaista itsepalveluun siirtymistä.
Maanantai 30. marraskuuta 2015
Mitä instagram-sukupolvi kuuntelee ja katselee netistä?
Benjamin - Underdogs PARODIA
Arttu Wiskari - Sirpa Feat. Ulpu PARODIA
Spekti - Juomalaulu
Heli Kajo - Jos mä kuolen nuorena
Paleface - Talonomistaja
Ismo Alanko - Vittu kun vituttaa
Mariska - Tarkasta tämä
Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 00:22:22
Onnittelut 14-vuotiaalle lukijalle, kirjoittajalle, Lumille...
Satoja sivuja takana, tuhansia edessä. Yksinäistä puuhaa, mutta kiinnostavaa ja kasvattavaa.
Kyllä sinusta varmasti lehdentekijä tai kirjailija tulee ?
Kivat sivut sinulla Koululaisen kaikki -kerhossasi, jo 246 jäsentä, ja 12.822 luettua ja vastattua viestiä.
Onnea ! UKKI
Keskiviikko 4. marraskuuta 2015 14:04
Linkki tyttäreltäni Kirsi Kaarnalta:
Hienoja näkymiä kotikaupungistamme viime vuosisadan alkupuolelta. Ja kaikki suurenevat klikkaamalla...
Perjantai 30. lokakuuta 2015
Uusi tabloidkokoinen ilmaislehti Lahteen ?????
Ilmestyy keskiviikkoisin, painos 22.000 kpl
Päinvastoin, luultavasti Lahden vanhin tabloidkokoinen ilmaisjakelulehti !
Kävin parisen viikkoa sitten Anttilanmäellä ostamassa nivaskan erittäin kiinnostavia lahtelaisia lehtiä,
ne olivat löytyneet noin 100-vuotiaan pientalon lattian alta korjausten yhteydessä. Tämä itselleni ennestään tuntematon
Uutismasto-lehti n:o 3 oli ilmestynyt keskiviikkona lokakuun 28. päivänä vuonna 1959. Sain myös kaksi Lahden Kunnallislehteä 4.2.1962 ja 7.10.1962.
Etelä-Suomen Sanomia oli kolme kappaletta, 7.4.1955, 25.6.1956 ja 22.5.1959. LAHTI-sanomalehti oli ilmestynyt 2.2.1962.
Lisäksi sain seitsemän kappaletta erilaisia 1950-luvun aikakauslehtiä ja kaikissa oli juttuja Lahdesta ja lahtelaisista ja
paikallisista tapahtumistamme. Selailen lehdet ja tutkin jutut, kuvat ja ilmoitukset, kerron niistä lisää myöhemmin...
Perjantai 30. lokakuuta 2015
Vilkaisehan tämäkin sivusto, kun haluat nähdä lisää vanhoja kuvia kotikaupungistamme...
Lahti kuvin, ennen ja nyt
Lukijoiden kommentteja vanhasta kuvasta...
(22.10.2015: Hieno alakansakoulun valokuva Lahdesta 1900-luvun alusta)
Pe 6.11.2015 22:55
Terve!
Onpa Sari Nivajas tehnyt tarkkaa työtä
havaitessaan Hämeenkadun kulmatalon
tunnusmerkit verrattuna tuohon koululaiskuvaan.
Ilman epäilystä kuvissa on sama rakennus.
Martti Tauru komppaa....
Jos tuo koululaiskuvan etualan kuvan poika
olisi hieman siirtynyt, selviäisi
mikä ”firma" on oven takana.
Valokuvat kertovat myös siitä, miten valokuvauksessa filmi ja
vedosmateriaalit (rakekoko)ovat kehittyneet.
- liitteenä Google-näkymä muutaman vuoden takaa
terveisin
Esa Pehkonen
Leppävirta
+++++++++
To 29.10.2015 20:30:25
Hei!
Aika hyvin näyttäisi sopivan nuo tontin 89/XVIII rakennukset Rautellin kuvan
esittämiin. Puutaloa on nähtävästi ehostettu ehkä vuoden 1909 paikkeilla ja
samalla muutettu kivijalan ikkunoiden muotoa vastaamaan viereisen kivitalon muotoja.
Samoin ehostuksen jälkiä näkyy ikkunoiden viereisen oven pielissä sekä seinässä
oven ja ikkunoitten yläpuolella. Tämä Sarin löytämä kuva on myös Tupalan kirjassa
'Kun Lahti rakennettiin' sivulla 336. Kuvan sanotaan olevan peräisin Lahden
kaupunginmuseon kuva-arkistosta.
terveisin
Martti Tauru
Lappeenranta
+++++++++
Ke 28.10.2015 07:41:01
Hei,
Olipas hauska taas selvittää vanhaa kuvaa...
Ei tuo rakennus ole koulu, vaan se on Hämeenkadun ja Veskun
kulmatontin talo.
Liitteessä kuva Tupalan ja Hammarin kirjasta " Näin oli ennen, entäs
nyt", kuva on uudempi ja hieman huono, mutta minusta se on tuo
rakennus.
Jotenkin aika erikoista, että oikein valokuvaaja Rautell on kuvannut
koululaisia kadulla jonkun muun rakennuksen kuin koulun edustalla.
Tai olisiko tuossa talossa pidetty jotain opetusta/tunteja?
Yleensä nuo ulkokuvat ovat olleet sellaisia, joissa ollaan lähdössä
johonkin retkelle, esim. perunan nostoon tai hiihtoretkelle.
T. Sari Nivajas
++++++++
Ti 27.10.2015 10:24
Hei,
onpas mielenkiintoinen kuva. Ei kyllä itsellänikään sytytä, missä kuva on otettu,
vaikka kuvassa on paljon hyviä tuntomerkkejä. Itse olen taipuvainen uskomaan,
ettei kuva liity koulurakennukseen lainkaan, vaan tässä oltaisiin jossakin muualla.
terveisin
Martti Tauru
Torstai 22. lokakuuta 2015
Hieno alakansakoulun valokuva Lahdesta 1900-luvun alusta...
Tiedätkö sijainnin???
Lähettäjä: HeikkiK
Lähetetty: 21.10.2015 17:25
Vastaanottaja: Raimo Kaarna
Aihe: Vanha valokuva
Hei
Arkistojani sellaillessa löysin oheisen 1 mm paksun valokuvan, jonka taakse on
kirjoitettu tätini nimi ja teksti "alakansakoulukuva". Tätini, joka on kuvassa
kolmas oikealta, on syntynyt 1897.
En tunnista kuvauspaikkaa, Lahdessa se kuitenkin on. Lieneekö maalarin oven takana
ollut alakansakoulu? Pistäpä hakukone päälle.
Terveisin
Heikki
Lahden kaupungin julkaisema Lahti-käsikirja vuodelta 2005 kertoo kouluistamme laajasti:
Lauantaina 17. lokakuuta 2015
Sunnuntaina 11. lokakuuta 2015
Eilen lauantaina
ESS:n nykyinen päätoimittaja
Perttu Kauppinen lupaili:
'Oikeaa paperista tabloidi-Etlaria lukijat pääsevät hypistelemään jo keskiviikkona 11. marraskuuta.
Silloin teemme ja jaamme perinteisen broadsheet-kokoisen lehden sijaan uudessa, pienemmässä tabloidikoossa olevan lehden.
Tämän ennakkolehti jaetaan kaikkiin koteihin Lahdessa ja ympäristökunnissa, myös niille, jotka eivät Etelä-Suomen Sanomia vielä tilaa.'
Kirjoitin tabloidiin siirtymisestä ESS:n henkilöstölehdessa huhtikuussa 1988:
Small is beautiful - pieni on kaunista
'Ympäri maailmaa sanomalehdet ovat pienentäneet sivukokoaan, broadsheetin sijaan painetaan eurotabloideja tai tavallisia tabloideja.
Yllätetään lahtelaiset, painetaan 28-normaalisivuisen lehden sijaan huomenna 56-sivuinen tabloid-ESS ja
kysellään ylihuomenna mielipiteet uudistuksesta. Ainakin meikäläisen aamuruuhkaisessa kahvipöydässä mahtuisi
tabloidlehteä paremmin levittelemään...'
Olin Etelä-Suomen Sanomien palveluksessa 1966-1989, kaikki murrokset lehdenteossa tuli nähtyä kolmannen kohopainorotaation asennuksesta
offsettiin siirtymiseen, kuumaladonnasta kylmäladontaan ja valoladontaan, henkilökohtaisen tietokoneenkin sain käyttööni ennen toimitusta.
Löysin kirpputorilta vuoden 1952 Mitä Missä Milloin -kirjan. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen oli tehnyt aukeaman 'Miten suurlehti syntyy'...
Klikkaa kuvaa ja saat sivut tuplakokoon, että pystyt tekstitkin lukemaan !
Vilkaise pari pakinaani sanomalehtien tulevaisuudesta vuodelta 1988:
Ennustajaeukkoilua - Kehittyykö viestintä?
Neron?leimauksia & hullut?telua
Tabloidkokoinen Etelä-Suomen Sanomat näyttää hienolta, ammattimiesten tekemältä - onnittelut !
Kaikkihan me olemme tottuneet tähän pienempään sivukokoon jo vuosikausia lukemalla Ilta-Sanomia, Iltalehteä, Uusi Lahtea, Helsingin Sanomia jne.
Yksi broadsheetsivu on yksi tabloidaukeama eli kaksi tabloidsivua, taitto pystyn sijaan vaakaan. Kätevä käsitellä, helppo lukea.
Tulkoon maaliskuu 2016 pian !
Maanantai 28. syyskuuta 2015
Sain Wili Wilkmanilta äsken emailin, aiheena oli viimeviikkoinen tapaaminen, mihin en päässyt osallistumaan.
Lyskän vuosikerta 1964:n tapaaminen oli Teivaan Lokki-ravintolassa
Moi!
Lyskän riemuylioppilasvuosikerta 1964 kokoontui Teivaan Lokki-ravintolassa Vesijärven rannassa Lahdessa. Meitä oli paikalla viisitoista, joukossa kolme ensikertalaistakin. Ainoan "ohjelmanumeron" järjesti Ilkka Saulo, hän luki otteen kirjasta "Lahtelaista tottakai" (näinköhän se nimi oli). Tuossa otteessa oli Niilo Halosen muisteluksia hänen lyskän ajaltaan.
Sovimme, niin kuin sovimme viime vuoden keväänäkin, että seuraava kokoontuminen on noin vuoden päästä eli syksyllä 2016 Lahdessa. Jotain varsinaista ohjelmaakin toivottiin tapaamisen yhteyteen. Täytyy alkaa miettiä, ehdotuksia saa lähetellä.
Lahden lyseon senoirit ry kokoontuu Lahdessa 28.10.2016. Ohjelman voi katsoa netistä osoitteesta www.lahdenlyseonseniorit.fi .
Terveisin
Wili Wilkman
Tiistai 4. elokuuta 2015
Tryffelikoiristahan me kaikki olemme kuulleet, mutta nyt jotain ajankohtaisempaa. Klikkaa linkit auki ja näet miten
parhaat mustikkapaikat löytyvät.
Kiki on siirtolainen Espanjasta, 'seropi' tietenkin ja mukava!
Sunnuntai 19. heinäkuuta 2015
Peräkonttikirppiksellä Sopenkorvessa
Tämä hieno väripostikortti Aino-puistosta, linja-autoasemasta ja Pellonkulman korkeasta talosta oli postitettu vuonna 1956.
Kortti on painettu kohopainomenetelmällä, isommassa koossa neliväripainatuksen keltaiset, siniset, punaiset ja mustat
rasteripisteet erottuvat selvästi toisistaan ja pienetkin kohdistusheitot sumentavat kuvaa.
Ostin myös sotasensuurin tarkastaman kirjeen, kuoren postileimat 4.2.1940 eli talvisodan rintamalta. Itse kirje oli
kuitenkin päivätty jo 28. tammikuuta 1940, voit lueskella nämä 75 vuotta sitten kotirintamalle lähetetyt terveiset itsekin.
Kirjeen oli lähettänyt Res. alik. Lauri Kaarna, edesmennyt serkkuni, joka selvisi talvisodasta, teki elämäntyönsä
isänmaansa puolesta ammattisotilaana Hämeenlinnassa, mutta poistui joukostamme aivan liian varhain raittiudesta ja urheiluharrastuksistaan huolimatta.
Heinäkuun alkupuolella minulle soitti Timo Heinonen -niminen tuntematon henkilö. Hän tavoitteli Raimo Kaarnaa, meitä on
Lahdessa kaksi, toinen on serkkuni, jolle puhelu oli tarkoitettu. Rupatellessamme Heinonen kertoi Uuno-setäni viime hetkistä
Luumäen Ilveksessä.
Uunon ja Allin ikivanha kotitalo oli ränsistynyt ja kunta oli varannut heille kerrostaloasunnon Luumäen keskustasta.
Viimetöinään ennen vastenmielistä kotoa poismuuttamista Uunon piti hoitaa ikävä velvollisuus, saattaa kaksi vanhaa kotikissaa
haudan lepoon. Ensimmäisen kissan Uuno ehti ampua, valmistautuessaan toisen kissan lopettamiseen hän sai itse sydänhalvauksen ja
menehtyi siihen paikkaan. Hänen vaimonsa Alli muutti kerrostaloon yksinään. Uuno-setäni oli sekä Laurin että Raimon isä.
Maanantai 29. kesäkuuta 2015
Muutama päivä sitten löysin kirppikseltä hienon vuonna 1991 ilmestyneen lahtelaisen älppärin, edullisesti tietenkin.
Tänään kuuntelin levyn pariinkin kertaan, Raimo Hastt, Pirjo Lehti, Matti Heinänen ja Ari Mannelin esittivät
lahtelaisten säveltäjien ja sanoittajien laulelmia...
Tiellä kotikaupunkiin, Taakse savun sinisen, Harjukatu 2,
Sänky rikkinäinen, Yhä laivaa teen, Ne meistä, Terve Lahtikaupunki, Raakaa romantiikkaa, Lahden sininen laulu,
Hän ja Petri, Keskiyön kulkija, Balladi.
Useimmat sävellykset ja sanoitukset Rauli Nordbergin, sanoituksissa
mukana myös Risto Ahti, orkesteria johti Taisto Wesslin.
Levynteossa on ollut mukana useitakin 'tuttujani', Ahdin Risto on lapsuudenystäviäni, Norbergin Rauli esalaisen työkaverini poika,
Mannelinin Ari ex-vaimoni yhtiökumppanin veli - maailma taitaa olla pieni paljasjalkaiselle lahtelaiselle ?
Lauantai 30.5.2015
Painetulla Signalilla on ollut 55 vuodessa reilusti yli miljoona lukijaa, kokonaispainos 382.000 kpl, noin 130 erillistä numeroa.
Suurin lehti sisälsi 40 tabloidsivua vuonna 1985. Postituskuluihin on puolessa vuosisadassa mennyt hyvän omakotitalon hinta !
Eikä painattaminenkaan ilmaista ole ollut, vaikka itse ladoin jokaisen sanan ja taitoin jokaisen sivun alusta loppuun.
Eilen perjantaina 29.5.2015 Signalin webbiversiota luettiin ympäri maailmaa, kuten kartasta näet - netissäkin 18 vuodessa jo toista miljoonaa lukijaa
Tältä näyttää Signalin netissä ilmestyvä kirjeystävälehti tänään, voit helposti kääntää sen suomeksikin tietokoneellasi
Filatelistit ja muut keräilijät ilmoittelevat vaihtotarjouksiaan globalcollectors.net-sivuillani ja Signalissa
Lehdistön historiaa vuosilta 1960-2015 - maailman kirjeystävä- ja keräilylehdet, lähes 1.000 pienlehden esittely tällä sivustollani
Sunnuntai 24.5.2015
Muisteluita Kariniemestä 1940- ja 1950-luvuilta
Hieno maalaus Lahdenkatu 10 talosta, tekijä U Järvinen 1945, koko kehyksineen 77x65 cm
Tämän vuoden huhtikuussa sain kiinnostavaa postia Anita Judenilta, vanhalta kariniemeläiseltä.
Hän oli asunut Vääksynkadulla,
itse asuskelin vuodet 1947-59 Kariniemenkadun pitkässä talossa...
---
Anita Juden kirjoitti 17.4.2015 15:15:
Hei, minulla on vuonna 1951 maalattu taulu, jota kutsumme nimellä
Sunkku. Isäni sanoi ostaneensa sen lyseon matikanmaikka Sundqvistilta.
Tummahko taulu, jossa nainen vaeltaa
jossain polulla.
Itse kävin Sunkulla ottamassa matikantunteja ehkä vuonna 1954
tai 1955, en tarkalleen muista. Hän asui silloin Palokunnantiellä,
aika loppupäässä.
Löysin lyseon opettajista kuvasi ja nimiä vasta nyt. Muistelen,
että oli vanhempi mies, siis aikuinen.
Terveisin Anita Juden
---
Anita Juden kirjoitti 26.4.2015 16:43:
Hei,
"Sunkku" selvisi,
muistin, että vanha koulukaverini Sirkka Kautonen ent.Vehniäinen oli
asunut Palokunnantiellä. Soitin hänelle ja tietoa tuli:
sanoi heti, että taiteilija. Oli luullut, että on
piirustuksenopettaja Lyseolla, mutta sitten oli selvinnyt että
matikanmaikka.
S:lla oli ulkomaalainen vaimo, koulukaverini muisteli että ehkä
ranskalainen, ei ollut ihan varma. S oli maalannut suuren taulun
alastomasta vaimostaan. Taulu oli huoneen seinällä ja "penskat" mm.
koulukaverini, kävivät kurkkimassa taulua ikkunan takaa. Aika
jännää siihen aikaan.
60-luvulla puolalainen kirjeenvaihtokaverini, jonka osoitteen olin
joskus löytänyt vanhasta kirjastosta, pyysi kysymään jotain
sinulta, mutten saanut aikaiseksi. Oli kova postimerkkien keräilijä.
Nimesi jäi silloin mieleen ja Purokatu 18. Kerran kirjoitti,että
miksi en enää vastaa, 25 vuotta kun ollaan kirjoiteltu.
Mukava katsella sivujasi. Isäni teki taloja mm. Kariniemenkadulle,
viimeisin kadulla taisi olla no 23, jonka myi Juho Leiskeelle
18.10.40. Sitten Lahdenkatu 10, josta mm. kauppakirjan allekirj.
29.10.41 myynyt osakkeet 41-42 arkkitehti Tauno Niemiojalle
huone,keittiö, eteinen, kylpyhuone. Sitten asuttiiin Vääksynkatu 11
(miksi muistan 19). Pihanperällä ainakin yhtenä vuonna oli
kantakirjasika, joka kesäksi vietiin mökille. 40-luvun puolenvälin
jälkeen lihaa ei varmaan saanut kuten nyt ja oliko täysin sallittua
pitää omaa kantakirjasikaa. Rintala ja Sippo asuivat meitä
vastapäisessä talossa. Lahdenkatu 10:stä meillä on U järvisen v.
1945 maalaama iso taulu, ei kylläkään seinällä.
Kiitos, että vastasit, Sunkkukin selvisi.
Terveisin Anita Juden
---
Lupailin käyväni ottamassa kuvan taulusta, asia viivästyi ja vastailin näin:
26.4.2015 19:36
Kiitos mailistäsi, Anita;
ANTEEKSI, että en viime viikolla ottanut yhteyttä taulusi kuvaamisasiassa. Oma digikamerani on yli 10 vuotta vanha vehje, joka ottaa kuvat korpulle ja sen valovoima ei oikein sisätiloissa riitä vaativampiin kuvauksiin. Toki voimme vielä kokeilla, miten onnistuu, jos se sinulle käy.
Lahden Lyseon 50-vuotiskirjassa vuodelta 1971 luetellaan myös kaikki opettajat: Sundqvist Erland, ylioppilas 1949-54, matematiikka ja kemia.
Hän ilmeisesti lopetti keväällä 1954 ja minä menin ensimmäiselle luokalle syksyllä 1954, kuulin ensi kertaa nimen sinulta.
signalpenpals.net eli Signal-lehteni (kirjeystäviä ja keräilijöitä) perustin 1960 lyseon VI luokalla, Puolasta sain aikoinaan tuhansittain käyttämättömiä postimerkkejä ilmoitusmaksuina. Pakkailin Signalit kuoriin ja liimasin maksuksi puolalaiset postimerkit ja lähetin 100 tai 200 kpl kerrallaan omille vaihtokavereilleni postitettavaksi ympäri maailmaa. Näin säästin rahojani, myös Ghanasta postittelin joitain tuhansia kuoria eli postisäkillinen kerrallaan, samoin muutamista muistakin maista.
Vääksynkatu 11 on tuttu, se näkyi hienosti parvekkeeltamme pitkän talon yläkerrasta, Rintalan talosta Salmisen Eeva-Maija oli Kivimaalla luokallani, Seppo (Monne) oli Etelä-Suomen Sanomien latomossa ja Erkkihän pelasi Sipon Raimon ja Pekan ja Seppälän veljesten kanssa Lahden Pallomiehissä ja Kyykässä (Kuusysi). Vanhempi veljeni Pertti oli Sipon Raimon kanssa samalla luokalla yhteiskoulussa.
Vääksynkadulta löysin ex-vaimoni ja lasteni äidin, Tuula Tammiston (s.1944), hän asui lapsuutensa joko viereisessäsi talossa (9) tai sitten 7:ssa. Vein äsken lapsenlapseni Lumin ja hänen koiransa Kikin kotiinsa Päijänteenkadulle, ja ajelin kahteen kertaan Lahdenkatu 10:n ohi. Se U Järvisen maalaama iso taulu olisi ehdottomasti saatava kuvattua ja julkaistua lahtelaista.net-sivuilla ja mielellään myös seinälle ???
Ostin joitain vuosia sitten kirppikseltä E. Postin öljyvärimaalauksen vuodelta 1946 ja siinä näkyy Tarinakadun suunnasta Lyseo
ja Lahdenkatu 8 (ei siis 10) talo. Aiemmin olen löytänyt Vesijärven satamamaiseman proomuineen vuodelta 1951 tekijä T. P. (ehkä Toivo Pelkonen, edesmennyt kuvanveistäjä), ja kirppikseltä tietenkin. E. Posti oli lyseon matematiikanopettajani Hannu Postin setä. Taulujen kuvat löytyvät webbisivuiltanikin.
Molempien taulujesi kuvausta voitaisiin kokeilla kirkkaana päivänä luonnonvalossa, mutta kamerani on todella vaatimaton. Toinen mahdollisuus olisi yrittää skannata suoraan tulostimen skannerilla, mutta koko (A4) ja kehykset saattavat tuottaa hankaluuksia. Jos tyttäresi kameralla onnistuisi paremmin, sekin käy...
Kirjeesi sisältö - sekä tauluista että ihmisistä ja näistä taloistakin - on kiinnostavaa aikalaishistoriaa meille vanhoille lahtelaisille, ja jos luvan annat, julkaisisin niitäkin mielelläni.
Raimo Kaarna - signal@sci.fi - 044 271 4064
- www.lahtelaista.net - www.signalpenpals.net - www.globalcollectors.net
---
Lahdenkatu 10 ja "Sunkku" lisää tulee
Lähettäjä Anita Juden
Vastaanottaja Raimo Kaarna
Tänään 09:39 (su 24.5.2015)
Hei,
veljentyttöni lopulta kävi eilen. Laitan 2 kuvaa Lahdenkatu 10:stä, kehyksineen on leveys 77 sm ja korkeus noin 65 sm.
Vääksynkadulla talkkarina oli Virtanen. Kun meluttiin niin isä karjaisi: hiljaa tai lasken kommunistit sisään, johon kuulemma
vastattiin: ei me Virtasta pelätä. Virtanen oli mukava mies, eikä me edes tiedetty mikä kommunisti on. Ja liekö Virtanenkaan ollut.
Hänellä oli kaksi poikaa ja tytär. Kotona ei puhuttu sota- eikä politiikka-asioista. Kommunisti vaan oli ilmeisesti hupaisa sana.
Anita Juden
---
...
Mahdottoman mukava lukea sivujasi.
Tiedätköhän missä on kohdilla on sijainnut Kärpäsen sementtivalimo Oy? Isäni oli osakkaana ja töissä siinä,
teki konkurssin ihan viisikymmentäluvun alussa. Siinä meni Vääksynkadun talokin, huvila sentään jäi,
jossa sitten oltiin talveakin. Ja isästäni tuli taas seikkailujen, mm.ennen sementtivalimoa, Vakiopuu Oy:n perustaminen,
jälkeen muurari.
Terveisin Anita Juden Kärpäsenmäeltä
--------------
Aihe: vastaus Anitan kysymykseen sementtivalimosta
Päiväys: 27.5.2015 21:38
Lähettäjä: Martti Tauru
KARTTA SUURENEE KLIKKAAMALLA
Hei!
Anita Juden kyseli Kärpäsen sementtivalimo Oy:n sijaintia. Vuoden 1955 puhelinluettelossa on firma nimeltä Kärpänen Oy sementtivalimo ja osoitteena Okeroistentie Kärpänen. Lahden kaupungin kartta vuodelta 1952 tarkentaa firman sijainnin Okeroistentiellä kuvan mukaisesti.
terveisin Martti Tauru, Lappeenranta
MISSÄ SIJAITSEVAT LAHDENKATU 12 JA LAHDENKATU 16 ????
Lahdenkatu 10:stä seuraavan talon osoite on Lahdenkatu 14 ja sitä seuraavan talon numero on Lahdenkatu 18 !!!!
Ilmeisesti joku on käynyt varkaissa ? Todellinen syy lienee siinä, että 'vanha starkki' eli Lahdenkatu 14 on niin pitkä talo,
että sille oli yhdistetty aikoinaan kolme eri tonttia (12+14+16) yhdeksi... Jos sinulla on parempaa tietoa, kerro meille muillekin.
Torstai 7. toukokuuta 2015
Vanhoja ja uusia kuvia Lahdesta, pari uutta facebook-ryhmää:
Lahti kuvin, ennen ja nyt
Lahti
Torstaina 16. huhtikuuta 2015
Katsoin eilisiltana kolmoselta neljän suuren vaalitenttiä, yhdestä puolueen puheenjohtajasta tulee uusi pääministeri,
muut kolme kisaavat valtionvarainministerin paikasta. Vaalitentti sujui mukavasti, miltei Jaakko Okkerin jo 44 vuotta sitten kirjoittaman käsikirjoituksen mukaan...
"Miten menestyn tv:n vaalitenteissä ja saan ääniä" ilmestyi Helsingin Sanomissa 4/12-71 ja julkaistiin uudelleen vuonna 1972 ilmestyneessä kirjassa 'Jaakko Okker - Sanomattakin on selvää', Kauppiaiden Kustannus Oy, 114 sivua.
Tiistai 14. huhtikuuta 2015
Kirppislöytö tämäkin,
Etelä-Hämeen Maakuntakalenteri
vuodelta 1963.
Lahdessa näyttää olleen silloin 70.294 asukasta, kaupunginjohtajana Olavi Kajala.
Kansakouluja oli parisenkymmentä eri puolilla kaupunkia, oppilaita 7.815 ja opettajia 292. Itse olin lyseon viimeisellä luokalla ja siellä oli rehtorina Antti Raipala, tyttölyseo eli tipala oli vastapäätä kaupungintaloa Harjukadulla. Muita oppilaitoksia oli kolmattakymmentä.
Postitoimistoja ja pankkikonttoreita löytyi kaikista kaupunginosista, onko kehitys kehittynyt puolessa vuosisadassa oikeaan suuntaan ?
Lahden Osuuskaupalla oli 72 sivumyymälää, Kauppakunnalla 26, yksityiskauppoja oli noin 800 ja teollisuuslaitoksia 172. Ilmoituksissa näet monia lopettaneita yrityksiä, mutta jotkut jatkavat vieläkin toimintaansa.
Lähettäjä Pasi Oikari
Vastaanottaja signal@sci.fi
Lauantaina maaliskuun 21 päivänä 2015 klo 20:48
Albumit auki
Tuollaista on tekeillä:
kotiseutufilmit.fi/author/kotiseutufilmit/
Ensiksi ehti Hennalan (lopetettu) varuskunta:
http://albumitauki.fi/search/lahti?tags=
- Kuvia mm Lahden keskustasta entisaikoina.
Hyvää Alkavaa kevättä
Oikari Pasi Aatos
e-mail:Pasi.oikari@luukku.com
Kotisivut: http://personal.inet.fi/koti/oikari/
Maanantaina 16. maaliskuuta 2015
Tutustu nyt suomalaisiin pienlehtiin vuosilta 1977-82...
Klikkaa ORANSSIN PIENLEHTIARKISTO
ja valitse lehtesi.
Itse olen julkaissut samantyyppisen hakemiston PENPALCLUBS.NET
vuosina 1960-1999 ilmestyneistä kansainvälisistä pienlehdistä - kirjeystäviä (penpals) - keräilijöitä (collectors) - postimyyntiä (mail order). Useimmista nähtävissä etukannet, julkaisija, ilmestymisaika, ilmoitus- ja tilaushinnat.
esa.pehkonen@leppavirtalainen.com
Vastaanottaja signal@sci.fi
Lähetetty 4.3.2015 21:09:22
Aihe Lahti n.2014
Viesti Tervehdys!
Tulipa tuosta Lahti -52 aiheesta mieleeni tutkiskella miltä Lahti näyttää
nykyään.
Minulla on sellainen käsitys, että monet kaupunkilaiset ovat niin
ankkuroituneita kotikulmilleen, etteivät juuri naapurikaupunginosista tiedä.
Tämä käsitys vahvistui vielä noin 15 vuoden aikana Helsingissä asuessani.
Näin jälkeenpäin ajatellen; lukiossa jatkaneet luokkakaverini opiskelivat lukion
kurssiin kuuluvia oppiaineitaan. Minä opiskelin kaupunkia. Sen kaupunginosia,
rakenteita, rakennuksia, rakentamista ja rakennusten korjaamista.
Ja sitten ikäänkuin viimeisellä luokalla Mikkelissä (SavPr/AUK) jopa
kaupunkisotaa.
Toimii hienosti ikään kuin diakuvina, koko litanian katselu kestää n. tunnin! (Photos by Petri Saarinen)
Vanhana lahtelaisena paikallistin melko paljon kuvista, en tietysti ihan kaikkia
pusikoita ja puronvarsia.
Tulipa oltua harjoitteluaikana monessa mukana, eli työmaita oli joka puolella
Lahtea, kun työnantaja oli rakennusalan pikkufirma ja perehtynyt pääasiassa
korjausrakentamiseen.
Lähetän linkin Sinulle. Ihan vaan ikään kuin varmuuden vuoksi... eksymisen
estämiseksi : ).
Terv. Esa Pehkonen
esa.pehkonen@leppavirtalainen.com
Vastaanottaja signal@sci.fi
Lähetetty 4.3.2015 21:27:39
Aihe kartat/ilmakuvat
Viesti
...jatkoa ....
Tulipa tuossa mieleeni vielä, että lukijoita saattaa kiinnosta Lahden opaskartan
-52 ja ajankohtaan liittyvän ilmakuvan vertailu.
on mahdollista katsella Lahden kaupungin rakentumista ilmakuvista valitsemalla:
karttoja
- ortokartat
mistä saa esille luettelon yhdeksästä ilmakuvasta, joista pari alimmaista hyvin
liittyy kyseiseen ajankohtaan
eli ilmakuvat 1960
1946
Sikosuon rakentamien ei ole alullaan vielä -46, viitteitä kartassa -52.
Näillä lisäyksillä, terv. esa
Tiistaina 3. maaliskuuta 2015
Purokadulla junailtiin puoli vuosisataa vanhalla Märklinillä, veturinkuljettajana 5-v Ville avustajinaan Esko, Pete, Karo, Raili ja Rami.
- Klikkaa kuvaa, juna lähtee liikkeelle
Perjantaina 27. päivänä helmikuuta 2015
Tyttärentyttäreni Lumi jatkaa satusarjaansa...
Tällaiselta maailma näyttää hänen silmälasiensa läpi katsottuna.
Metsän keijukainen
Syvällä metsässä asui - ja luultavasti asuu vielä nykyäänkin -
keijukainen, jonka nimi oli Viola. Keijukaisella oli vaaleat
hiukset, siniset silmät sekä sädehtivä, värikäs asu, joka oli
valmistettu kukkien terälehdistä. Viola asui erään puun kolossa,
mutta yleensä hän ei viettänyt aikaansa siellä, vaan milloin
missäkin; toisinaan keiju istui puun oksalla, ja toisinaan hän
liiteli hiljaa lammen yllä. Joskus hän leikki metsän eläinten
kanssa, ja välillä hän uskaltautui myös sinne, missä ihmiset ja
heidän lemmikkinsä kulkivat. Siellä keijun oli kuitenkin oltava
hyvin varovainen. Ihmiset eivät nimittäin saaneet nähdä häntä.
Oikeastaan muut kuin lapset eivät olisikaan voineet nähdä häntä.
Keijut ovat nimittäin sellaisia, että jos niihin ei usko, niitä
ei myöskään näe, ja yleensähän aikuiset eivät usko keijukaisiin
tai muihin sellaisiin olentoihin. Lapset kuitenkin usein uskovat,
ja sen takia joku pikkuinen tyttö tai poika olisi hyvinkin voinut
huomata Violan, mikäli hän ei olisi ollut niin varovainen ja nopea.
Violan mielestä oli hauskaa katsella ohikulkijoita ja miettiä,
minne he olivat menossa. Joillakin oli mukanaan koira tai useampi,
ja jotkut pitivät toisella kädellään kiinni lapsen kädestä ja
toisella uimalelusta. Jotkut juoksivat. Jotkut ajoivat polkupyörillä.
Jotkut vain kävelivät.
Eräänä päivänä Violan ohi kulki nainen, jolla oli mukanaan pieni, ehkä kuusivuotias tyttö.
Viola livahti tapansa mukaan suojaan, mutta tällä kertaa ei tarpeeksi nopeasti. Tyttö oli
ehtinyt huomata hänet.
"Äiti, tuolla on keiju!" hän huusi.
"Eerika-kulta, älä viitsi huutaa noin kovaa", nainen, joka oli varmaankin tytön äiti,
huokaisi.
"Ihan oikeasti! Se on varmasti keiju!"
"Missä se sitten on?" äiti kysyi.
"Se meni tuohon puunkoloon", sanoi Eerika.
"Vai niin", äiti sanoi. "Jatketaanpa nyt kuitenkin matkaa."
Äiti ja Eerika lähtivät eteenpäin, ja vasta heidän ollessaan pitkän matkan päässä Viola uskalsi
tulla kolosta ulos. Hän vilkaisi nopeasti ympärilleen, ettei missään vain näkynyt lisää lapsia,
ja lähti sitten takaisin syvemmälle metsään; sinne, missä ei varmastikaan olisi ihmisiä.
Siellä hän voisi rauhassa lennellä ja leikkiä eläinystäviensä kanssa.
Kun Viola mietti asiaa tarkemmin, hän olikin iloinen siitä, että Eerika oli huomannut hänet.
Nyt maailmassa oli edes yksi ihminen, joka oli nähnyt keijun. Tyttö uskoisi varmasti keijuihin
vielä aikuisenakin, vaikka hänen äitinsä sanoisikin, ettei niitä ollut olemassa.
Viola lenteli hetken ilmassa ja äkkiä huomasi, että Eerika ja hänen äitinsä olivat suoraan hänen
alapuolellaan. Eerika nosti katseensa ylös ja huomasi keijun uudelleen. Tytön kasvoille nousi
iloinen hymy. Tällä kertaa Viola ei lähtenyt pakoon, vaan kieppui hetken ilmassa, ja jokaisella
pyörähdyksellä kimaltelevia säteitä putoili pikku Eerikan hiuksille.
Maanantaina 24. helmikuuta 2014
Miltä näytti Lahden kaupunki vuonna 1952 ?
Missä olivat Enonkatu, Kalamiehenkatu, Vesijärven urheilupuisto, Kariniemen kesäravintola, Salpausselän pallokenttä, Nastolankatu, Sos.dem. Työväentalo, Asikkalan suurtie, Korkeakatu, Matinmäenkatu, Sivukatu, Sikosuonkatu? Missä oli siirtolapuutarha, entä kaupungin puutarha? Missä Kauppakatu ja Viipurintie tai Itä-Karjalankatu ja Länsi-Karjalankatu? Klikkaa karttaa ja näet miltä Lahden kaupunki näytti 63 vuotta sitten, olin itse silloin 9-vuotias, kävin Kivimaan kansakoulua ja asuin Kariniemenkadulla.
Ostin kartan Kisällikirppikseltä Sopenkorvesta tänään, hinta 5 euroa. Kartta on Lahden kaupungin julkaisema, se oli painettu Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton Kesäpäiville Lahdessa 26.-30.6.1952. Voit klikata sekä kartan että ohjelman suuremmiksi.
200 euroa/kg ??? Paperipussit ???
Perjantaina 20. helmikuuta 2015
Tosi on, maksoin näistä kahdesta yhteensä alle 20 gramman painoisesta käytetystä paperipussista kirppiksellä kiskurihinnan, 4 euroa! Kilohinnaksi muutettuna 200 euroa kilolta... Mutta ovathan ne osa nuoruuttani, osa äänilevyjen historiaa, osa nuorisolehtien historiaa, luultavasti tuttuja sinullekin ?
Jalonen Oy oli urheiluvälineliike Aleksi 13:ssa ja sen toisessa kerroksessa sijaitsi 50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa
Lahden ainoa äänilevykauppa. Olin ostanut 1959 tienaamillani rahoilla hienon automaattisen levysoittimen, 12 levyn vaihtaja singleille, joista oli keskusta poistettu, siis 45 rpm (rolls per minute). Pitihän soitettavaakin ostaa, olin 16-vuotias lyseolainen,
ja Bill Haley & Comets (Rock Around the Clock) ja Elvis Presley (Hound Dog) soivat jatkuvasti radiossa, samoin Paul Anka ja iki-ihana Diaaanaaa...
Jalosen äänilevyosasto muistutti ulkoisesti Sihvolan baareja - pitkä korkea 'baaritiski' ja sen vierellä 4-5 korkeaa jakkaraa,
jokaisen jakkaran kohdalla pöydällä piuhoihin kiinteästi kytketyt päähän laitettavat kuulokkeet. Myyjä seisoi tiskin takana ja hänen takanaan oli levysoitin, johon hän huolellisesti otti paperipussista asiakkaan toivoman äänilevyn koekuunneltavaksi. Koko levyä ei tietenkään soitettu, vain pieni pätkä, sillä muut asiakkaat odottivat jo innokkaasti koekuunteluvuoroaan.
Levyt maksoivat paljon, singlet halvimpia, ep:t (extended play - jatkettu soitto, 2-3 kappaletta puolellaan) vähän kalliimpia, ja lp:t (long play - pitkä soitto, 5 kpl/puoli) maksoivat jo liikaakin! Näitä kallisarvoisia aarteita käsiteltiin varoen, koskettiin vain reunoihin, sormenjäljet pyyhittiin pehmeällä kankaalla huolellisesti pois, soittimen neulasta poistettiin pölytullot ja pick-up laskettiin varovaisesti levyn reunimmaiselle uralle. Jalonen oli painattanut levyosastolleen hienot vihreätekstiset äänilevypussit, joihin oli stanssattu aukko kantamistakin varten, ja paperiset singlepussit levyineen tai ep-levyt ohuissa pahvikoteloissa laitettiin tähän 'paperikassiin'.
Toinen kuva on singlepussi levyjä varten, samalla se levitti Suosikin ilosanomaa ympäri maata äänilevyjä ostaville nuorille, loistavaa hyvin kohdennettua mainontaa. Suosikki oli suomalainen vuodesta 1961 vuoteen 2012 asti julkaistu Suomen pitkäikäisin nuortenlehti. Viimeinen lehti ilmestyi joulukuussa 2012.
Keskiviikkona 18. helmikuuta 2015
Mitä on lahtelaisuus ? Salpausselän kisat lähes 80 vuotta sitten, pian taas edessä. Ja Mallasjuomakin maistuu...
Kauppahotelliin, vain nimihuuto. Lasitehdas 1923, Sotilaskoti, heteka? Lasipalatsi, Asko, Lahden Säästöpankki ja Osuuskauppa? Linja-autoasema, Oululainen, huonekalut Sotkalta, Häklistä? Äiti oli töissä Keskon paitatehtaallakin, ruoat ostettiin Kääpältä, halvimmat tarjoukset A-hallista, Centrum ensimmäisiä tavarataloja. Graafista taidetta 1900-luvun alusta, kaikilta vuosikymmeniltä viime vuosisadan puoliväliin. Puhelinumeroissa ei numeroa ollenkaan, sitten kaksi, kolme, neljä ja viisi numeroa.
Tutulta tuntuu ja näyttää, kotikaupunkini kivijalkakauppoineen 1943-2015.
15.2.2015 8:51:18
Aihe Vapaudenkatu 10
Viesti Huomenta Raimo,
ja hyvää loppuvuotta! Pitkästä aikaa kävin vilkaisemassa, mitä mielenkiintoista sivustoltasi löytyy. Ja löytyihän sieltä. Todella mielenkiintoinen kuva torikauppiaista ja taustalla Vapaudenkatu 10. Se ei voi olla as. oy. Ilves, jonka osoite oli Vapaudenkatu 6 ja lisäksi rakennettu kiinni Kotilaan. Vapaudenkatu 10 on Mariankadun ja Vapaudenkadun kulma. Rakennuksen vieressä näkyy aukko eli Mariankatu kirkon suuntaan. Rakenteilla oleva talo on siis arkkitehti Arvo Muroman suunnittelema ja As. Oy. Vapaudentie 10 rakennuttama asuin- ja liiketalo, joka rakennettiin 1937-38. Tiedot löytyvät Tupalan kirjasta 'Kun Lahti rakennettiin' sivut 54-55.
terveisin
Martti Tauru
Lappeenranta
Tarkkasilmäisemmät korjasivat selvän virheeni ja huolimattomuuteni... Olisin voinut tutkia 'Tupalaani' tarkemmin, ja vilkaista kartasta kortteleiden sijainninkin, mutta 'rapatessa roiskuu'. Sorry ! Raimo Kaarna
Kuvassa vasemmalla Vapaudenkatu 10, sitten Pohjolan talo Vapaudenkatu 12 ja oikealla Suomen Pankki
Lauantaina 3. tammikuuta 2015
HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2015 TEILLE KAIKILLE
LAHTELAISTA.NET-SIVUSTON LUKIJOILLE !
Ystävämme Tapio Strandberg on tehnyt hienon löydön kotikaupunkimme torielämästä ja rakentamisesta viime vuosisadan alkupuolelta.
Torikauppiaat poseeraavat yhteiskuvassa ja taustalla on rakenteilla korkea kerrostalo, Vapaudenkatu 10. Klikkaa kuvaa ja se suurenee
kaikkien Wanhan Lahden Löytöretkeilijöiden (WLL) iloksi tarkempaan tarkasteluun, ehkäpä jotkut sukulaisesi ovat kuvassa mukana ?
Rakennus lienee ollut Kotilan ja Hollolan Säästöpankin talojen välissä sijainnut As.Oy. Ilves, joka valmistui vuonna 1925. Lisää aineistoa löydät viime vuoden lopulla edesmenneen Unto Tupalan kirjasta "Kun Lahti rakennettiin", sivut 34-35.