V U O S I   2 0 1 5 

17.12.2015 Parakki Hennalassa, Tapio Strandberg
14.12.2015 Kineman kukkavalaisinryhmä 44.000 euroa, Helsingin Sanomat
08.12.2015 Uutismasto-tabloidlehden 1959 skannatut sivut
30.11.2015 Mitä instagram-sukupolvi kuuntelee ja katselee netistä
18.11.2015 14-v. onnittelut lapsenlapselleni Lumille
04.11.2015 Lahti 110 vuotta - albumit auki, kuvia 1900-luvun alusta
30.10.2015 Uusi tabloidkokoinen ilmaislehti Lahteen ??? Uutismasto !
22.10.2015 Hieno alakansakoulun valokuva Lahdesta 1900-luvun alusta
17.10.2015 Kysyttävää Lahdesta? Tutustu PÄIJÄT-HÄME WIKI -sivustoon
11.10.2015 ESS pian tabloidkokoiseksi, koelehti 11.11.2015
                    MMM 1952: Miten suurlehti syntyy, piirrokset Kari Suomalainen
28.09.2015 Lyskän riemuylioppilaat 1964 Teivaan Lokki-ravintolassa
04.08.2015 Video: Mustikkakoira Kiki, seropi siirtolainen Espanjasta
19.07.2015 Peräkonttikirppiksellä Sopenkorvessa, kirje rintamalta 1940
29.06.2015 Rauli Norbergin laulemia Lahdesta, älppäri kirppikseltä
30.05.2015 Uusi Lahti lehdessä juttua Signal-lehdestä 
24.05.2015 Muisteluita Kariniemestä 1940- ja 1950-luvuilta
07.05.2015 Linkkejä lahtelaisuuteen: Lahti kuvin, ennen ja nyt, Lahti 
16.04.2015 Miten menestyn tv:n vaalitenteissä ja saan ääniä, v.1971
14.04.2015 Etelä-Hämeen Maakuntakalenteri vuodelta 1963
21.03.2015 Albumit auki: kotiseutufilmit ja kuvia Lahden keskustasta entisaikoina 
16.03.2015 Suomalaisia pienlehtiä vuosilta 1977-82
04.03.2015 Lahti-kuvia, Petri Saarinen
04.03.2015 Ilmakuvia Lahdesta menneiltä vuosikymmeniltä
03.03.2015 Junailua 50-vuotiaalla Märklinillä
27.02.2015 Metsän keijukainen, Lumi Kaarna
24.02.2015 Lahden kaupungin opaskartta vuodelta 1952
20.02.2015 Urheiluliike Jalosen äänilevyosasta v. 1959
18.02.2015 Lahtelaisia tulitikkuetikettejä vuosilta 1900-1950 
03.01.2015 Torikauppiaita ja Vapaudenkatu 10 rakenteilla 1937-1938 


Tapio Strandberg 17. joulukuuta 2015

Parakki Hennalassa

Pieniä oltiin niin. Elettiin 1940 lukua. Sota jossakin kaukaisuudessa. Hennalan KSS 2, eli sotasairaala kuitenkin siinä Hennalan seisakkeelta kaakkoon 500 m. Siellä työskenteli sairaalassa konemestari Edvard Ristolainen. Tuima ja hyväntahtoinen tekniikan mies. Ai, että parakki. Sellaista hätämajoitusta suuren asuntopulan vallitessa. Olivathan sotilaat ja karjalaiset saapuneet Lahteen. Kaikille piti olla koti. Siis, parakki... aluksi. Kahden perheen pieni asumus. Huone + pieni makuukömmänä ja pikkukeittiö... ja tunnelmaa Ristolaisenkin perheessä. Oli siunaantunut Seppo, ja kuinka ollakaan, kaksoispojat Olli ja Kalle, palleroiset.

Oli sielläkin joulu. Oli lunta oikein entisselviisiin, eli mahdottomasti. Samanmoisia parakkeja sillä alueella lukuisia. Savut nousi. Lapsia lähti Länsiharjun kouluun, ja isät Hennalaan töihinsä, kuka minnekin. No, olihan Hennalassa asuntokasarmejakin, oli, vaan, oli tulijoitakin.

Varusmiehiä runsas 1000 ja kaikille heillekin oli tupa tarjolla. Kuhinaa riitti. Varuskunta eli... Ai, sauna. No ei todellakaan parakeissa saunaa kenelläkään. Oli varuskunnan miehistösauna, siinä länsilaidalla, siellä tilaa useiden perheiden tilaisuus kylpeä, lie kerta viikkoon. Luulen lämmityksen olleen saunojien omana huolena. Valtio toki antoi polttopuut.

Kaikki siellä suurta. Oli 3-portainen lauderakennelma, ja melkein kirkkomainen väljyys kaikessa. Ja, ajatella, oikein vesijohto. Kuuma vesi padassa. Ei siellä pienoiset oikein osanneet ilman aikuisia puuhastella, ja olihan läsnä monen perheen jäsenet. Kuumaa sai nauttia ja pestyksi kaikki tulivat. Hälinä ja meno melkoista. Talvisaikaan lapset kelkkaan, ja takaisin parakkiin, tai onnekkaammat tiilikasarmiin omaan rappuun.

Parakkia alue oli ns Kärpäsen portista alkaen, miltei pysäkille. Sillä vähäisellä soratiellä suoritetiin armeijan kalustosiirrot VR-vaunuihin leireille lähteissä. Siinä tykkiä, hevosia ja kaikkia varusteita, ja sotilaat tietysti. Kuhinaa. Olihan lastauslaituri kovin lyhyt, miestä ja kalustoa kuin merenmutaa. Siinä aivan vieressä asustaa parakkikylä ja etsii parempaa huomista. Asukkaat monet suoriutuneet sodan ahdingosta, ja ei erityisen palkitsevaa, joutua mainittuihin oloihin.

Lapset. Heillä ei ollut pahaa menneisyyttä. Oli vaan päivän koulut ja leikit. Todella hauskaa telmiä. Ja kavereita riitti, niin koulutielle, kuin vapaa-aikaankin. Sodan jälkimaininkeja lie sekin, kun oli lapsista muodotunut osastoja johtajineen. Oli Hennalan, Kärpäsen, Tornatorin, Milkin joukkueet. Ja, lapsia riitti kaikkiin viljalti. Ja, seuraus: Käytiin haastettuja sotia keskenään. Milloi kukin oli vastustaja. Suoritettiin johtajien kesken neuvottelu: Siellä ja silloin taistellaan. Sovittiin sitten rintamalla aseet. Päälliköt päättivät: Kivet? Lingot? Tritsat. Turpeet. Lie muitakin. Ja, taistelu alkoi. Pääosin ei ruumiita tullut. Painissa ja nyrkkeilyssä haavaumia, mutta, mitäs noista. Sekin aika himmeni, kun alettiin saada muita asumuksia. No, silti, harjoitusmielessä kouluun menijöitä vähän körmyytettiin, kun osuttiin isommalla joukolla jokin yksilö kohtamaan.

Länsiharjun koulu se oli sitten se noidan kattila, jossa koko ihmissopasta aloitettin muokata yhteiskuntakelpoisia henkilöitä. Melkoisen moni kulki esimerkin mukaista urareittiä. Koulut ja sitten SA palvelukseen sopivaan arvoasteikkoon ja harrastamaan sodan jälkeistä rajattua ja turvallista elämää. Perheet perustettiin. Ja, jälleen seuraava sukupolvi polki samoja tantereita.

Kunnes::: tuli surma ja tuho. Valtio lakkautti Hennalan varuskunnan. Suuri suru koko maakunnassa. Kuin uusi sotatila. Perheen isät kauas pois kotoa tai, koko perhe pakkomuuttoon toiselle paikkakunnalle.

Tätä suruaikaa nyt elämme.

JUTUN KUVA ON VALOKOPIO LAHTELAISEN GRAAFIKKO MATTI HUOTARIN PIIRROKSESTA v.1997, LÖYTYI SOPENKORVEN KIRPPIKSELTÄ. HENNALAN PARAKKIASUMUKSESSA KÄVIN TAPAAMASSA ENOANI EERO AROPAASIA 1950-LUVUN ALUSSA, HÄN OLI KANTAHENKILÖKUNTAA, YLIKERSANTTI. RAIMO KAARNA


Maanantai 14. joulukuuta 2015

Kävitkö aikoinaan elokuvissa Kinemassa Rautatienkadun alkupäässä lähellä asemaa ? Sitten varmasti muistat seinillä olleet parin metrin korkuiset hienot kukkaryhmävalaisimet. Ne jotka hitaasti hiipuivat ja pimensivät salin ja elokuvan loputtua taas valaisivat meille tien ulko-oville ja takaisin kadulle. Nyt yksi valaisinryhmä on myyty 44.000 euron hintaan Hagelstamin huutokaupassa viime lauantaina !!!

Tämän päivän Helsingin Sanomissa on kiinnostava juttu lahtelaisesta paikallishistoriasta, näistä kauniista ja mieleenpainuvista elokuvateatterin valaisimista. Vilkaise, klikkaa kuvaa ja voit lukea koko jutun.


Tiistai 8. joulukuuta 2015

Hankin käytetyn A3-skannerin ja testailin sitä skannaamalla vuoden 1959 Uutismasto-lehden neljä tabloidkokoista sivua. Sivut suurenevat luettavaan kokoon klikkaamalla. Lehden päätoimittaja oli Leo Järvinen ja toimituksen osoite Loviisankatu 3. Painopaikka näyttää olleen Karjalan Kirjapaino Lappeenrannassa, ehkä lehteä julkaisivatkin karjalaiset siirtolaiset, evakot Viipurista vanhempieni malliin ?

Ilmoittajissa oli paljonkin tuttuja: Tastossahan kaikki lahtelaiset kävivät askartelutarvikkeet ostamassa, Liukon hatuissa kuljettiin, Halmeen konekirjoituskoulussa monet yrittivät opiskella kymmensormijärjestelmää, Pohjanmaan Kutomatuotteen tomera kauppiasrouva aviomiehineen myi verhotkin koteihin. Kakkossivulla on T:mi Erkki Pulkkisen ilmoitus ja sieltä minäkin kävin äitini kanssa koulupoikana tilaamassa teryleenihousut, puntin leveyden sai itse päättää, toimitusaika muutama päivä. Ja Riipan asunnonvälitys hankki vuokralaiset asuntoihin vuosikymmenten ajan.

Kolmossivun ilmoittajista tutuin oli Lasu, lyseolaisena sieltä tuli hankittua irtotakkeja, päällystakkeja, puseroita, useimmiten tietenkin vähittäismaksulla, luottokorttejahan ei tunnettu. Nelossivun sarjakuvassa seikkailee jo robotti-ihminen nykyelokuvien tyyliin, puoli vuosisataa sitten. Myös nuo toimituksen puffijutut ovat kiinnostavaa ajankuvaa, ennen myyjä antoi asiakkaalle tuotteet selkänsä takaa, jopa kahvinpavut jauhettiin poroiksi kahvimyllyssä ja pantiin takaisin paperipakkaukseensa porokahvin keittämistä varten. Vähittäiskaupan virtaviivaisuutta Lahdessa, sehän tarkoitti osittaista itsepalveluun siirtymistä.


Maanantai 30. marraskuuta 2015

Mitä instagram-sukupolvi kuuntelee ja katselee netistä?

Benjamin - Underdogs PARODIA
Arttu Wiskari - Sirpa Feat. Ulpu PARODIA
Spekti - Juomalaulu
Heli Kajo - Jos mä kuolen nuorena
Paleface - Talonomistaja
Ismo Alanko - Vittu kun vituttaa
Mariska - Tarkasta tämä


Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 00:22:22

Onnittelut 14-vuotiaalle lukijalle, kirjoittajalle, Lumille...

Satoja sivuja takana, tuhansia edessä. Yksinäistä puuhaa, mutta kiinnostavaa ja kasvattavaa. Kyllä sinusta varmasti lehdentekijä tai kirjailija tulee ?

Kivat sivut sinulla Koululaisen kaikki -kerhossasi, jo 246 jäsentä, ja 12.822 luettua ja vastattua viestiä.

Onnea ! UKKI


Keskiviikko 4. marraskuuta 2015 14:04

Linkki tyttäreltäni Kirsi Kaarnalta:

Lahden museot avasi kuva-albumit synttäreiden kunniaksi:
110 vanhaa Lahti-postikorttia ihailtavana tuolla osoitteessa

Hienoja näkymiä kotikaupungistamme viime vuosisadan alkupuolelta. Ja kaikki suurenevat klikkaamalla...


Perjantai 30. lokakuuta 2015

Uusi tabloidkokoinen ilmaislehti Lahteen ?????
Ilmestyy keskiviikkoisin, painos 22.000 kpl

Päinvastoin, luultavasti Lahden vanhin tabloidkokoinen ilmaisjakelulehti !

Kävin parisen viikkoa sitten Anttilanmäellä ostamassa nivaskan erittäin kiinnostavia lahtelaisia lehtiä, ne olivat löytyneet noin 100-vuotiaan pientalon lattian alta korjausten yhteydessä. Tämä itselleni ennestään tuntematon Uutismasto-lehti n:o 3 oli ilmestynyt keskiviikkona lokakuun 28. päivänä vuonna 1959. Sain myös kaksi Lahden Kunnallislehteä 4.2.1962 ja 7.10.1962.

Etelä-Suomen Sanomia oli kolme kappaletta, 7.4.1955, 25.6.1956 ja 22.5.1959. LAHTI-sanomalehti oli ilmestynyt 2.2.1962. Lisäksi sain seitsemän kappaletta erilaisia 1950-luvun aikakauslehtiä ja kaikissa oli juttuja Lahdesta ja lahtelaisista ja paikallisista tapahtumistamme. Selailen lehdet ja tutkin jutut, kuvat ja ilmoitukset, kerron niistä lisää myöhemmin...


Perjantai 30. lokakuuta 2015

Vilkaisehan tämäkin sivusto, kun haluat nähdä lisää vanhoja kuvia kotikaupungistamme... Lahti kuvin, ennen ja nyt


Lukijoiden kommentteja vanhasta kuvasta...

(22.10.2015: Hieno alakansakoulun valokuva Lahdesta 1900-luvun alusta)
 
 
Pe 6.11.2015  22:55 
Terve!

Onpa Sari Nivajas tehnyt tarkkaa työtä 
havaitessaan Hämeenkadun kulmatalon
tunnusmerkit verrattuna tuohon koululaiskuvaan.  
Ilman epäilystä kuvissa on sama rakennus.

Martti Tauru komppaa....
Jos tuo koululaiskuvan etualan kuvan poika 
olisi hieman siirtynyt, selviäisi
mikä ”firma" on oven takana.

Valokuvat kertovat myös siitä, miten valokuvauksessa filmi ja 
vedosmateriaalit (rakekoko)ovat kehittyneet.
- liitteenä Google-näkymä muutaman vuoden takaa

terveisin 
Esa Pehkonen
Leppävirta

+++++++++
To 29.10.2015 20:30:25 Hei! Aika hyvin näyttäisi sopivan nuo tontin 89/XVIII rakennukset Rautellin kuvan esittämiin. Puutaloa on nähtävästi ehostettu ehkä vuoden 1909 paikkeilla ja samalla muutettu kivijalan ikkunoiden muotoa vastaamaan viereisen kivitalon muotoja. Samoin ehostuksen jälkiä näkyy ikkunoiden viereisen oven pielissä sekä seinässä oven ja ikkunoitten yläpuolella. Tämä Sarin löytämä kuva on myös Tupalan kirjassa 'Kun Lahti rakennettiin' sivulla 336. Kuvan sanotaan olevan peräisin Lahden kaupunginmuseon kuva-arkistosta. terveisin Martti Tauru Lappeenranta +++++++++ Ke 28.10.2015 07:41:01 Hei, Olipas hauska taas selvittää vanhaa kuvaa... Ei tuo rakennus ole koulu, vaan se on Hämeenkadun ja Veskun kulmatontin talo. Liitteessä kuva Tupalan ja Hammarin kirjasta " Näin oli ennen, entäs nyt", kuva on uudempi ja hieman huono, mutta minusta se on tuo rakennus. Jotenkin aika erikoista, että oikein valokuvaaja Rautell on kuvannut koululaisia kadulla jonkun muun rakennuksen kuin koulun edustalla. Tai olisiko tuossa talossa pidetty jotain opetusta/tunteja? Yleensä nuo ulkokuvat ovat olleet sellaisia, joissa ollaan lähdössä johonkin retkelle, esim. perunan nostoon tai hiihtoretkelle. T. Sari Nivajas ++++++++ Ti 27.10.2015 10:24 Hei, onpas mielenkiintoinen kuva. Ei kyllä itsellänikään sytytä, missä kuva on otettu, vaikka kuvassa on paljon hyviä tuntomerkkejä. Itse olen taipuvainen uskomaan, ettei kuva liity koulurakennukseen lainkaan, vaan tässä oltaisiin jossakin muualla. terveisin Martti Tauru

Torstai 22. lokakuuta 2015

Hieno alakansakoulun valokuva Lahdesta 1900-luvun alusta...
Tiedätkö sijainnin???

Lähettäjä: HeikkiK
Lähetetty: 21.10.2015 17:25
Vastaanottaja: Raimo Kaarna
Aihe: Vanha valokuva
Hei
Arkistojani sellaillessa löysin oheisen 1 mm paksun valokuvan, jonka taakse on kirjoitettu tätini nimi ja teksti "alakansakoulukuva". Tätini, joka on kuvassa kolmas oikealta, on syntynyt 1897. En tunnista kuvauspaikkaa, Lahdessa se kuitenkin on. Lieneekö maalarin oven takana ollut alakansakoulu? Pistäpä hakukone päälle.

Terveisin
Heikki

Lahden kaupungin julkaisema Lahti-käsikirja vuodelta 2005 kertoo kouluistamme laajasti:


Lauantaina 17. lokakuuta 2015

Kysyttävää Lahdesta? Tutustu nyt PÄIJÄT-HÄME WIKI- sivustoon!


Sunnuntaina 11. lokakuuta 2015

Eilen lauantaina
ESS:n nykyinen päätoimittaja
Perttu Kauppinen lupaili:
'Oikeaa paperista tabloidi-Etlaria lukijat pääsevät hypistelemään jo keskiviikkona 11. marraskuuta. Silloin teemme ja jaamme perinteisen broadsheet-kokoisen lehden sijaan uudessa, pienemmässä tabloidikoossa olevan lehden. Tämän ennakkolehti jaetaan kaikkiin koteihin Lahdessa ja ympäristökunnissa, myös niille, jotka eivät Etelä-Suomen Sanomia vielä tilaa.'

Kirjoitin tabloidiin siirtymisestä ESS:n henkilöstölehdessa huhtikuussa 1988:
Small is beautiful - pieni on kaunista
'Ympäri maailmaa sanomalehdet ovat pienentäneet sivukokoaan, broadsheetin sijaan painetaan eurotabloideja tai tavallisia tabloideja. Yllätetään lahtelaiset, painetaan 28-normaalisivuisen lehden sijaan huomenna 56-sivuinen tabloid-ESS ja kysellään ylihuomenna mielipiteet uudistuksesta. Ainakin meikäläisen aamuruuhkaisessa kahvipöydässä mahtuisi tabloidlehteä paremmin levittelemään...'

Olin Etelä-Suomen Sanomien palveluksessa 1966-1989, kaikki murrokset lehdenteossa tuli nähtyä kolmannen kohopainorotaation asennuksesta offsettiin siirtymiseen, kuumaladonnasta kylmäladontaan ja valoladontaan, henkilökohtaisen tietokoneenkin sain käyttööni ennen toimitusta.

Löysin kirpputorilta vuoden 1952 Mitä Missä Milloin -kirjan. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen oli tehnyt aukeaman 'Miten suurlehti syntyy'... Klikkaa kuvaa ja saat sivut tuplakokoon, että pystyt tekstitkin lukemaan !

Vilkaise pari pakinaani sanomalehtien tulevaisuudesta vuodelta 1988:
Ennustajaeukkoilua - Kehittyykö viestintä?
Neron?leimauksia & hullut?telua

Tabloidkokoinen Etelä-Suomen Sanomat näyttää hienolta, ammattimiesten tekemältä - onnittelut ! Kaikkihan me olemme tottuneet tähän pienempään sivukokoon jo vuosikausia lukemalla Ilta-Sanomia, Iltalehteä, Uusi Lahtea, Helsingin Sanomia jne. Yksi broadsheetsivu on yksi tabloidaukeama eli kaksi tabloidsivua, taitto pystyn sijaan vaakaan. Kätevä käsitellä, helppo lukea. Tulkoon maaliskuu 2016 pian !


Maanantai 28. syyskuuta 2015

Sain Wili Wilkmanilta äsken emailin, aiheena oli viimeviikkoinen tapaaminen, mihin en päässyt osallistumaan.

Lyskän vuosikerta 1964:n tapaaminen oli Teivaan Lokki-ravintolassa

Moi!

Lyskän riemuylioppilasvuosikerta 1964 kokoontui Teivaan Lokki-ravintolassa Vesijärven rannassa Lahdessa. Meitä oli paikalla viisitoista, joukossa kolme ensikertalaistakin. Ainoan "ohjelmanumeron" järjesti Ilkka Saulo, hän luki otteen kirjasta "Lahtelaista tottakai" (näinköhän se nimi oli). Tuossa otteessa oli Niilo Halosen muisteluksia hänen lyskän ajaltaan.

Sovimme, niin kuin sovimme viime vuoden keväänäkin, että seuraava kokoontuminen on noin vuoden päästä eli syksyllä 2016 Lahdessa. Jotain varsinaista ohjelmaakin toivottiin tapaamisen yhteyteen. Täytyy alkaa miettiä, ehdotuksia saa lähetellä.

Lahden lyseon senoirit ry kokoontuu Lahdessa 28.10.2016. Ohjelman voi katsoa netistä osoitteesta www.lahdenlyseonseniorit.fi .

Terveisin
Wili Wilkman


Tiistai 4. elokuuta 2015

Tryffelikoiristahan me kaikki olemme kuulleet, mutta nyt jotain ajankohtaisempaa. Klikkaa linkit auki ja näet miten parhaat mustikkapaikat löytyvät.

Mustikkakoira ???? Kiki !!!!
Hyvät apajat talon takana...

Kiki on siirtolainen Espanjasta, 'seropi' tietenkin ja mukava!


Sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Peräkonttikirppiksellä Sopenkorvessa

Tämä hieno väripostikortti Aino-puistosta, linja-autoasemasta ja Pellonkulman korkeasta talosta oli postitettu vuonna 1956. Kortti on painettu kohopainomenetelmällä, isommassa koossa neliväripainatuksen keltaiset, siniset, punaiset ja mustat rasteripisteet erottuvat selvästi toisistaan ja pienetkin kohdistusheitot sumentavat kuvaa.

Ostin myös sotasensuurin tarkastaman kirjeen, kuoren postileimat 4.2.1940 eli talvisodan rintamalta. Itse kirje oli kuitenkin päivätty jo 28. tammikuuta 1940, voit lueskella nämä 75 vuotta sitten kotirintamalle lähetetyt terveiset itsekin.

Kirjeen oli lähettänyt Res. alik. Lauri Kaarna, edesmennyt serkkuni, joka selvisi talvisodasta, teki elämäntyönsä isänmaansa puolesta ammattisotilaana Hämeenlinnassa, mutta poistui joukostamme aivan liian varhain raittiudesta ja urheiluharrastuksistaan huolimatta.

Heinäkuun alkupuolella minulle soitti Timo Heinonen -niminen tuntematon henkilö. Hän tavoitteli Raimo Kaarnaa, meitä on Lahdessa kaksi, toinen on serkkuni, jolle puhelu oli tarkoitettu. Rupatellessamme Heinonen kertoi Uuno-setäni viime hetkistä Luumäen Ilveksessä.

Uunon ja Allin ikivanha kotitalo oli ränsistynyt ja kunta oli varannut heille kerrostaloasunnon Luumäen keskustasta. Viimetöinään ennen vastenmielistä kotoa poismuuttamista Uunon piti hoitaa ikävä velvollisuus, saattaa kaksi vanhaa kotikissaa haudan lepoon. Ensimmäisen kissan Uuno ehti ampua, valmistautuessaan toisen kissan lopettamiseen hän sai itse sydänhalvauksen ja menehtyi siihen paikkaan. Hänen vaimonsa Alli muutti kerrostaloon yksinään. Uuno-setäni oli sekä Laurin että Raimon isä.


Maanantai 29. kesäkuuta 2015

Muutama päivä sitten löysin kirppikseltä hienon vuonna 1991 ilmestyneen lahtelaisen älppärin, edullisesti tietenkin.

Tänään kuuntelin levyn pariinkin kertaan, Raimo Hastt, Pirjo Lehti, Matti Heinänen ja Ari Mannelin esittivät lahtelaisten säveltäjien ja sanoittajien laulelmia...
Tiellä kotikaupunkiin, Taakse savun sinisen, Harjukatu 2, Sänky rikkinäinen, Yhä laivaa teen, Ne meistä, Terve Lahtikaupunki, Raakaa romantiikkaa, Lahden sininen laulu, Hän ja Petri, Keskiyön kulkija, Balladi.
Useimmat sävellykset ja sanoitukset Rauli Nordbergin, sanoituksissa mukana myös Risto Ahti, orkesteria johti Taisto Wesslin.
Levynteossa on ollut mukana useitakin 'tuttujani', Ahdin Risto on lapsuudenystäviäni, Norbergin Rauli esalaisen työkaverini poika, Mannelinin Ari ex-vaimoni yhtiökumppanin veli - maailma taitaa olla pieni paljasjalkaiselle lahtelaiselle ?

Lauantai 30.5.2015

Painetulla Signalilla on ollut 55 vuodessa reilusti yli miljoona lukijaa, kokonaispainos 382.000 kpl, noin 130 erillistä numeroa. Suurin lehti sisälsi 40 tabloidsivua vuonna 1985. Postituskuluihin on puolessa vuosisadassa mennyt hyvän omakotitalon hinta ! Eikä painattaminenkaan ilmaista ole ollut, vaikka itse ladoin jokaisen sanan ja taitoin jokaisen sivun alusta loppuun.


Eilen perjantaina 29.5.2015 Signalin webbiversiota luettiin ympäri maailmaa, kuten kartasta näet - netissäkin 18 vuodessa jo toista miljoonaa lukijaa


Tältä näyttää Signalin netissä ilmestyvä kirjeystävälehti tänään, voit helposti kääntää sen suomeksikin tietokoneellasi


Filatelistit ja muut keräilijät ilmoittelevat vaihtotarjouksiaan globalcollectors.net-sivuillani ja Signalissa


Lehdistön historiaa vuosilta 1960-2015 - maailman kirjeystävä- ja keräilylehdet, lähes 1.000 pienlehden esittely tällä sivustollani


Sunnuntai 24.5.2015

Muisteluita Kariniemestä 1940- ja 1950-luvuilta


Hieno maalaus Lahdenkatu 10 talosta, tekijä U Järvinen 1945, koko kehyksineen 77x65 cm

Tämän vuoden huhtikuussa sain kiinnostavaa postia Anita Judenilta, vanhalta kariniemeläiseltä.
Hän oli asunut Vääksynkadulla, itse asuskelin vuodet 1947-59 Kariniemenkadun pitkässä talossa...

---

Anita Juden kirjoitti 17.4.2015 15:15:

Hei, minulla on vuonna 1951 maalattu taulu, jota kutsumme nimellä Sunkku. Isäni sanoi ostaneensa sen lyseon matikanmaikka Sundqvistilta. Tummahko taulu, jossa nainen vaeltaa jossain polulla.
Itse kävin Sunkulla ottamassa matikantunteja ehkä vuonna 1954 tai 1955, en tarkalleen muista. Hän asui silloin Palokunnantiellä, aika loppupäässä.
Löysin lyseon opettajista kuvasi ja nimiä vasta nyt. Muistelen, että oli vanhempi mies, siis aikuinen.
Terveisin Anita Juden

---
Anita Juden kirjoitti 26.4.2015 16:43:

Hei,
"Sunkku" selvisi, muistin, että vanha koulukaverini Sirkka Kautonen ent.Vehniäinen oli asunut Palokunnantiellä. Soitin hänelle ja tietoa tuli: sanoi heti, että taiteilija. Oli luullut, että on piirustuksenopettaja Lyseolla, mutta sitten oli selvinnyt että matikanmaikka.

S:lla oli ulkomaalainen vaimo, koulukaverini muisteli että ehkä ranskalainen, ei ollut ihan varma. S oli maalannut suuren taulun alastomasta vaimostaan. Taulu oli huoneen seinällä ja "penskat" mm. koulukaverini, kävivät kurkkimassa taulua ikkunan takaa. Aika jännää siihen aikaan.

60-luvulla puolalainen kirjeenvaihtokaverini, jonka osoitteen olin joskus löytänyt vanhasta kirjastosta, pyysi kysymään jotain sinulta, mutten saanut aikaiseksi. Oli kova postimerkkien keräilijä. Nimesi jäi silloin mieleen ja Purokatu 18. Kerran kirjoitti,että miksi en enää vastaa, 25 vuotta kun ollaan kirjoiteltu.

Mukava katsella sivujasi. Isäni teki taloja mm. Kariniemenkadulle, viimeisin kadulla taisi olla no 23, jonka myi Juho Leiskeelle 18.10.40. Sitten Lahdenkatu 10, josta mm. kauppakirjan allekirj. 29.10.41 myynyt osakkeet 41-42 arkkitehti Tauno Niemiojalle huone,keittiö, eteinen, kylpyhuone. Sitten asuttiiin Vääksynkatu 11 (miksi muistan 19). Pihanperällä ainakin yhtenä vuonna oli kantakirjasika, joka kesäksi vietiin mökille. 40-luvun puolenvälin jälkeen lihaa ei varmaan saanut kuten nyt ja oliko täysin sallittua pitää omaa kantakirjasikaa. Rintala ja Sippo asuivat meitä vastapäisessä talossa. Lahdenkatu 10:stä meillä on U järvisen v. 1945 maalaama iso taulu, ei kylläkään seinällä.

Kiitos, että vastasit, Sunkkukin selvisi.

Terveisin Anita Juden

---
Lupailin käyväni ottamassa kuvan taulusta, asia viivästyi ja vastailin näin:

26.4.2015 19:36

Kiitos mailistäsi, Anita;
ANTEEKSI, että en viime viikolla ottanut yhteyttä taulusi kuvaamisasiassa. Oma digikamerani on yli 10 vuotta vanha vehje, joka ottaa kuvat korpulle ja sen valovoima ei oikein sisätiloissa riitä vaativampiin kuvauksiin. Toki voimme vielä kokeilla, miten onnistuu, jos se sinulle käy.

Lahden Lyseon 50-vuotiskirjassa vuodelta 1971 luetellaan myös kaikki opettajat: Sundqvist Erland, ylioppilas 1949-54, matematiikka ja kemia. Hän ilmeisesti lopetti keväällä 1954 ja minä menin ensimmäiselle luokalle syksyllä 1954, kuulin ensi kertaa nimen sinulta.

signalpenpals.net eli Signal-lehteni (kirjeystäviä ja keräilijöitä) perustin 1960 lyseon VI luokalla, Puolasta sain aikoinaan tuhansittain käyttämättömiä postimerkkejä ilmoitusmaksuina. Pakkailin Signalit kuoriin ja liimasin maksuksi puolalaiset postimerkit ja lähetin 100 tai 200 kpl kerrallaan omille vaihtokavereilleni postitettavaksi ympäri maailmaa. Näin säästin rahojani, myös Ghanasta postittelin joitain tuhansia kuoria eli postisäkillinen kerrallaan, samoin muutamista muistakin maista.

Vääksynkatu 11 on tuttu, se näkyi hienosti parvekkeeltamme pitkän talon yläkerrasta, Rintalan talosta Salmisen Eeva-Maija oli Kivimaalla luokallani, Seppo (Monne) oli Etelä-Suomen Sanomien latomossa ja Erkkihän pelasi Sipon Raimon ja Pekan ja Seppälän veljesten kanssa Lahden Pallomiehissä ja Kyykässä (Kuusysi). Vanhempi veljeni Pertti oli Sipon Raimon kanssa samalla luokalla yhteiskoulussa.

Vääksynkadulta löysin ex-vaimoni ja lasteni äidin, Tuula Tammiston (s.1944), hän asui lapsuutensa joko viereisessäsi talossa (9) tai sitten 7:ssa. Vein äsken lapsenlapseni Lumin ja hänen koiransa Kikin kotiinsa Päijänteenkadulle, ja ajelin kahteen kertaan Lahdenkatu 10:n ohi. Se U Järvisen maalaama iso taulu olisi ehdottomasti saatava kuvattua ja julkaistua lahtelaista.net-sivuilla ja mielellään myös seinälle ???

Ostin joitain vuosia sitten kirppikseltä E. Postin öljyvärimaalauksen vuodelta 1946 ja siinä näkyy Tarinakadun suunnasta Lyseo ja Lahdenkatu 8 (ei siis 10) talo. Aiemmin olen löytänyt Vesijärven satamamaiseman proomuineen vuodelta 1951 tekijä T. P. (ehkä Toivo Pelkonen, edesmennyt kuvanveistäjä), ja kirppikseltä tietenkin. E. Posti oli lyseon matematiikanopettajani Hannu Postin setä. Taulujen kuvat löytyvät webbisivuiltanikin.

Molempien taulujesi kuvausta voitaisiin kokeilla kirkkaana päivänä luonnonvalossa, mutta kamerani on todella vaatimaton. Toinen mahdollisuus olisi yrittää skannata suoraan tulostimen skannerilla, mutta koko (A4) ja kehykset saattavat tuottaa hankaluuksia. Jos tyttäresi kameralla onnistuisi paremmin, sekin käy...

Kirjeesi sisältö - sekä tauluista että ihmisistä ja näistä taloistakin - on kiinnostavaa aikalaishistoriaa meille vanhoille lahtelaisille, ja jos luvan annat, julkaisisin niitäkin mielelläni.

Raimo Kaarna - signal@sci.fi - 044 271 4064
- www.lahtelaista.net - www.signalpenpals.net - www.globalcollectors.net

---
Lahdenkatu 10 ja "Sunkku" lisää tulee
Lähettäjä Anita Juden
Vastaanottaja Raimo Kaarna
Tänään 09:39 (su 24.5.2015)

Hei,
veljentyttöni lopulta kävi eilen. Laitan 2 kuvaa Lahdenkatu 10:stä, kehyksineen on leveys 77 sm ja korkeus noin 65 sm.

Vääksynkadulla talkkarina oli Virtanen. Kun meluttiin niin isä karjaisi: hiljaa tai lasken kommunistit sisään, johon kuulemma vastattiin: ei me Virtasta pelätä. Virtanen oli mukava mies, eikä me edes tiedetty mikä kommunisti on. Ja liekö Virtanenkaan ollut. Hänellä oli kaksi poikaa ja tytär. Kotona ei puhuttu sota- eikä politiikka-asioista. Kommunisti vaan oli ilmeisesti hupaisa sana.
Anita Juden

---
... Mahdottoman mukava lukea sivujasi.
Tiedätköhän missä on kohdilla on sijainnut Kärpäsen sementtivalimo Oy? Isäni oli osakkaana ja töissä siinä, teki konkurssin ihan viisikymmentäluvun alussa. Siinä meni Vääksynkadun talokin, huvila sentään jäi, jossa sitten oltiin talveakin. Ja isästäni tuli taas seikkailujen, mm.ennen sementtivalimoa, Vakiopuu Oy:n perustaminen, jälkeen muurari.

Terveisin Anita Juden Kärpäsenmäeltä


--------------
Aihe: vastaus Anitan kysymykseen sementtivalimosta

Päiväys: 27.5.2015 21:38
Lähettäjä: Martti Tauru
KARTTA SUURENEE KLIKKAAMALLA

Hei!
Anita Juden kyseli Kärpäsen sementtivalimo Oy:n sijaintia. Vuoden 1955 puhelinluettelossa on firma nimeltä Kärpänen Oy sementtivalimo ja osoitteena Okeroistentie Kärpänen. Lahden kaupungin kartta vuodelta 1952 tarkentaa firman sijainnin Okeroistentiellä kuvan mukaisesti.

terveisin Martti Tauru, Lappeenranta

MISSÄ SIJAITSEVAT LAHDENKATU 12 JA LAHDENKATU 16 ???? Lahdenkatu 10:stä seuraavan talon osoite on Lahdenkatu 14 ja sitä seuraavan talon numero on Lahdenkatu 18 !!!! Ilmeisesti joku on käynyt varkaissa ? Todellinen syy lienee siinä, että 'vanha starkki' eli Lahdenkatu 14 on niin pitkä talo, että sille oli yhdistetty aikoinaan kolme eri tonttia (12+14+16) yhdeksi... Jos sinulla on parempaa tietoa, kerro meille muillekin.


Torstai 7. toukokuuta 2015

Vanhoja ja uusia kuvia Lahdesta, pari uutta facebook-ryhmää:
Lahti kuvin, ennen ja nyt
Lahti


Torstaina 16. huhtikuuta 2015

Katsoin eilisiltana kolmoselta neljän suuren vaalitenttiä, yhdestä puolueen puheenjohtajasta tulee uusi pääministeri, muut kolme kisaavat valtionvarainministerin paikasta. Vaalitentti sujui mukavasti, miltei Jaakko Okkerin jo 44 vuotta sitten kirjoittaman käsikirjoituksen mukaan...

"Miten menestyn tv:n vaalitenteissä ja saan ääniä" ilmestyi Helsingin Sanomissa 4/12-71 ja julkaistiin uudelleen vuonna 1972 ilmestyneessä kirjassa 'Jaakko Okker - Sanomattakin on selvää', Kauppiaiden Kustannus Oy, 114 sivua.


Tiistai 14. huhtikuuta 2015

Kirppislöytö tämäkin,
Etelä-Hämeen Maakuntakalenteri
vuodelta 1963.

Lahdessa näyttää olleen silloin 70.294 asukasta, kaupunginjohtajana Olavi Kajala.

Kansakouluja oli parisenkymmentä eri puolilla kaupunkia, oppilaita 7.815 ja opettajia 292. Itse olin lyseon viimeisellä luokalla ja siellä oli rehtorina Antti Raipala, tyttölyseo eli tipala oli vastapäätä kaupungintaloa Harjukadulla. Muita oppilaitoksia oli kolmattakymmentä.

Postitoimistoja ja pankkikonttoreita löytyi kaikista kaupunginosista, onko kehitys kehittynyt puolessa vuosisadassa oikeaan suuntaan ?

Lahden Osuuskaupalla oli 72 sivumyymälää, Kauppakunnalla 26, yksityiskauppoja oli noin 800 ja teollisuuslaitoksia 172. Ilmoituksissa näet monia lopettaneita yrityksiä, mutta jotkut jatkavat vieläkin toimintaansa.


Lähettäjä Pasi Oikari
Vastaanottaja signal@sci.fi
Lauantaina maaliskuun 21 päivänä 2015 klo 20:48

Albumit auki

Tuollaista on tekeillä: kotiseutufilmit.fi/author/kotiseutufilmit/

Ensiksi ehti Hennalan (lopetettu) varuskunta:
http://albumitauki.fi/search/lahti?tags=
- Kuvia mm Lahden keskustasta entisaikoina.

Hyvää Alkavaa kevättä
Oikari Pasi Aatos
e-mail:Pasi.oikari@luukku.com
Kotisivut: http://personal.inet.fi/koti/oikari/


Maanantaina 16. maaliskuuta 2015

Tutustu nyt suomalaisiin pienlehtiin vuosilta 1977-82...

Klikkaa ORANSSIN PIENLEHTIARKISTO ja valitse lehtesi.

Itse olen julkaissut samantyyppisen hakemiston PENPALCLUBS.NET vuosina 1960-1999 ilmestyneistä kansainvälisistä pienlehdistä - kirjeystäviä (penpals) - keräilijöitä (collectors) - postimyyntiä (mail order). Useimmista nähtävissä etukannet, julkaisija, ilmestymisaika, ilmoitus- ja tilaushinnat.


esa.pehkonen@leppavirtalainen.com  
Vastaanottaja signal@sci.fi  
Lähetetty 4.3.2015 21:09:22  
Aihe Lahti n.2014  
Viesti Tervehdys!

Tulipa tuosta Lahti -52 aiheesta mieleeni tutkiskella miltä Lahti näyttää nykyään.

Minulla on sellainen käsitys, että monet kaupunkilaiset ovat niin ankkuroituneita kotikulmilleen, etteivät juuri naapurikaupunginosista tiedä. Tämä käsitys vahvistui vielä noin 15 vuoden aikana Helsingissä asuessani.

Näin jälkeenpäin ajatellen; lukiossa jatkaneet luokkakaverini opiskelivat lukion kurssiin kuuluvia oppiaineitaan. Minä opiskelin kaupunkia. Sen kaupunginosia, rakenteita, rakennuksia, rakentamista ja rakennusten korjaamista. Ja sitten ikäänkuin viimeisellä luokalla Mikkelissä (SavPr/AUK) jopa kaupunkisotaa.

Surffatessani löysin mielestäni hienon kuvaston Lahden kaupungista

Toimii hienosti ikään kuin diakuvina, koko litanian katselu kestää n. tunnin! (Photos by Petri Saarinen)
Vanhana lahtelaisena paikallistin melko paljon kuvista, en tietysti ihan kaikkia pusikoita ja puronvarsia.
Tulipa oltua harjoitteluaikana monessa mukana, eli työmaita oli joka puolella Lahtea, kun työnantaja oli rakennusalan pikkufirma ja perehtynyt pääasiassa korjausrakentamiseen.

Lähetän linkin Sinulle. Ihan vaan ikään kuin varmuuden vuoksi... eksymisen estämiseksi : ).

Terv. Esa Pehkonen


esa.pehkonen@leppavirtalainen.com  
Vastaanottaja signal@sci.fi  
Lähetetty 4.3.2015 21:27:39  
Aihe kartat/ilmakuvat  
Viesti 
...jatkoa ....
Tulipa tuossa mieleeni vielä, että lukijoita saattaa kiinnosta Lahden opaskartan -52 ja ajankohtaan liittyvän ilmakuvan vertailu.

Sivulla: kartta.lahti.fi/ims

on mahdollista katsella Lahden kaupungin rakentumista ilmakuvista valitsemalla:
karttoja
- ortokartat
mistä saa esille luettelon yhdeksästä ilmakuvasta, joista pari alimmaista hyvin liittyy kyseiseen ajankohtaan
eli ilmakuvat 1960
1946

Sikosuon rakentamien ei ole alullaan vielä -46, viitteitä kartassa -52.

Näillä lisäyksillä, terv. esa


Tiistaina 3. maaliskuuta 2015


Purokadulla junailtiin puoli vuosisataa vanhalla Märklinillä, veturinkuljettajana 5-v Ville avustajinaan Esko, Pete, Karo, Raili ja Rami. - Klikkaa kuvaa, juna lähtee liikkeelle


Perjantaina 27. päivänä helmikuuta 2015

Tyttärentyttäreni Lumi jatkaa satusarjaansa... Tällaiselta maailma näyttää hänen silmälasiensa läpi katsottuna.

Metsän keijukainen

Syvällä metsässä asui - ja luultavasti asuu vielä nykyäänkin - keijukainen, jonka nimi oli Viola. Keijukaisella oli vaaleat hiukset, siniset silmät sekä sädehtivä, värikäs asu, joka oli valmistettu kukkien terälehdistä. Viola asui erään puun kolossa, mutta yleensä hän ei viettänyt aikaansa siellä, vaan milloin missäkin; toisinaan keiju istui puun oksalla, ja toisinaan hän liiteli hiljaa lammen yllä. Joskus hän leikki metsän eläinten kanssa, ja välillä hän uskaltautui myös sinne, missä ihmiset ja heidän lemmikkinsä kulkivat. Siellä keijun oli kuitenkin oltava hyvin varovainen. Ihmiset eivät nimittäin saaneet nähdä häntä.

Oikeastaan muut kuin lapset eivät olisikaan voineet nähdä häntä. Keijut ovat nimittäin sellaisia, että jos niihin ei usko, niitä ei myöskään näe, ja yleensähän aikuiset eivät usko keijukaisiin tai muihin sellaisiin olentoihin. Lapset kuitenkin usein uskovat, ja sen takia joku pikkuinen tyttö tai poika olisi hyvinkin voinut huomata Violan, mikäli hän ei olisi ollut niin varovainen ja nopea. Violan mielestä oli hauskaa katsella ohikulkijoita ja miettiä, minne he olivat menossa. Joillakin oli mukanaan koira tai useampi, ja jotkut pitivät toisella kädellään kiinni lapsen kädestä ja toisella uimalelusta. Jotkut juoksivat. Jotkut ajoivat polkupyörillä. Jotkut vain kävelivät.

Eräänä päivänä Violan ohi kulki nainen, jolla oli mukanaan pieni, ehkä kuusivuotias tyttö. Viola livahti tapansa mukaan suojaan, mutta tällä kertaa ei tarpeeksi nopeasti. Tyttö oli ehtinyt huomata hänet.
"Äiti, tuolla on keiju!" hän huusi.
"Eerika-kulta, älä viitsi huutaa noin kovaa", nainen, joka oli varmaankin tytön äiti, huokaisi.
"Ihan oikeasti! Se on varmasti keiju!"
"Missä se sitten on?" äiti kysyi.
"Se meni tuohon puunkoloon", sanoi Eerika.
"Vai niin", äiti sanoi. "Jatketaanpa nyt kuitenkin matkaa."

Äiti ja Eerika lähtivät eteenpäin, ja vasta heidän ollessaan pitkän matkan päässä Viola uskalsi tulla kolosta ulos. Hän vilkaisi nopeasti ympärilleen, ettei missään vain näkynyt lisää lapsia, ja lähti sitten takaisin syvemmälle metsään; sinne, missä ei varmastikaan olisi ihmisiä. Siellä hän voisi rauhassa lennellä ja leikkiä eläinystäviensä kanssa.

Kun Viola mietti asiaa tarkemmin, hän olikin iloinen siitä, että Eerika oli huomannut hänet. Nyt maailmassa oli edes yksi ihminen, joka oli nähnyt keijun. Tyttö uskoisi varmasti keijuihin vielä aikuisenakin, vaikka hänen äitinsä sanoisikin, ettei niitä ollut olemassa.

Viola lenteli hetken ilmassa ja äkkiä huomasi, että Eerika ja hänen äitinsä olivat suoraan hänen alapuolellaan. Eerika nosti katseensa ylös ja huomasi keijun uudelleen. Tytön kasvoille nousi iloinen hymy. Tällä kertaa Viola ei lähtenyt pakoon, vaan kieppui hetken ilmassa, ja jokaisella pyörähdyksellä kimaltelevia säteitä putoili pikku Eerikan hiuksille.



Maanantaina 24. helmikuuta 2014

Miltä näytti Lahden kaupunki vuonna 1952 ?

Missä olivat Enonkatu, Kalamiehenkatu, Vesijärven urheilupuisto, Kariniemen kesäravintola, Salpausselän pallokenttä, Nastolankatu, Sos.dem. Työväentalo, Asikkalan suurtie, Korkeakatu, Matinmäenkatu, Sivukatu, Sikosuonkatu? Missä oli siirtolapuutarha, entä kaupungin puutarha? Missä Kauppakatu ja Viipurintie tai Itä-Karjalankatu ja Länsi-Karjalankatu? Klikkaa karttaa ja näet miltä Lahden kaupunki näytti 63 vuotta sitten, olin itse silloin 9-vuotias, kävin Kivimaan kansakoulua ja asuin Kariniemenkadulla.
Ostin kartan Kisällikirppikseltä Sopenkorvesta tänään, hinta 5 euroa. Kartta on Lahden kaupungin julkaisema, se oli painettu Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton Kesäpäiville Lahdessa 26.-30.6.1952. Voit klikata sekä kartan että ohjelman suuremmiksi.




200 euroa/kg ??? Paperipussit ???

Perjantaina 20. helmikuuta 2015

Tosi on, maksoin näistä kahdesta yhteensä alle 20 gramman painoisesta käytetystä paperipussista kirppiksellä kiskurihinnan, 4 euroa! Kilohinnaksi muutettuna 200 euroa kilolta... Mutta ovathan ne osa nuoruuttani, osa äänilevyjen historiaa, osa nuorisolehtien historiaa, luultavasti tuttuja sinullekin ?

Jalonen Oy oli urheiluvälineliike Aleksi 13:ssa ja sen toisessa kerroksessa sijaitsi 50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa Lahden ainoa äänilevykauppa. Olin ostanut 1959 tienaamillani rahoilla hienon automaattisen levysoittimen, 12 levyn vaihtaja singleille, joista oli keskusta poistettu, siis 45 rpm (rolls per minute). Pitihän soitettavaakin ostaa, olin 16-vuotias lyseolainen, ja Bill Haley & Comets (Rock Around the Clock) ja Elvis Presley (Hound Dog) soivat jatkuvasti radiossa, samoin Paul Anka ja iki-ihana Diaaanaaa...

Jalosen äänilevyosasto muistutti ulkoisesti Sihvolan baareja - pitkä korkea 'baaritiski' ja sen vierellä 4-5 korkeaa jakkaraa, jokaisen jakkaran kohdalla pöydällä piuhoihin kiinteästi kytketyt päähän laitettavat kuulokkeet. Myyjä seisoi tiskin takana ja hänen takanaan oli levysoitin, johon hän huolellisesti otti paperipussista asiakkaan toivoman äänilevyn koekuunneltavaksi. Koko levyä ei tietenkään soitettu, vain pieni pätkä, sillä muut asiakkaat odottivat jo innokkaasti koekuunteluvuoroaan.

Levyt maksoivat paljon, singlet halvimpia, ep:t (extended play - jatkettu soitto, 2-3 kappaletta puolellaan) vähän kalliimpia, ja lp:t (long play - pitkä soitto, 5 kpl/puoli) maksoivat jo liikaakin! Näitä kallisarvoisia aarteita käsiteltiin varoen, koskettiin vain reunoihin, sormenjäljet pyyhittiin pehmeällä kankaalla huolellisesti pois, soittimen neulasta poistettiin pölytullot ja pick-up laskettiin varovaisesti levyn reunimmaiselle uralle. Jalonen oli painattanut levyosastolleen hienot vihreätekstiset äänilevypussit, joihin oli stanssattu aukko kantamistakin varten, ja paperiset singlepussit levyineen tai ep-levyt ohuissa pahvikoteloissa laitettiin tähän 'paperikassiin'.

Toinen kuva on singlepussi levyjä varten, samalla se levitti Suosikin ilosanomaa ympäri maata äänilevyjä ostaville nuorille, loistavaa hyvin kohdennettua mainontaa. Suosikki oli suomalainen vuodesta 1961 vuoteen 2012 asti julkaistu Suomen pitkäikäisin nuortenlehti. Viimeinen lehti ilmestyi joulukuussa 2012.


Keskiviikkona 18. helmikuuta 2015

Mitä on lahtelaisuus ? Salpausselän kisat lähes 80 vuotta sitten, pian taas edessä. Ja Mallasjuomakin maistuu... Kauppahotelliin, vain nimihuuto. Lasitehdas 1923, Sotilaskoti, heteka? Lasipalatsi, Asko, Lahden Säästöpankki ja Osuuskauppa? Linja-autoasema, Oululainen, huonekalut Sotkalta, Häklistä? Äiti oli töissä Keskon paitatehtaallakin, ruoat ostettiin Kääpältä, halvimmat tarjoukset A-hallista, Centrum ensimmäisiä tavarataloja. Graafista taidetta 1900-luvun alusta, kaikilta vuosikymmeniltä viime vuosisadan puoliväliin. Puhelinumeroissa ei numeroa ollenkaan, sitten kaksi, kolme, neljä ja viisi numeroa. Tutulta tuntuu ja näyttää, kotikaupunkini kivijalkakauppoineen 1943-2015.


15.2.2015 8:51:18
Aihe Vapaudenkatu 10
Viesti Huomenta Raimo,
ja hyvää loppuvuotta! Pitkästä aikaa kävin vilkaisemassa, mitä mielenkiintoista sivustoltasi löytyy. Ja löytyihän sieltä. Todella mielenkiintoinen kuva torikauppiaista ja taustalla Vapaudenkatu 10. Se ei voi olla as. oy. Ilves, jonka osoite oli Vapaudenkatu 6 ja lisäksi rakennettu kiinni Kotilaan. Vapaudenkatu 10 on Mariankadun ja Vapaudenkadun kulma. Rakennuksen vieressä näkyy aukko eli Mariankatu kirkon suuntaan. Rakenteilla oleva talo on siis arkkitehti Arvo Muroman suunnittelema ja As. Oy. Vapaudentie 10 rakennuttama asuin- ja liiketalo, joka rakennettiin 1937-38. Tiedot löytyvät Tupalan kirjasta 'Kun Lahti rakennettiin' sivut 54-55.

terveisin
Martti Tauru
Lappeenranta

Tarkkasilmäisemmät korjasivat selvän virheeni ja huolimattomuuteni... Olisin voinut tutkia 'Tupalaani' tarkemmin, ja vilkaista kartasta kortteleiden sijainninkin, mutta 'rapatessa roiskuu'. Sorry ! Raimo Kaarna

Kuvassa vasemmalla Vapaudenkatu 10, sitten Pohjolan talo Vapaudenkatu 12 ja oikealla Suomen Pankki

Lauantaina 3. tammikuuta 2015

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2015 TEILLE KAIKILLE
LAHTELAISTA.NET-SIVUSTON LUKIJOILLE !

Ystävämme Tapio Strandberg on tehnyt hienon löydön kotikaupunkimme torielämästä ja rakentamisesta viime vuosisadan alkupuolelta. Torikauppiaat poseeraavat yhteiskuvassa ja taustalla on rakenteilla korkea kerrostalo, Vapaudenkatu 10. Klikkaa kuvaa ja se suurenee kaikkien Wanhan Lahden Löytöretkeilijöiden (WLL) iloksi tarkempaan tarkasteluun, ehkäpä jotkut sukulaisesi ovat kuvassa mukana ?

Rakennus lienee ollut Kotilan ja Hollolan Säästöpankin talojen välissä sijainnut As.Oy. Ilves, joka valmistui vuonna 1925. Lisää aineistoa löydät viime vuoden lopulla edesmenneen Unto Tupalan kirjasta "Kun Lahti rakennettiin", sivut 34-35.



V U O S I 2 0 1 3 24.12.2013 Vanhoja suomalaisia joulukortteja 1930-1940-jne 22.12.2913 Radio - oman aikansa internet, Uusi Suomi/Helsingin Sanomat 1938 09.12.2013 Lahden Pelti- ja Metallitehdas 1927, Palatsiravintola 1930, kuvia 18.11.2013 Lapsenlapsi Lumi Kaarna 12 vuotta, vauvakuva 12.11.2013 Johan Henrik Törnroosin läkki- ja peltisepänliike v. 1905, kuvia 03.11.2013 Ensimmäiset Lahden Messut 30.6.-8.7.1934 Lahden Lyseossa, kuvia 01.11.2013 Lyseon Seniorit ry korjatussa koulussaan, 30 valokuvaa 31.10.2013 Pallaksenrannan 'uimahuone' 1914 Vesijärven rannassa 29.10.2013 Kaikki Lahden uimalat 1914, 1930, 1949 28.10.2013 Kuva Möysän umarannalta 1930-luvulla 25.10.2013 Kuva-albumi Lahdesta v.2006, muutama 100-vuotiaskin kuva 17.10.2013 50-luvun lapsuudenmaisemaa Vesijärven ratapenkalta 10.10.2013 Suomen Kuvalehti 1945: Uusi Viipuri eli kansainvälinen alppikaupunki 09.10.2013 S/S Wellamo Kuhmoinen-Padasjoki-Lahti -linjalla 05.10.2013 1498 tv-kanavaa netissä ilmaiseksi 30.09.2013 Kenellä oli 100 vuotta sitten Lahdessa puhelinnumero 1 ? 27.09.2013 V.1913 valokuva Kisapuiston ja linja-autoaseman seudulta 26.09.2013 60-luvun työnsankareita 6: Potkut Luhtasen kangasvarastolta v.1961 18.09.2013 Mattilanmäen haulitorni ja Lahden karttapalvelun ortokartat 1946 13.09.2013 Sari Nivajas selvitti Taurun Martin 100-vuotiaan kortin maisemat 11.09.2013 Yli 100-vuotias postikortti Lahdesta, Martti Tauru 10.09.2013 Vanha valokuva kirjasta Mattilanmäki, aikamatka 1901-2003 27.08.2013 Mennäänkö elokuviin Hämeeseen, tänään Fatiman Ihme 21.08.2013 Lomareissu Kuivannolle 17.-18.8. 16.08.2013 Neljä varsin vanhaa valokuvaa kotikaupungistamme 06.08.2013 Hennalassa avoimien ovien päivä 27.7.2013 > 20 valokuvaa 05.08.2013 Kuvia 2000-luvun Wiipurista > klikkaile karttoja 03.08.2013 Kirppiksillä Kirkkopuistossa, Sopenkorvessa - kuvia 31.07.2013 Mattilanmäen puutaloaluetta, muisteluita ja kuva 80-luvulta 21.06.2013 Juhannusliputus Purokadulla Kiveriössä 14.06.2013 Lahden autokunta (KTT) ja Kaarnan kuorma-autot 40- ja 50-luvuilla 13.06.2013 Mallasjuoman mainosfilmi 1957, ykkösoluen nimikilpailu 30.05.2013 Täällä Lahti ja Osuuskauppa 1967, vanha mainoselokuva 09.05.2013 11-vuotiaan tulevan kirjailijattaren Lumi Kaarnan runoja 08.05.2013 Uusi englanninkielinen 20-sivuinen Signal-kirjeystävälehti ilmestynyt 21.04.2014 Tipalan tyttöjen muistelua ranskanopettajastaan Inga Rajasta 1952-88 13.03.2013 Valokuvia ja muisteluita 1960-luvun Lahdesta, > lukijakommentteja Heikki Kivistö, Esa Pehkonen 08.03.2013 Linja-autoasema alatorilla 50-luvulla ja 30-luvulla, valokuvia > Pääskyset alatorilla 06.01.2013 Helsingin Sanomat tabloidkokoon 8.1.2013, Etelä-Suomen Sanomat syksyllä ?


Vuosi 2012 - vilkaise näitäkin juttuja ja valokuvia

17.12.2012 Muisteluita 1943-2012, isovanhemmat, isän autot, veljet, lapsuuden kodit 25.11.2012 ESS:n tutkivaa journalismia ja Heinolan va. kaupunginjohtaja 13.11.2012 Orava villapaidan kimpussa, suruperhonen puutarhassa 27.10.2012 Kariniemen kuvia 50-luvun perhealbumista, veneitä Pikku-Vesijärvellä 21.10.2012 Lahti in timelapse, Seppo Pessa, videokuvia kotikaupungistamme 20.10.2012 Takaisin printtimedian kuluttajaksi, Helsingin Sanomien tabloid 8.1.2013 06.10.2012 Tulevan kirjailijan kuulumisia, tyttärentyttäreni Lumi Kaarna, 11 v. 02.10.2012 Lahden kauppaopiston luokkakaverieni kuvat vuodelta 1965 28.09.2012 Äänestä kunnallisvaaleissa, mainos v. 1936, luovutettua Suomea kartalla 17.09.2012 Kutsumattomia vieraita autossani yöllä, 'kirjahyllyn katsojia' ovella päivällä 07.09.2012 Vanha puukirjasto 1928-67, vanha Sarjakuvalehti 1958, vanha Ajan Sävel 1958 02.09.2012 Rautakauppa Alsta 60-v. vuonna 1959, Aleksin ja Rautsikan kulmassa puutalossa 02.09.2012 Etelä-Suomen Sanomien toimittajat vuonna 1964, ESS 50-vuotishistoriikki 02.09.2012 Ex-painonnostaja Juhani Salakka, olympiaedustajamme, kariniemeläinen 1959 30.08.2012 Möysänmäki ja muita runoja 1990, Mauri Einari Vuori, sodanjälkeistä tuotantoa 18.08.2012 Kirjoja sanomalehtimaailmasta vuosilta 1955 ja 1942 06.08.2012 Seitsemänkymppisen sarjakuvat, Vihtori ja Klaara, Rymy-Eetu jne 14.07.2012 Tapaamisia - tänään vuodelta 1947, eilen vuodelta 1956 08.07.2012 Lahenlehden päätoimittaja Sauli Hirvonen visiitillä Kiveriössä 07.07.2012 Videoita Lahdesta, radio- ja tvmuseo, Yli-Marolan kotieläinpiha 06.06.2012 Lahenlehti ja Lahti-seura r.y. ja Hollolan-Lahti-lehti 05.06.2012 Inga Achté, lahtelainen kirjailija ja kieltenopettaja, muistokirjoitus 05.06.2012 Hyvinkään ampumiset ja Viikko-sanomat 17.6.1966 07.05.2012 Lahden Yhteiskoulun 50-vuotishistoriikki vuodelta 1946 05.05.2012 Facebook-sivustoja lahtelaisista: 50-60-luvulla syntyneet lahtelaiset 16.04.2012 Yhteiskoulu 1946, Maatalousnäyttely 1951, Lahti ennen meitä-kirja 1965 26.03.2012 Lyseolaisten "facebook" 1959-60, muisteluita luokkakavereista 21.03.2012 Vespalla Vesivehmaalle vuonna 1961, tyttö takaistuimella 05.03.2012 ESS Itellan kilpailijaksi, sanomalehtien tulevaisuusennusteitani v. 1988 01.03.2012 Etelä-Suomen Sanomien ilmoituspoppoo vuonna 1977 12.02.2012 Yli 100 vuotta vanhoja lahtelaisia tulitikkuetikettejä, mm. Kauppahotelli


Käväisepä muillakin websivustoillani !

signalpenpals.net - 50.000 friends free
worldsignals.net - ads by countries
globalcollectors.net - swap anything
penpalclubs.net - penpal papers
penpalmagazine.net - more friends
lahtelaista.net - in Finnish only

VALO-CD


Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut:
- KAIKKI JUTUT 2016 - 2002 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002

95270 01022022
12110 25102020

kavijalaskuri

VANHA KOMMENTTIBLOGI NYT UUTEEN KÄYTÖÖN
- lahtelaista-blogi 2020 - kommentoi nyt uusia sivuja !