Tällä sivulla pidän päiväkirjaa, esitän omia mielipiteitäni rakkaasta kotikaupungistani Lahdesta, ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, muistelen menneitä vuosikymmeniä...
Välillä napsin digillä valokuvia, haastattelen tuttujani, rupatellaan, otetaan kantaa ja parannetaan maailmaa !!!

* Sivuston tekijä * Sisällysluettelo
* Kotikaupunkini * Kirjoita vieraskirjaan!
* Kalamarkkinat * Laituritanssit
* Taidetta, autoja * Hollolan kirkolla
* Suomen ja * Maailman sanomalehdet
Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut. - KAIKKI JUTUT 2015 - 2002 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002


15.2.2015 8:51:18
Aihe Vapaudenkatu 10
Viesti Huomenta Raimo,
ja hyvää loppuvuotta! Pitkästä aikaa kävin vilkaisemassa, mitä mielenkiintoista sivustoltasi löytyy. Ja löytyihän sieltä. Todella mielenkiintoinen kuva torikauppiaista ja taustalla Vapaudenkatu 10. Se ei voi olla as. oy. Ilves, jonka osoite oli Vapaudenkatu 6 ja lisäksi rakennettu kiinni Kotilaan. Vapaudenkatu 10 on Mariankadun ja Vapaudenkadun kulma. Rakennuksen vieressä näkyy aukko eli Mariankatu kirkon suuntaan. Rakenteilla oleva talo on siis arkkitehti Arvo Muroman suunnittelema ja As. Oy. Vapaudentie 10 rakennuttama asuin- ja liiketalo, joka rakennettiin 1937-38. Tiedot löytyvät Tupalan kirjasta 'Kun Lahti rakennettiin' sivut 54-55.

terveisin
Martti Tauru
Lappeenranta

Tarkkasilmäisemmät korjasivat selvän virheeni ja huolimattomuuteni... Olisin voinut tutkia 'Tupalaani' tarkemmin, ja vilkaista kartasta kortteleiden sijainninkin, mutta 'rapatessa roiskuu'. Sorry ! Raimo Kaarna

Kuvassa vasemmalla Vapaudenkatu 10, sitten Pohjolan talo Vapaudenkatu 12 j a oikealla Suomen Pankki

Lauantaina 3. tammikuuta 2015

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2015 TEILLE KAIKILLE
LAHTELAISTA.NET-SIVUSTON LUKIJOILLE !

Ystävämme Tapio Strandberg on tehnyt hienon löydön kotikaupunkimme torielämästä ja rakentamisesta viime vuosisadan alkupuolelta. Torikauppiaat poseeraavat yhteiskuvassa ja taustalla on rakenteilla korkea kerrostalo, Vapaudenkatu 10. Klikkaa kuvaa ja se suurenee kaikkien Wanhan Lahden Löytöretkeilijöiden (WLL) iloksi tarkempaan tarkasteluun, ehkäpä jotkut sukulaisesi ovat kuvassa mukana ?

Rakennus lienee ollut Kotilan ja Hollolan Säästöpankin talojen välissä sijainnut As.Oy. Ilves, joka valmistui vuonna 1925. Lisää aineistoa löydät viime vuoden lopulla edesmenneen Unto Tupalan kirjasta "Kun Lahti rakennettiin", sivut 34-35.


Lauantaina 13. joulukuuta 2014

Viipurissa syntynyt nyt jouluaattona 77 vuotta täyttävä isoveljeni Pertti Kaarna - teknikko - tietokirjailija - sukututkija
- Viipuri-harrastaja - antoi luvan tämän henkilökohtaisen kirjeen julkistamiseen lahtelaista.net-sivustollani.
Kaarnan perheen evakkomatka johti Viipurista monien mutkien kautta Lahteen, uuteen elämään...

Lähettäjä "pertti.kaarna@pp.inet.fi"
Lähetetty 30.11.2014 16:32:00

Aihe Talvisota 30.11.39 - 13.3.40, Kaarnan evakkoajasta

Sukumme Viipuriin syyskuussa 1936 Nuijamaalta asettuneen haaran lähtö tapahtui kiireenvilkkaa, kun kuljetus oli saatu isämme Taunon ja eräiden hänen upseeriesimiestensä toimin järjestetyksi.

Viipurin Neitsytniemen, noin kaksi kilometriä keskustasta, Mikonkatu 7:n puutalon pihamaalta lähti illansuussa kuorma-auto - kuljettajana isämme veli Eino, ja autoon tulivat äitimme Aune (1917-2004), ainoa lapsi Pertti (s. 24.12.37 Viipurissa) sekä äitimme sisaret Hilja (Hilkka) (1912-2004) ja Henni (s. 1914); kaikki mainitut naiset olivat syntyneet Nuijamaan Pällilän kylässä ("Pälli"). Autoon lastattiiin hieman irtaimistoa: heteka-sänky, senkki, noin kolmen vuoden vanhoja, kuten arvokas "Hornyphon" -radio. Pakomatkan päämääränä oli sisarusten lapsuudenkoti Pällillä noin 25 km:n päässä Saimaan kanavan tuntumassa.

- - Hilkka ja Henni olivat olleet Valiolla (?) työssä ja asuivat usean kilometrin päässä kaupungin itäisessä kaupunginosassa. Isä Tauno oli jo vähän aiemmin määrätty armeijan tehtäviin omasta kuorma-autoilijan ammatista.

- - Muutaman sadan metrin päästä auton lavalle otettiiin useita, noin kuusi henkilöä sängylle istumaan; pakolaisia vähäisine nyytteineen oli "Nälkälinnaksi" kutsutun aliupseereiden kolmikerroksisen talon luona tunnetussa nimeä kantavassa risteyksessä.

- - Aune, Pertti Kaarna sekä Hilkka ja Henni Backlund jäivät Edvard ja Selma Aropaasin (nimi 6.4.35) mökille; ainakin Aune poikineen noin 5:ksi päiväksi.

- - Pakomatka jatkui. Lappeenrannasta lähti juna länteen, siinä oli paljon Viipurin pakolaisia. Aune-äidin käly Meeri tuli mukaan. Viranomaisten määräämä sijoituskunta oli Janakkala Hämeenlinnan lähellä.

- - Matkalla jouduttiin yöpymään Kouvolan rautatieasemalla, oletettavin syy ratojen suuri liikenne mm. sotilaskuljetusten vuoksi. Janakkalassa Kuurilan kylässä samannimisen pysäkin lähettyvillä oli määrättynä sijoituspaikkana kauppias Rannikon talo ja sen toisen kerroksen ehkä kahden huoneen kokoinen asunto Aunelle, Pertille ja Meerille. Meerillä ei aivan tuoreena rouvana ollut vielä lasta. Työvelvollisena ja mielellään hän otti kauppiaan tarjoaman myyjättären tehtävän. Meerin Veikko ja Aunen mies olivat armeijassa.

- - Tässä vielä: Evakkoon lähtöä nopeutti Viipurin pommitukset 30.11. alkaen n. klo 8.45, samoihin aikoihin Helsinkiin ja muualle.

- - Sota päättyi. Kolme Kuurilan pakolaista eli "evakkona" kuten termi kuului, matkasi huhti-toukokuun vaihteessa Meerin kotikaupunkiin Lappeenrantaan, jonne myös sukupiiriä tuli pohtimaan miten elämis- ja asumisasioita oli järjestettävä. Meerin mies Veikko ja Aunen mies Tauno olivat päässeet armeijasta. Toukokuun puolivälin vaiheilla Tauno ja Aune matkasivat junalla länteen Tampereelle - ja kutsusta yöpyivät Rannikon talossa paluumatkalla. Asiana oli tiedustella Tampereella mahdollisuuksia jatkaa kuorma-autoilijan ammattia. Poliisilaitos ei heti luvannut liikennelupaa kuorma-autolle. Paluumatkalla kohti Lappeenrantaa tehtiin sama tiedustelu Lahdessa. Lupa myönnettin heti. Helsinkikin oli yhtenä vaihtoehtona. Pariskunta päätti junassa Tampereelta tullessaan ennen Riihimäkeä, että mennään mieluummin Karjalan suuntaan kuin pääkaupunkiin.

- - Isä-Tauno matkusti vielä Lappeenrannasta Veikon ja Meerin kotoa Lahden kaupunkiin järjestelemään lupa-asiaa ja asuntoasiaa asuen parisen päivää keskustan matkustajakodissa. Lehdessä olleen ilmoituksen ilmoituksen - hänen tai vuokraisännän - perusteella löytyikin Viipurin asunnon kaltainen kaksio Lahden Launeen kaupunginosasta noin 700 metrin päässä etelään rautatieasemasta. Siellä perhe asui n. 1.6.1940 - 30.6.1947 ja laajeni 1943 ja 1945 viisihenkiseksi. Osoite oli Launeenkatu 50.
Karjala-evakkoja oli Lahdessa v. 1947 noin 10000, 80 % Viipurista.




Perjantai 12. joulukuuta 2014

Nykynäkemystä kotikaupungistamme Lahdesta...

Lahti United - Signaali on tallennettu Summer Up -festivaaleilla heinäkuussa 2014.
Signal ja Lahti on yhdistetty toisiinsa kuitenkin jo tammikuussa 1960, todisteet löydät
SIGNALIN WEBBISIVUILTA.



Perjantai 5. joulukuuta 2014

Tämän lähes sata vuotta vanhan valokuvan kotikaupungistamme löysin eilen tori.fi-sivustolta. Keskellä kirkkopuisto, puukirkko, lyseo, pikkuvesku, ratapenkere, isovesku, takana oikealla Kariniemi. Vasemmalla Kirkkokatu, yhteiskoulu, kartano, taustalla Jalkarannantie, Felmanninpeltoa, rullatehdas. Oikealla Päijänteenkatu, malskin rakennuksia ja kuvan keskellä poikittain Lahdenkatu.

Olen asunut koko ikäni Lahdessa, 1943-2014, kuvan näkymä on erilainen kuin lapsuudessani 50-luvulla, erilainen kuin nyt. Paljon on tapahtunut maisemallekin - puukirkko, jossa olen sotilasvalani vannonut ja vihille mennyt, on purettu ja tilalla komeilee Ristinkirkko. Lyseota kävin 1954-64, nuorempi veljeni oli myös lyseolainen; vanhempi veljeni ja vanhempi tyttäreni ovat olleet yhteiskoulun oppilaita, molempia kouluja on laajennettu lisärakennuksin. Kartanossa oli kansakouluaikoinani 1950-54 koulujen yhteinen hammaslääkäri, poikkesin siellä porattavana.

Vesijärvien välinen ratapenkka oli onkipaikkamme 50-luvulla, penkkaa on korotettu, rata poistettu, puistoalueet kaunistettu. Kariniemenkatua ja Kisapuistoakaan ei kuvassa ole olemassakaan, Jalkarannantie mutkittelee ja ammattikoulut puuttuvat, Lahdenkadun varrella ei ainuttakaan kerrostaloa, ei Kirkkokadullakaan, eikä Päijänteenkadulla. Kiviportaat nousevat Päijänteenkadulta kirkolle samassa paikassa kuin nykyään, portailla on siis ikää lähes 100 vuotta.


Tiistai 18. marraskuuta 2014

Onnittelut tuotteliaimmalle kirjailijattarelle, kenet tunnen!
Onnittelut tyttärentyttärelleni Lumille, ukin ihmeipanalle.
Ikää tänään 13 vuotta, satoja sivuja hienoa tekstiä...

Lumi kirjoitti tietokoneellani jo 8-vuotiaana ensimmäisen juttunsa tänne lahtelaista.nettiin
- Alma ystävämme.
Koululaisessa Lumilla on ollut oma webbisivustonsa jo kolme ja puoli vuotta, kerho nimeltään ~ KAIKKI ~ . Lukijoilta on tullut viestejä 10240, jäseniä 174.
Myös Lumin koira-aiheisille ~ Meripihkan kennel ~ sivuille on tullut yli 600 viestiä.
Alla on listaa alkuvuoden 2012 tarinoista, uudemmat vuosilta 2013 ja 2014 on kirjoitettu sekä applen että windowsin tekstinkäsittelyohjelmissa eri koneilla, milloin kotona, milloin mummolassa tai ukkilassa...

Tämän kesän 2014 tuoreen tekstin löysin äsken Mac-tietokoneeltani

Moona istui levottomana pulpettinsa takana ja tuijotti koulun kelloa. Vielä kaksi minuuttia. Vielä yksi minuutti. Lopulta kello soi ilmoittaen, että oli aika mennä välitunnille. Moona nousi saman tien seisomaan. Yleensä Moona viihtyi koulussa, mutta historiasta hän ei pitänyt.
"Läksyksi tulee tehtävät sivulta 94", opettaja sanoi. Moona merkitsi läksyt nopeasti, ja sen jälkeen riensi käytävään.
Ulkona satoi lunta. Hiutaleet putoilivat pehmeästi Moonan kasvoille, sulivat ja vierivät poskia pitkin alas kuin kyyneleet. Moona istahti keinuun. Se oli märkä ja kylmä.
Yhtäkkiä Moona huomasi erään tytön, jota ei muistanut nähneensä koskaan aikaisemmin. Tytöllä oli pitkä takki, nahkaiset saappaat, punainen pipo ja villalapaset. Hänen niskassaan riippui kaksi pitkää palmikkoa. Tyttö hymyili Moonalle ja istuutui viereiseen keinuun.
"Hei", tyttö sanoi. "Hei", Moona vastasi. "Minun nimeni on Ilona", tyttö sanoi. "Minun nimeni on..." Moona aloitti. "Tiedän kyllä", Ilona keskeytti. "Sinun nimesi muistuttaa vähän minun nimeäni. Molemmissa on viisi kirjainta ja sama ona-loppu. Sinä olet Moona."
Moona ihmetteli, mistä Ilona tiesi sen. Hän oli varmaankin kuullut, kun joku oli sanonut Moonan nimen. Tai ehkä joku oli kertonut sen hänelle.
Moona ei kuitenkaan ehtinyt kysyä tätä asiaa, sillä Ilona jatkoi: "Ja sinun toinen nimesi on Lyydia. Se on myös isoäitisi toinen nimi, ja sen vuoksi vanhemmat antoivat sen sinulle.
Äitisi olisi halunnut, että toinen nimesi olisi ollut Lydia yhdellä y:llä, mutta isä ei suostunut, koska se olisi ollut hänen mielestään turhaa hienostelua. Hänen mielestään se olisi ollut myös epäloogista, koska ensimmäisessäkin nimessäsi on kaksi o-kirjainta. Hänen mielestään nimen piti olla joko Mona Lydia tai Moona Lyydia. Vanhemmat päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ja sinusta tuli Moona Lyydia."
Moona tuijotti Ilonaa. Juuri niin se oli mennyt. "Mistä sinä tiedät tuon?" Moona hengähti. "Minä tiedän vaikka mitä", sanoi Ilona. "Sen sinä tulet vielä huomaamaan."

Tiistai 11. marraskuuta 2014

Lahtea ja lehtiä, taidetta ja lehdentekijöitä...

Katso Ylen Areenasta Teema-kanavalta 10.11. ja 14.11. tullut ohjelma
Tekijänä: Kristiina Tolvanen
. Itse näin tämän erittäin kiinnostavan ohjelman Aamulehden
34-vuotiaasta uutispäälliköstä eilen maanantaina. Palkittu journalisti ja uutisnainen pohtii myös printtimedian murrosta - 'jos joku nyt suunnittelisi paperisen sanomalehden perustamista ja jakelua aamuyön tunteina lukijoiden postilaatikkoihin, häntä pidettäisiin yksinkertaisena ja epäpätevänä'. Ajatus oli tämä, lainaus perustuu muistikuviin. Digitaalisuus valtaa alaa, printtimedia hiipuu...

Iltasanomat teki viime viikolla 6.11. jutun kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehdestä ja hänen kirpputoriharrastuksestaan. Lehti kierteli keravalaisella kirppiksellä löytöjä tekemässä, osti 199 eurolla keräilytavaraa, merkkivaatteita, taidetta ja puhui myös markettien punaleimaisista elintarvikkeista. Eivät ne suuret tulot vaan pienet menot ! Lehtienkustantaja Eero Lehti myi vuonna 2013 lukuisia ilmaisjakelu- ja tilattavia sanomalehtiä kustantavan Suomen Lehtiyhtymän 26 miljoonalla eurolla jyväskyläläiselle Keskisuomalaiselle. Printtimediat pois käsistä ja pian.
Katso video !

Keskisuomalainen omistaa nykyään muistaakseni noin 20 % myös meidän lahtelaistenkin sanomalehdestä, Etelä-Suomen Sanomista.
Viime lauantaina 8.11.2014 lehden nykyinen vt päätoimittaja Hanna Myyrä kertoi kakkossivun oikean yläkulman yliössä 'ESALAINEN Mediaa sekakäyttäjille' ajatuksiaan lehdentekemisestä, lukijoista, sisällöstä, sivukoosta - tabloidiin siirrytään ensivuoden alkupuolella. Ajatukset hyvin samansuuntaisia kuin Almamediassa ja Suomen Lehtiyhtymässä.
Nykyisen päätoimittaja Hanna Myyrän isä Heikki Myyrä oli ESS:n toimitussihteerinä/-päällikkönä, kun itse olin ilmoitustoimittajana 1966-89. Ja Hanna oli 80-luvun puolivälin tietämissä kesälomien aikaan sisälähettinä Esassa samoin kuin molemmat omatkin tyttäreni.

Asiatyttönä oli yhden kesän samoihin aikoihin myös 'sanataiteilija' Lealiisa Kivikari, joka 8.11.2014 kirjoitti 'Sinä olet ihminen, muistatko?'-kolumnissaan myös isästään, entisestä työkaveristani Kaiuksesta. Leiskasin kymmeniä levikkiosaston asiamieslehtiä, tilauskuponkeja ja ilmoituksia Etlarin sivuille ja Kaius otti minut mukaan asiamiesristeilyille Tukholmaan ja -kokouksiin Seurahuoneellekin. '...Lapset ovat kulkemassa kohti maailmaa ja oma isä sairauden runtelemana lähtökuopissa hänkin.'

Keskiviikkona 15.10.2014 ESS:ssa oli kävelykatuhömpötyksistä Martti Ruuskasen vahvasti perusteltu mielipidekirjoitus 'Aleksi on Lahden valtakatu'... Olen 110 % samaa mieltä kuin tämä ex-lyseolainen, jolla oli aikoinaan oma yritys A-halli Aleksin ja Veskun ristetyksen kuplahallissa. Myös Ruuskasen veli ja sisko olivat keskustan suurimpia yrittäjiä, vielähän muistatte Lasun ? Molemmat yritykset olivat suurimpia ilmoittajia omilla aloillaan...
Suomen ilmastolle emme voi mitään, syksyn pimeys ja sateet ja talven paukkupakkaset varmistavat sen, että kävelykeskusta kumisee tyhjyyttään suurimman osan vuodesta.

Tämä kuva ei ole Lahdesta, Yhtyneet Pukutehtaat sijaitsi Tampereella, mutta piirtäjänä Tikkanen tunnetaan ohuella tussilla tehdyistä Helsingin maisemista
Henrik Tikkanen (9. syyskuuta 1924 Helsinki – 19. toukokuuta 1984 Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija. Tikkanen toimi Hufvudstadsbladetissa pakinoitsijana ja piirtäjänä vuodesta 1947 ja Helsingin Sanomissa vuodesta 1967.
Miksi raharikkaat ja vähän köyhemmätkin kiertelevät kirppiksillä ? Ainahan saattaa tehdä vaikka löydön, ja edullisestikin... Keräilijänä tein eilen edullisen ostoksen, aitoa grafiikkaa, nyt se on seinälläni muiden löytöjen kanssa. Arvon voit selvittää googlettamalla !


-
Keskiaikainen kirjapainokuva on Nastolan kirppikseltä, värikkäät julisteenpainajat (klikkaa kuvaa) Strandbergin Tapiolta, Bukowskin taidehuutokauppaluettelosta...



Lahti maanantaina 29. syyskuuta 2014

Kaarnan nimi taas
yhdistetty Al Qaidaan
Etelä-Suomen Sanomissa !!!!

Edellisen kerran se tapahtui parisenkymmentä vuotta sitten, lähes puolen sivun juttu ja muutama valokuvakin arabiankielisistä teksteistä, passien valokopioista, jihadista eli pyhästä sodasta.

Signal-lehdelleni tuli tuolloin 300-400 kirjettä ympäri maailmaa joka kuukausi. Yhdessä oli nippu papereita, muutama passivalokuva, ja pari kirjekuorta edelleenpostitettavaksi. Toimitin aineiston ESS:n ulkomaantoimittaja Markku Peltoselle, hän käännätti tekstit Helsingin yliopiston arabiankielen professorilla Jussi Arolla ja ESS julkaisikin lähes puolen sivun artikkelin jihadista, arabien pyhästä sodasta. Jutun kopio on jossain arkistoissani, valitettavasti en sitä vielä löytänyt.

Lahdessakin on KAARNAKATU, Soltin kaupunginosassa, asuin viereisellä Pilkekadulla 1975-91.


Punavanki-kuvan rakennus on tässä vasemmassa reunassa piipun kohdalla

Lähettäjä Pasi Oikari
Vastaanottaja signal@sci.fi
Lähetetty 9.9.2014 0:34:29

Aihe Punavankikuva

Viesti Terve, kyllä oli "paha rasti" - onneksi Sari selvitti sen.
Panimonaukiollahan siinä nykypäivänä seisottaisiin siis keskellä Malskin Aluetta!

Hävettää, kun veli vielä asuu tuossa nykyään. Tässä sitä huomaa miten vähän tuntee historiaa. Tosin annetaan se anteeksi itselle, koska:
A) Rakennus on purettu ennen syntymääni ja ennenkaikkea
B) rakennus on ollut suljetun tehdasalueen sisällä ja muiden rakennusten takana.
Laitan tässä kuvan kait 50- tai 60-luvulta, jossa tuo rakennuskin näkyy Malskin piippua vastapäätä.

Oikari Pasi Aatos Ristkarinkatu 4 a 6 15170 Lahti Gsm:040 - 717 49 60 e-mail:Pasi.oikari@luukku.com Kotisivut: personal.inet.fi/koti/oikari

Kiitti Pasi kuvastasi, nyt pystymme kaikki hahmottamaan rakennuksen sijainnin. Kuvassa on runsaasti uudempaakin lahtelaishistoriaa, sahan lautatapulit, Etelä-Suomen Auton liiketalo Kariportin takana, Veljekset Vaahdon peltisepänliike, jo purettu keski-Lahden kansakoulu Lahdenkadun varressa ja tietenkin kaikki vanhat jo puretutkin Mallasjuoman rakennukset... RK



Lähettäjä Nivajas Sari
Vastaanottaja "signal@sci.fi"
Lähetetty 8.9.2014 12:20:07

Aihe Mysteerinen punavankikuva

Viesti Hei vaan,

Niin väärässä olin minäkin, kun kesäkuun alussa Lahden seudun sukututkijoiden kanssa tuota kuvaa Mikkelin jalkaväkimuseossa katsottiin. Kaikki me epäiltiin, ettei se olisi Lahdesta, ja niin olivat kuulema muutkin lahtelaiset museovieraat epäilleet...

Mutta kyllä se on! Tuo kivirakennus on Mallasjuoman mallastamo (valmistui vuonna 1912) joka sijaitsi Nastolankadun ja Sammonkadun kulmassa.

Kiitos jälleen kerran Unto Tupalan loistavien "Kun Lahti rakennetttiin" kirjojen...

Terveisin,
Sari

Kiitos Sari taas kerran tuloksellisesta tutkimustyöstäsi meidän kaikkien 'Wanhan Lahden Löytöretkeilijöiden' puolesta ! rk


Keskiviikkona 3. syyskuuta 2014 - WLL

Lähettäjä Tapio Strandberg - Vastaanottaja Raimo Kaarna - Lähetetty 1.9.2014 14:29:06
"Hennalan Sotilaslääketieteen seinältä eilen. Emme tunnista vankien paikkaa Lahden kaupungissa. Jospa Raimon maailman laajuinen organisaatio saa selville. Kuva tiemmä museon kokoelmista."

Tutkin asiaa alla olevista lahtelaislähteistä ja Kansanarkiston webbisivuilta, Fellmanin pelto ja Hennala mainitaan, mutta mistä kuva on otettu ? Tunnistatko rakennukset ?

Perjantaina 1.8.2014

Voi taivahan talikynttilät, tummaa ja punertavaa...
Eilinen näkymä kotiportailtani, ei sadetta kuitenkaan.



Taivas oli synkän uhkaava ja kauniin värikäs, ensin valtava kontrasti pilven ja taivaan välillä, myöhemmin pilvi yhtyi tummaan metsänrajaan. Lehdistössä paljonkin kuvia vastaavista näkymistä.


Maanantaina 30.6.2014

Eilen sunnuntaina kiertelin Cetori-kirppiksellä löytöjä tekemässä ja ostin tämän 'Lukemista kaikille'-lehden vuodelta 1935

Näin jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikaan takasivun sarjakuvakin oli 80 vuoden iästään huolimatta erittäin ajankohtainen, jokaisessa ruudussa potkiskellaan palloa ja keskitytään olennaiseen - nyt korvienheilutukseen eikä vastustajan puremiseen.

Myös lehden etusivun kaunotar voisi olla tätä päivää, hillitty meikki, hieno laineikas kampaus, kauniit kynnet, kivisormus ja raitakuosinen jakku. Eipä ole muoti juuri muuttunut.

Hän oli hyvä ihminen ?
Vai oliko hän huono ihminen ?

Viime torstain ja perjantain välisenä yönä varttia vaille yksi olin työhuoneessani tietokoneella sivujani korjailemassa, pimeässä olohuoneessa oli teeveessä jalkapallo-ottelu käynnissä, metsänreunassa sijaitsevan omakotitaloni ulkovalot eivät olleet päällä ja ovikello soi ! Siis aamuyöllä, ovikelloni soi, luulin äänen tulevan tietokoneeltani tai telkkarista ja jatkoin hommiani, kohta kilahdus kuului uudestaan. Nousin, menin ulko-ovelle ja sytytin ulkovalon. Portaillani seisoi ehkä 50-60-v. nainen punaisessa hupparissaan, muovipussi käsissään...

'Taidatte olla väärässä osoitteessa' sanoin ovea avaamatta naiselle. 'En ole humalassa enkä ole ottanut mitään lääkkeitä' vastasi tuntematon. 'Menkää tuota metsäpolkua pitkin ja pääsette pubin ovelle, voitte pyytää soittamaan auton'. Nainen poistui pihaltani, kääntyi väärään suuntaan, peli jatkui ja palasin tietokoneelle.

Murtovarkaathan soittelevat puhelimella tarkistaakseen onko asunnossa ketään, tämä oli röyhkeämpi ja tuli suoraan ovelle ovikelloa rimputtelemaan, työvälineet muovipussissa mukanaan ? Oliko hänellä rikoskumppani lähimetsikössä tai autossa kadunvarrella ? Vai oliko nainen osoitteensa unohtanut dementikko, joka aamuyöllä kuljeskelee papiljonttipussi käsissään tuntemattomalla seudulla ? Tilanteen yllättämänä en huomannut kysyäkään 'Kuka olette, ketä etsitte, mistä tulette, minne menossa - soitetaanko poliisi vai ambulanssi ?'

Seuraavana päivänä kuulin naapurissa asuvalta poliisilta, että hänelle oli soitettu yöllä yhden ajoissa 'punahupparisesta pihoilla hiippailijasta' kesken jalkapallo-ottelun ratkaisuhetkiä. Hän oli käynyt katsastamassa ympäristöä, ei kuitenkaan havainnut ketään. Etelä-Suomen Sanomien riviruikutuksissa joku varoitteli tulevista asuntomurroista, hänelle oli tullut yösoittoja...


Maanantai 23. kesäkuuta2014

KUVAT SUURENEVAT KLIKKAAMALLA, KOKEILE !

Lähettäjä Matti Vesanen
Vastaanottaja signal@sci.fi
Lähetetty 23.6.2014 22:25:05
Aihe Haulitehdas

Viesti Terve,

Etsiskelin netistä kuvia Haulitehdas Ilmarisesta ja löysin sivuillesi.

Tutkiskelin 16.8.2013 julkaisemaasi kuvaa Mattilanmäen rinteeltä Kariniemeen päin. Kuva on otettu Haulitehtaan sillalta. Löysin lähes samalta paikalta vuonna 1910 otetun kuvan kirjasta "Muistikuvia Lahdesta". Horisontin muodot paljastavat, että molemmat kuvat on otettu samalta korkeudelta. Rinteen juurella olevat talot eivät näy rinteen päälle, joten ainoa mahdollinen kuvauspaikka kuvallesi on haulitornin sillalla lähellä tornia. Löytämäni toinen kuva on ehkä myös otettu sillalta, sen alkupäästä. Paikalla sijaitsi valurin mökki.

Olen kiinnostunut haulitehtaasta, sillä asun sen vanhassa tehdasrakennuksessa Mattilanmäenpolulla. Olen selvittänyt Haulitehdas Ilmarisen historiaa ja tehnyt siitä nettisivut: www.mattivesanen.com/haulitehdas

Laitoin pari sivuiltasi löytynyttä kuvaa sivuilleni. Tiedätkö olisiko mahdollista saada hyvälaatuista skannausta siitä Tapio Standbergin kirppikseltä löytämästä valokuvasta, jossa näkyy haulitorni? Se olisi mukava saada seinälle.

Terveisin,
Matti Vesanen

Tapio Strandbergin kuva on painettu mv postikortti, saat sen varmastikin lainaksi häneltä. RK

Lauantai 14. kesäkuuta 2014

1964 riemuylioppilaat lyseolla 2014 lakkiaispäivänä

VIII A VIII B VIII C
Tunnistatko tuttuja ? Emme ole nimilistan mukaisessa aakkosjärjestyksessä... Kuvat lainattu Senioreiden webbisivuilta.
Jos olit itse mukana ja napsit digikuvia, pistä emailin liitteenä tulemaan ja julkaistaan ne täällä muidenkin nähtäviksi !


Lähettäjä Kari Wili Wilkman
17.6.2014 11:17:02
Aihe Riemuylioppilasjuhlat on juhlittu
Espoo 14.6.2014

Tervehdys!

Riemuylioppilasjuhlamme 31.5.2014
on onnellisesti takanapäin.

Osallistujat olivat iloisia siitä, että tällainen tilaisuus järjestettiin. Kaikki halukkaat eivät päässeet tulemaan, koska samanaikaisesti oli muita ylioppilas- tai valmistujaisjuhlia. Meitä oli teatterilla 62:sta elossa olevasta 37.

Tapahtumat Lahden kaupunginteatterilla

Kokoonnuimme aamulla klo 8 jälkeen teatterille. Enemmän tai vähemmän valkoiset lakit päässään riemuylioppilaat esittäytyivät toisilleen. Esittäytyminen oli tarpeen ainakin osittain. Edellisestä tapaamisesta oli monen kohdalla kulunut 50 vuotta. .Wili. Wilkman johdatti ryhdikkään joukkomme pääsalin eturiveille. Mieleenpainuneessa juhlassa Ruohosen Seppo piti puolestamme puheen, jossa hän muisteli omia kouluaikojamme ja antoi uusille ylioppilaille kannustavia neuvoja. Omalta osaltamme oli mukavaa kuunneltavaa, kun lukion rehtori Kalle Nieminen jakoi ylioppilaille stipendejä, joista neljän lahjoittajiksi mainittiin riemuylioppilaat. Antamamme rahasumma oli 1500 euroa, joka on tähän mennessä suurin riemuylioppilaiden keräämä summa ainakin Lahden lyseon seniorit ry:n sihteerin Heikki Kolusen sihteerikaudella. Kiitokset kaikille lahjoittajille, joukossa oli myös sellaisia, jotka eivät itse päässeet juhlaan. Juhlassa usea opettaja lakitti uusia ylioppilaita. Lakittajien joukossa viimeisenä oli lukion vararehtori Reetta Kariola, hänen appensa oli edesmennyt B-luokkalainen Heikki Kariola.

Matkailua Lahessa

Juhlan jälkeen lähdimme liikkeelle sponsoroidulla Lehtimäen bussilla, jonka meille oli järjestänyt Lehtimäen Leo. Tästä esitämme Leolle suurkiitokset. Heikki Kolunen toimi sekä bussissa että koululla johdattelijana. Ennen kouluun tutustumista kävimme Ristin kirkon portailla kuvattavana, laskimme kukat Vapauden hengettären patsaalle ja siirryttyämme lyskälle kuvautimme itsemme luokittain vanhan päärakennuksen oven edessä. Kolunen toimi myös kuvaajana.

Koululla

Kalle Niemisen johdattelemana kävimme ala-aulassa, vanhassa juhlasalissa, entisessä voimistelusalissa ja parissa luokassa. Muistelimme näitä käyntikohteitamme, opettajia, oppilaita ja monenlaisia tapahtumia, esim. hetekanvedon ME:n tekoa 1964. Vuonna 1963 valmistuneeseen lisärakennukseen emme päässeet, koska se oli remontissa. Kouluvierailun jälkeen siirryimme bussilla Lahden Seurahuoneelle.

Seurahuoneella

Seurahuoneella meille oli varattu Tiirismaa-kabinetti kuudeksi tunniksi. Sinne tuli 34 riemukasta. .Peke. Miestamo juonsi juhlaamme ansiokkaasti. Ennen ruokailua pidimme hiljaisen hetken poismenneiden muistoksi, heitä on nyt kaikkiaan 14 (4-5/luokka). Kahvin aikana jokainen kertoi, mitä viimeisen 50 vuoden aikana oli tapahtunut. Monta mielenkiintoista tarinaa kuulimme, monta jäi taatusti kuulematta. Heikki Kolunen kertoi meille lyseon nykytilanteesta sekä vastaili koulua ja opettajia koskeviin kysymyksiin. Kiitokset Koluselle siitä, että hän uhrasi aikaansa meille.

Illalla vielä 10-15 meistä jatkoi vapaata seurustelua alakerran baarissa. Klo 22 alkaneeseen uusien ylioppilaiden juhlaan jaksoi mennä enää vain kolme.

Jatko

Koska jutut jäivät pahasti kesken, sovimme, että tapaamme uudestaan syksyllä 2016. Valokuvia on tällä hetkellä nähtävänä netissä osoitteessa www.lahdenlyseonseniorit.fi ja Kaarnan Ramin nettisivuilla www.lahtelaista.net . Yritämme saada kuvia myös paperille. Järjestelyryhmässä mietimme .kevyemmän. tapaamisen järjestämistä vielä tänä vuonna Helsingissä. Laitoimme alustavasti kalentereihimme jo ajankohdankin 3.12.2014 klo 15.00. Palaamme asiaan syksyllä sähköpostitse.

Kaikkea hyvää jokaiselle riemuylioppilaalle

Iloinen ja tyytyväinen järjestelyryhmä:
Pekka Miestamo, Timo Mikkonen, Pekka Taitto, Kari Tuomi ja Kari Wilkman


Lauantai 31. toukokuuta 2014

Kirjoitukset 50 vuotta sitten, nyt mukana teatterissa lyseolaisten tämän kevään lakkiaisissa 9-11, sankarihaudoilla 11, lyseon nykytiloihin tutustumassa 11.30-12, seurahuoneella syömässä ja muistelemassa 12-18, baarissa nenäkkäin 18-20...
Jotkut pendolinolla takaisin Helsinkiin, joku Nastolaan, Asikkalaan, mökille Tiilijärvelle. Päästiin luokittain ryhmäkuviin, joitain tavattiin ensi kertaa kirjoitusten jälkeen, kuultiin kuulumiset, elämäntarinat, työhistoriaa ja seurusteltiin "lyseon hengessä" !!!!???...
KIVAA OLI, KIITTI JÄRJESTÄJILLE.


Kirkonmäen kuvat kävi ottamassa tyttöystäväni Raili Kaskela, kiitos hänellekin.
Illanviettoa Seurahuoneella, vanhalla nokialaisella ja zte-kännykällä kuvannut Raimo Kaarna.
Dagen efter, luokkakaverini ja yövieraani Ersa Hämäläinen Joensuusta satamassa ja Lanun patsaita ihastelemassa.

Lisää näitä RIEMUYLIOPPILASKUVIA löydät Lyseon Senioreiden uusilta webbisivuilta. Käy vilkaisemassa !!!!


Lyseon täyttäessä 75 vuotta 1996 osa meistä oli paikalla mukana juhlissa, tässä vasemmalta oikealle Pauli Ihamäki, Matti Krannila, Raimo Kaarna ja 'Ersa' Hämäläinen (VIII A).


Lauantai 24. toukokuuta 2014

Lähes 30 astetta hellettä, sää suosi
katukirppis- ja siivoustapahtumaa...

Väkeä pyöriskeli runsaasti, kaupaksi kävivät vanhat kirjekuoret, keramiikka-astiat, maitohinkki, postimerkit, sähkömopo, maaliverkko yms. Naapureiden kanssa rupateltiin ja vaihdettiin kuulumisia, elävä musiikki raikasi Purokadullakin, armeijan helikopteri suoritti ilmavalvontaa taivaalla, liekö tullut Utista vai itärajan takaa ???? Kaupankäynnissä tuli jano ja nälkäkin, vähän välipalaa helpotti kuivantolaisen kaverini Matti Ahvenaisenkin elämää...
Jo perjantaina 'nurkkia siivoiltiin', tyttäreni Kirsi leikkasi nurmikkoa, lapsenlapsi Lumi pomoili puutarhakeinussa kännykkä kourassaan, Raili ja Rami levittivät kauppatavarat esille lauantaiaamuna.



Tiistai 20. toukokuuta 2014

Sain viime viikolla kirjeen entiseltä lahtelaiselta, Erkki Luumilta Hämeenkyröstä...

"Olen tehnyt liki parikymmentä erilaista takataskukirjaa. On aforismeja, valokuvapohjaisia eläintarinoita ja tekniikanesittelykirjoja."

Minäkin olin Lahesta-kirjanen sisältää 40 sivua, A6, hienoja kuvia ja mukavia muisteluita kotikaupungistamme - radiomastot, hyppyrit, Nuutti, Sibbe, leipomot, maisemat, junat, tori...

Lisätietoja tekijästä webissä www.ekiteki.fi.
Lahjaidea lapsiperheille Flippi-kirjapaketti: pehmoilves tai -jääkarhu ja 4 GB muistitikku, jossa 8 digitaalista valokuvakirjaa: Karhunkierros, Lokin siivet, Pohtiolammella, Raiteilla, Ilmojen halki, Suuret purjelaivat, PehmoVeljet, Kuvahippusia Lapista


Tiistai 18. maaliskuuta 2014

Lyseon senioreiden uusi kotisivu nyt netissä !

Kiinnostavat sivut on toteutettu suositun Wordpress-ohjelmiston avulla.

Kuvasivulta löysin ja 'varastin' alla olevan yli 50 vuotta vanhan kuvan omista luokkakavereistani (VI A 1959-60), nimetkin muistin miltei kaikki.

- ylärivi: voimistelunopettaja Yrjö Kaloniemi, Erkki Kuusela, Pekka Kolkka, Seppo Palmi, Yrjö Simpanen
- keskirivi: Tatu Pesonen, Jarmo Kyle, Paavo Hyvönen, tuntematon, tuntematon, Timo Junkkari
- alarivi: Pekka Noronen, Heikki Virtanen, Kalle Taskinen, Pekka Råhman, Ilpo Halonen, Erkki Virtanen
Muistini näyttää pettäneen, pari 'tuntematonta' vaikuttavat tutuhkoilta, mutta nimet ovat täysin kateissa, dementiaa...

Tiistai 18. maaliskuuta 2014

Me kirjoitimme ylioppilaiksi 50 vuotta sitten, keväällä 1964


Klikkaa kuvaa ja saat sen jättikoossa, helpompi tunnistaa omia kavereita... Olemme luokittain aakkosjärjestyksessä.
Tässä luokkakaverit vuonna 1962-63, siis VII A, ja useimmat kirjoittivat kanssamme. Kuva suurenee klikkaamalla.

Skanneri rikki, nimet kuvattu vuosikertomuksesta korpulle vanhalla digikameralla.


Lauantai maaliskuun 1. pvä 2014

Kansalaiset feat. Medborgare: Olen suomalainen

1 836 tykkäystä · 1 906 puhuu tästä
Kappale
Kansalaiset feat. Medborgare esittää uuden sovituksen laulusta "Olen suomalainen".
Katsokaa, tykätkää ja jakakaa, jos mukavana pidätte. Kiitos!


Perjantai 14.2.2014

Penkkariajelut Lahdessa 1928, 1929 ja 1931

Löysin äsken gmailin sähköposteistani Kivistön Heikin lähettämät vanhat mutta ajankohtaiset penkkarikuvat, Etelä-Suomen Sanomat julkaisi kuvat eilisistä penkkariajeluista tänään.

HeikkiK, Feb 8 (6 days ago)
Hei
Kun kohta taas ovat penkkariajelujen aika, lähetän muutaman kuvan yli 80 vuoden takaa silloisista lahtelaisista ajeluista. Kuvat ovat omasta arkistostani ja vuosilta 1928,1929 ja 1931.
Terveisin Heikki

1928

1928

1928

1929

1931

1931


Lähettäjä Kari Metsä-Heikkilä
Lähetetty 14.1.2014 18:07:07
Aihe Kariniemessä taannoin

Klikkaa kuvaa ja näet Karin julisteita

Kariniemessä taannoin 1970- ja 1980 -luvuilla

Nyt myöhemmin tuntuu, että asuessamme Kariniemessä 1970- ja 1980 -luvuilla, elettiin vielä ns. vanhaa hyvää aikaa, ainakin jossain määrin. Ei oltu vetäytyneinä omiin oloihimme, tuttuja oli erittäin runsaasti ja kanssakäyminen vilkasta. Keskipisteenä oli Ravintola Nelonen Kariniemenkadun ja Lahdenkadun kulmassa. Se kun lopetettiin muistaakseni 1985, tunsi suuri joukko jääneensä suunnilleen asunnottomaksi. Kesäaikaan siellä oli yksi kaupungin ensimmäisistä terasseista. Eräs yläpuolella asunut rouva ei oikein tykännyt meiningistä, hänellä oli tapana kukkia parvekkeella kastellessaan kaataa sopivasti ohi, jotta vedet tippuivat terassille.

Kariniemenkadun pitkässä talossa asuessamme oli talonmiehenä mainio Korhosen Viljo vaimonsa kanssa. Talo oli niin siistinä, että käytävässä saattoi vaikka sukkasillaan liikkua. Ville oli entinen merimies ja kertoi sopivassa tilassa vanhoja tarinoita seilausajoilta, yleensä aina samat, mutta niinhän se hyvä onkin. Yhtenä kesänä ohjaaja Sipilä haki avustajia Kariniemen kesäteatterin näytelmään, piti saada nuoria tyttöjä. Ville vei heidän kaksi tytärtään paikalle, he tulivat kiinnitetyiksi. Yllätys oli se, kun Sipilä ilmoitti, että 'ja sinä tulet sitten myös, sinä olet ilmiselvä ruumis'. Ja niin alkoi kiinteistöhoitaja Korhosen näyttelijänura vaivattomasti. Joka näytöksessä hän makasi 38 minuuttia paikallaan ruumiina, muurahaisten välillä ahdistellessa. Koska Ville oli mainio seuramies, hän viihtyi näyttelijäjoukon illanvietoissa ja oli suosittu. Paikallislehti kertoi Villen näyttelijänurasta käyttäen nimeä Vietnam-Viljo, hän kun oli kertonut jonkin merimiestarinan aselastin viennistä Vietnamiin siellä sodittaessa. Parhaimmillaan sitten näyttelijäelämä hivenen häiritsi kiinteistönhoitoa, mihin asiaan jotkut ahdasmieliset puuttuivat.

Toinen hieno kiinteistönhoitopersoona oli Iiskolan Seppo, joka myös vaimoineen hoiti parhaimmillaan ainakin kolmea isoa taloa. Hänellä oli traktori, jossa oli lumenpuskulevy takana, mikä näytti aika hankalalta käyttää, kun piti katsoa paljolti taaksepäin. Tästä syystä meillä olikin tapana veistellä, että näyttää talvi tulleen, kun Sepon vartalo kävelee baariin päin, vaikka pää näyttää taaksepäin. Iiskola oli oikea vanhanajan talonmies, eikä piitannut ihan turhista säännöksistä. Poliisit taisivat katsoa läpi sormien pienessä kaljassa traktorinajamista, mutta taisivat sitten kerran laittaa kuukauden tauon, kun olivat ajon kieltäneet, eikä Iiskola ollut pysynyt poissa ajosta.

Nelosen lopetettua asioitiin paljon Lahdenkadun Mireki -baarissa. Siellä yksi persoona oli Lahdenkadulla asunut Tuomisen Pukutehtaan vaatturi 'Hämy' Hämäläinen. Hän toisinaan ilmestyi erikoisessa asussa: paitaa ei lainkaan, mutta hieno pikkutakki päällä. Siihen kai liittyi jonkinlainen vaimolta salaa baariin karkaaminen. Baarissa asioi myös mm. kaksi vanhempaa miestä, toinen rakennusmestari ja toinen sahan työntekijä, joilla kummallakin oli taipumus jonkin verran juotuaan puhua itsekseen. Jostain syystä he usein istuivat yhdessä vastakkain. Molemmat puhuivat yhtä aikaa tyytyväisinä, kumpikaan ei kuunnellut toista, hienoja persoonia, heh.

Kari, Kariniemessä 1975-1994

Samassa talossa näytetään asuneen, Kari. 50-luvulla talkkarina oli Pukkilan perhe, heillä oli pahviovinen itäsaksalainen IFA F8, lapsia oli neljä - vanhin Aila, sitten Pirkko, Matti ja nuorin muistaakseni 'Malla'. Ailasta tuli mainosmaakari, Pirkko oli kait sairaanhoitoalalla, Matti on nykyään kirjapaino Markprintin omistajia ja johtajia, 70-luvulla hän oli Nostoväkinäyttämön jäsen; nuorimmaisesta en tiedä mitään.
Rami

Torstai 9.1.2014

BRIAN CLUB musiikkiklubi Kariniemen ravintolan tiloissa 1967
- aiempaa tietoa Brian klubista

Eilisen Etelä-Suomen Sanomien kulttuurisivulla kerrottiin Möysän Esson musiikkiklubin 'Mössön' saamasta ESS:n Aukusti-palkinnosta. Mutta osattiin sitä ennenkin !!! Jo vuonna 1967 Lahdessa toimi musiikkiklubi, Brian Club


Lähettäjä Kari Metsä-Heikkilä
Lähetetty 9.1.2014 11:39:26
Aihe BRIAN CLUB, Lahti 1967

Brian Club toimi kotvasen aikaa Kariniemen mäellä, samassa rakennuksessa missä ravintolakin oli ollut, juuri ennen talon purkamista. 'Brian' eli Kari Havia sai lempinimensä Beatlesien managerin Brian Epsteinin mukaan, hän menehtyi 2000 -luvun alussa sairauden nujertamana. Brian järjesti esiintymisiä popyhtyeille tuolla klubillaan sekä järjesti lahtelaisyhtyeille keikkoja muualle Suomeen ollessaan alle 20-vuotias. Brian Club'in aikaan ei vielä ollut keskioluttta jakelussa, vaan limsabuffetti, jota hoiti rumpali/autoilija/roudari Eko Sivosen äiti, joka piti Karjalankadulla legendaarista Teho-Baaria useamman vuosikymmenen ajan.

Vanhan ravintolatilan käyttöön saamisesta oli kai ollut hieman kiistaa, kun jotkut poliittiset tahot sitä halusivat itselleen, mutta se annettiin Brianille, joka oli vain musiikkiklubiasialla. Paikassa myös jonkin aikaa harjoittelivat ainakin Charlies- ja N.E.P.A. -yhtyeet.

Kari Metsä-Heikkilä, Lahti

Kariniemen ravintola oli pitkä ja matala rakennus, ulkoterassi ja sisätiloissa ravintolasali keittiöineen.
Etelä-Suomen Sanomat kertoi talon myöhemmästä kohtalosta vuonna 1967 - klikkaa kuvia, saat tekstit suuremmiksi.

Vuonna 1967 Brian Clubilla kävi esiintymässä mm. jyväskyläläinen Ilkka Alava bändin ja kavereittensa kanssa. Häneltä ilmestyy nyt helmikuussa 2014 kirjakin noilta ajoilta...

Ilkka Alavan (s. 1949) esikoisromaani Tasanko kävi onnen lahjat on todenmakuinen kuvaus nuorukaisesta, joka 1960-luvun loppupuolella kompuroi opiskelussa, yrittää toimia pop- bändin managerina, ajautuu samanaikaiseen suhteeseen kahden nuoren naisen kanssa sekä harrastaa uhkapeliä myös rahasta.
Tapahtumat paikallistuvat etupäässä Jyväskylään ja Äänekoskelle, mutta bändin mukana käydään myös Tampereella ja parissa pienemmässä kaupungissa. Kirjassa avataan nostalgisia näkökulmia jo kadonneisiin miljöisiin sekä 60-luvun nuorison tapakulttuuriin. Päähenkilö Rauli Tasanko ystävineen näkee monet asiat humoristisessa valossa, mikä tuottaa lukijalle hauskoja hetkiä.
Ilkka Alava on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka kävi koulunsa ja opiskeli Jyväskylässä. Työ vei hänet Helsinkiin ja Porvooseen. Alava on viime vuodet ollut osa-aikainen paluumuuttaja Jyväskylässä.

Lisää kariniemeläisiä 50-luvulta:

Elja Seppälä 1939-58, Erkka Lehtola, Raimo Sippo, urheilijoita ja opettajia ja Timo Mikkonen, Kari Heikkilä, Jorma Brunila, Eero Elsinen, Lasse Isotalo, Pekka Jouko...
Keskiviikkona 2.1.2014

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014 KAIKILLE LUKIJOILLE !

Mitä meistä jää jäljelle seuraaville sukupolville, kun aika koittaa ? Bittejä avaruuteen,
rahaa tilille, vai koko eletty elämä yhteen niputettuna muistokirjana ? Itsehän sen ratkaisemme, miten jälkipolvet pääsevät meihin tutustumaan. Googlettavatko he nimeämme, etsivätkö tietoja facebookista vai tutkivatko vanhoja paperisia valokuviamme tai löytävätkö piironginlaatikoista kirjeitä, postikortteja ja muita henkilökohtaisia tavaroitamme.

Itse pääsin tutustumaan äidinäitini siskoon Lilliin vanhoja postikortteja tutkimalla.
Lilli oli syntynyt 1800-luvun lopulla, omaa sukua Sikanen ja kotoisin Saimaan kanavan varrelta, missä hänen isänsä työskenteli sulkumestarina Rättijärvellä. Viime vuosisadan alkupuolella Lilli muutti Helsinkiin ja meni naimisiin suutarimestari Juho Walldenin kanssa. Polvenkorkuisena 50-luvulla selailin Launeella omakotitalon yläkerran hellahuoneessa mummoni toisen siskon Fannyn postikorttikokoelmaa, kaikki kortit tallessa koko elämän ajalta ja niissähän oli kauniita vanhoja postimerkkejäkin, myös ulkomailta.

Kaikki alla olevat kortit on lähetetty Lillille, vanhimmat 1900-luvun alusta, uusimmat sota-ajalta... Viesteissä rakkaita muistoja, kortissa vuodelta 1905 punaisella musteella teksti "Onnellinen olet sinä, Kuin sydämes on viaton, Onneton on se poika, Kun on sulle uskoton", ja lähettäjä Selma Sisko eli äitini äiti. 1912 Wiipurista tulleella kortilla luki "Lämpimät tervehdykseni, kuinka te voitten? Me voimme oikein hyvin ja samaa toivon teillen. Pyydän jos olisitten hyvä ja kirjoittaisitten kun tilaisuus myöten antaa. Ystävälliset ja tulkoon ensi suvena täällä käymään. 1912 Onnellista Uutta Vuotta. Toivottaa Äidi ja Isä."
Kortin lähettäjät 30.XII.11.12a olivat oman isoäitini vanhemmat, siis minun isoisovanhempani äidin puolelta. Postileimassa oli Wiipuri kolmella kielellä, ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi sekä kotipaikkakunnan Rättijärven leima.

Vanhin uudenvuoden kortti on vuodelta 1902, myös vuodet 1907, 1912, 1920 ja 1924 ovat saaneet omat nimikkokorttinsa. Jotenkin kadehdin näitä isotätejäni, kauniit kortit ovat ajankuvia postimerkkeineen ja leimoineen, käsin mustekynällä kirjoitetut viestit henkilökohtaisempia kuin nykyiset sähköpostin tai twitterin ja facebookin kautta tulleet muutaman sanan kommentit !!!











V U O S I 2 0 1 3 24.12.2013 Vanhoja suomalaisia joulukortteja 1930-1940-jne 22.12.2913 Radio - oman aikansa internet, Uusi Suomi/Helsingin Sanomat 1938 09.12.2013 Lahden Pelti- ja Metallitehdas 1927, Palatsiravintola 1930, kuvia 18.11.2013 Lapsenlapsi Lumi Kaarna 12 vuotta, vauvakuva 12.11.2013 Johan Henrik Törnroosin läkki- ja peltisepänliike v. 1905, kuvia 03.11.2013 Ensimmäiset Lahden Messut 30.6.-8.7.1934 Lahden Lyseossa, kuvia 01.11.2013 Lyseon Seniorit ry korjatussa koulussaan, 30 valokuvaa 31.10.2013 Pallaksenrannan 'uimahuone' 1914 Vesijärven rannassa 29.10.2013 Kaikki Lahden uimalat 1914, 1930, 1949 28.10.2013 Kuva Möysän umarannalta 1930-luvulla 25.10.2013 Kuva-albumi Lahdesta v.2006, muutama 100-vuotiaskin kuva 17.10.2013 50-luvun lapsuudenmaisemaa Vesijärven ratapenkalta 10.10.2013 Suomen Kuvalehti 1945: Uusi Viipuri eli kansainvälinen alppikaupunki 09.10.2013 S/S Wellamo Kuhmoinen-Padasjoki-Lahti -linjalla 05.10.2013 1498 tv-kanavaa netissä ilmaiseksi 30.09.2013 Kenellä oli 100 vuotta sitten Lahdessa puhelinnumero 1 ? 27.09.2013 V.1913 valokuva Kisapuiston ja linja-autoaseman seudulta 26.09.2013 60-luvun työnsankareita 6: Potkut Luhtasen kangasvarastolta v.1961 18.09.2013 Mattilanmäen haulitorni ja Lahden karttapalvelun ortokartat 1946 13.09.2013 Sari Nivajas selvitti Taurun Martin 100-vuotiaan kortin maisemat 11.09.2013 Yli 100-vuotias postikortti Lahdesta, Martti Tauru 10.09.2013 Vanha valokuva kirjasta Mattilanmäki, aikamatka 1901-2003 27.08.2013 Mennäänkö elokuviin Hämeeseen, tänään Fatiman Ihme 21.08.2013 Lomareissu Kuivannolle 17.-18.8. 16.08.2013 Neljä varsin vanhaa valokuvaa kotikaupungistamme 06.08.2013 Hennalassa avoimien ovien päivä 27.7.2013 > 20 valokuvaa 05.08.2013 Kuvia 2000-luvun Wiipurista > klikkaile karttoja 03.08.2013 Kirppiksillä Kirkkopuistossa, Sopenkorvessa - kuvia 31.07.2013 Mattilanmäen puutaloaluetta, muisteluita ja kuva 80-luvulta 21.06.2013 Juhannusliputus Purokadulla Kiveriössä 14.06.2013 Lahden autokunta (KTT) ja Kaarnan kuorma-autot 40- ja 50-luvuilla 13.06.2013 Mallasjuoman mainosfilmi 1957, ykkösoluen nimikilpailu 30.05.2013 Täällä Lahti ja Osuuskauppa 1967, vanha mainoselokuva 09.05.2013 11-vuotiaan tulevan kirjailijattaren Lumi Kaarnan runoja 08.05.2013 Uusi englanninkielinen 20-sivuinen Signal-kirjeystävälehti ilmestynyt 21.04.2014 Tipalan tyttöjen muistelua ranskanopettajastaan Inga Rajasta 1952-88 13.03.2013 Valokuvia ja muisteluita 1960-luvun Lahdesta, > lukijakommentteja Heikki Kivistö, Esa Pehkonen 08.03.2013 Linja-autoasema alatorilla 50-luvulla ja 30-luvulla, valokuvia > Pääskyset alatorilla 06.01.2013 Helsingin Sanomat tabloidkokoon 8.1.2013, Etelä-Suomen Sanomat syksyllä ?

VUOSI 2012 - VILKAISE NÄITÄKIN JUTTUJA JA VALOKUVIA

17.12.2012 Muisteluita 1943-2012, isovanhemmat, isän autot, veljet, lapsuuden kodit 25.11.2012 ESS:n tutkivaa journalismia ja Heinolan va. kaupunginjohtaja 13.11.2012 Orava villapaidan kimpussa, suruperhonen puutarhassa 27.10.2012 Kariniemen kuvia 50-luvun perhealbumista, veneitä Pikku-Vesijärvellä 21.10.2012 Lahti in timelapse, Seppo Pessa, videokuvia kotikaupungistamme 20.10.2012 Takaisin printtimedian kuluttajaksi, Helsingin Sanomien tabloid 8.1.2013 06.10.2012 Tulevan kirjailijan kuulumisia, tyttärentyttäreni Lumi Kaarna, 11 v. 02.10.2012 Lahden kauppaopiston luokkakaverieni kuvat vuodelta 1965 28.09.2012 Äänestä kunnallisvaaleissa, mainos v. 1936, luovutettua Suomea kartalla 17.09.2012 Kutsumattomia vieraita autossani yöllä, 'kirjahyllyn katsojia' ovella päivällä 07.09.2012 Vanha puukirjasto 1928-67, vanha Sarjakuvalehti 1958, vanha Ajan Sävel 1958 02.09.2012 Rautakauppa Alsta 60-v. vuonna 1959, Aleksin ja Rautsikan kulmassa puutalossa 02.09.2012 Etelä-Suomen Sanomien toimittajat vuonna 1964, ESS 50-vuotishistoriikki 02.09.2012 Ex-painonnostaja Juhani Salakka, olympiaedustajamme, kariniemeläinen 1959 30.08.2012 Möysänmäki ja muita runoja 1990, Mauri Einari Vuori, sodanjälkeistä tuotantoa 18.08.2012 Kirjoja sanomalehtimaailmasta vuosilta 1955 ja 1942 06.08.2012 Seitsemänkymppisen sarjakuvat, Vihtori ja Klaara, Rymy-Eetu jne 14.07.2012 Tapaamisia - tänään vuodelta 1947, eilen vuodelta 1956 08.07.2012 Lahenlehden päätoimittaja Sauli Hirvonen visiitillä Kiveriössä 07.07.2012 Videoita Lahdesta, radio- ja tvmuseo, Yli-Marolan kotieläinpiha 06.06.2012 Lahenlehti ja Lahti-seura r.y. ja Hollolan-Lahti-lehti 05.06.2012 Inga Achté, lahtelainen kirjailija ja kieltenopettaja, muistokirjoitus 05.06.2012 Hyvinkään ampumiset ja Viikko-sanomat 17.6.1966 07.05.2012 Lahden Yhteiskoulun 50-vuotishistoriikki vuodelta 1946 05.05.2012 Facebook-sivustoja lahtelaisista: 50-60-luvulla syntyneet lahtelaiset 16.04.2012 Yhteiskoulu 1946, Maatalousnäyttely 1951, Lahti ennen meitä-kirja 1965 26.03.2012 Lyseolaisten "facebook" 1959-60, muisteluita luokkakavereista 21.03.2012 Vespalla Vesivehmaalle vuonna 1961, tyttö takaistuimella 05.03.2012 ESS Itellan kilpailijaksi, sanomalehtien tulevaisuusennusteitani v. 1988 01.03.2012 Etelä-Suomen Sanomien ilmoituspoppoo vuonna 1977 12.02.2012 Yli 100 vuotta vanhoja lahtelaisia tulitikkuetikettejä, mm. Kauppahotelli
Käväisepä muillakin websivustoillani !

signalpenpals.net - 50.000 friends free
worldsignals.net - ads by countries
globalcollectors.net - swap anything
penpalclubs.net - penpal papers
penpalmagazine.net - more friends
lahtelaista.net - in Finnish only

VALO-CD



Lainaa, auta, jaa - ilmoita täällä ilmaiseksi !

lahtelaista.net-sivuston uudessa Sharetribessa yhteisön jäsenet voivat jakaa tavaroita, palveluita ja kyytejä. Voit kertoa muille mitä voisit tarjota heille ja pyytää apua kun tarvitset sitä. Ole ensimmäinen ilmoittaja, testaa tämä uusi palvelu nyt heti.

Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut:
SISÄLTÖ - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002