V U O S I 2 0 1 4
13.12.2014 Kaarnan perheen evakkomatka Viipurista Lahteen 1939
12.12.2014 Nykynäkemystä kotikaupungistamme Lahdesta
05.12.2014 Lähes 100-vuotias ilmavalokuva - puukirkko, lyseo, Päijänteenkatu, Kirkkokatu
18.11.2014 13-vuotisonnittelut lapsenlapselleni Lumi Kaarnalle
11.11.2014 Lahtea ja lehtiä, taidetta ja lehdentekijöitä
29.09.2014 Kaarnan nimi yhdistetty Al Qaidaan Etelä-Suomen Sanomissa
09.09.2014 Punavankikuvan rakennuksia Malskinaukiolla
08.09.2014 Mysteerinen punavankikuva vuodelta 1918
03.09.2014 Punavankeja Lahden keskustassa 1918, sijainti ?
01.08.2014 Tummia pilviä Lahden taivaalla
30.06.2014 Lukemista kaikille -lehti vuodelta 1935, ovikellot soivat aamuyöllä Purokadulla
23.06.2014 Haulitehdas Ilmarinen Oy 1907-1909, historiaa ja nykypäivä Mattilanmäenpolulla
14.06.2014 Vuoden 1964 poikalyseon riemuylioppilaat 31.5.2014 juhlimassa lakkiaisissa,
lyseolla, seurahuoneella, meitä oli 62, katso nimilista ja valokuvat
24.05.2014 Purokadun katukirppispäivä, valokuvia tapahtumasta
20.05.2014 Erkki Luumin kirjanen 'Mikäkin olin Lahesta'
18.03.2014 Lyseon senioreiden uudet kotisivut netissä
18.03.2014 Lahden Lyseon ylioppilaat v.1964, nimet ja valokuvat
01.03.2014 Kansalaiset feat. Medborgare: Olen suomalainen
14.02.2014 Penkkariajelut Lahdessa 1928, 1929 ja 1931
14.01.2014 Kariniemessä taannoin 1970- ja 1980-luvuilla
09.01.2014 Brian Club musiikkiklubi Kariniemen ravintolan tiloissa 1967
02.01.2014 Uuden Vuoden kortteja 1902, 1907, 1912, 1920, 1924 jne
15.2.2015 8:51:18
Aihe Vapaudenkatu 10
Viesti Huomenta Raimo,
ja hyvää loppuvuotta! Pitkästä aikaa kävin vilkaisemassa, mitä mielenkiintoista sivustoltasi löytyy.
Ja löytyihän sieltä. Todella mielenkiintoinen kuva torikauppiaista ja taustalla Vapaudenkatu 10.
Se ei voi olla as. oy. Ilves, jonka osoite oli Vapaudenkatu 6 ja lisäksi rakennettu kiinni Kotilaan.
Vapaudenkatu 10 on Mariankadun ja Vapaudenkadun kulma. Rakennuksen vieressä näkyy aukko eli Mariankatu
kirkon suuntaan. Rakenteilla oleva talo on siis arkkitehti Arvo Muroman suunnittelema ja As. Oy.
Vapaudentie 10 rakennuttama asuin- ja liiketalo, joka rakennettiin 1937-38. Tiedot löytyvät Tupalan
kirjasta 'Kun Lahti rakennettiin' sivut 54-55.
terveisin
Martti Tauru
Lappeenranta
Tarkkasilmäisemmät korjasivat selvän virheeni ja huolimattomuuteni...
Olisin voinut tutkia 'Tupalaani' tarkemmin, ja vilkaista kartasta kortteleiden sijainninkin,
mutta 'rapatessa roiskuu'. Sorry ! Raimo Kaarna
Kuvassa vasemmalla Vapaudenkatu 10, sitten Pohjolan talo Vapaudenkatu 12 ja oikealla Suomen Pankki
Lauantaina 3. tammikuuta 2015
HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2015 TEILLE KAIKILLE
LAHTELAISTA.NET-SIVUSTON LUKIJOILLE !
Ystävämme Tapio Strandberg on tehnyt hienon löydön kotikaupunkimme torielämästä ja rakentamisesta viime vuosisadan alkupuolelta.
Torikauppiaat poseeraavat yhteiskuvassa ja taustalla on rakenteilla korkea kerrostalo, Vapaudenkatu 10. Klikkaa kuvaa ja se suurenee
kaikkien Wanhan Lahden Löytöretkeilijöiden (WLL) iloksi tarkempaan tarkasteluun, ehkäpä jotkut sukulaisesi ovat kuvassa mukana ?
Rakennus lienee ollut Kotilan ja Hollolan Säästöpankin talojen välissä sijainnut As.Oy. Ilves, joka valmistui vuonna 1925. Lisää aineistoa löydät viime vuoden lopulla edesmenneen Unto Tupalan kirjasta "Kun Lahti rakennettiin", sivut 34-35.
Lauantaina 13. joulukuuta 2014
Viipurissa syntynyt nyt jouluaattona 77 vuotta täyttävä isoveljeni Pertti Kaarna
- teknikko - tietokirjailija - sukututkija - Viipuri-harrastaja - antoi luvan tämän henkilökohtaisen
kirjeen julkistamiseen lahtelaista.net-sivustollani. Kaarnan perheen evakkomatka johti Viipurista
monien mutkien kautta Lahteen, uuteen elämään...
Lähettäjä PERTTI KAARNA
Lähetetty 30.11.2014 16:32:00
Sukumme Viipuriin syyskuussa 1936 Nuijamaalta asettuneen haaran lähtö
tapahtui kiireenvilkkaa, kun kuljetus oli saatu isämme Taunon ja eräiden hänen
upseeriesimiestensä toimin
järjestetyksi.
Viipurin Neitsytniemen, noin kaksi kilometriä keskustasta,
Mikonkatu 7:n puutalon pihamaalta lähti illansuussa kuorma-auto - kuljettajana
isämme veli Eino, ja autoon
tulivat äitimme Aune (1917-2004), ainoa lapsi Pertti (s. 24.12.37
Viipurissa) sekä äitimme sisaret Hilja (Hilkka) (1912-2004) ja Henni (s.
1914); kaikki mainitut naiset olivat syntyneet
Nuijamaan Pällilän kylässä ("Pälli"). Autoon lastattiiin hieman irtaimistoa:
heteka-sänky, senkki, noin kolmen vuoden vanhoja, kuten arvokas
"Hornyphon" -radio. Pakomatkan päämääränä oli sisarusten lapsuudenkoti Pällillä noin 25 km:n päässä Saimaan
kanavan tuntumassa.
- - Hilkka ja Henni olivat olleet Valiolla (?) työssä ja
asuivat usean kilometrin päässä
kaupungin itäisessä kaupunginosassa. Isä Tauno oli jo vähän aiemmin määrätty
armeijan tehtäviin omasta kuorma-autoilijan ammatista.
- - Muutaman sadan
metrin päästä auton
lavalle otettiiin useita, noin kuusi henkilöä sängylle istumaan;
pakolaisia vähäisine nyytteineen oli "Nälkälinnaksi" kutsutun
aliupseereiden kolmikerroksisen talon luona tunnetussa
nimeä kantavassa risteyksessä.
- - Aune, Pertti Kaarna sekä Hilkka ja
Henni Backlund jäivät Edvard ja Selma Aropaasin (nimi 6.4.35) mökille;
ainakin Aune poikineen noin
5:ksi päiväksi.
- - Pakomatka jatkui. Lappeenrannasta lähti juna länteen,
siinä oli paljon Viipurin pakolaisia. Aune-äidin käly Meeri tuli mukaan.
Viranomaisten määräämä
sijoituskunta oli Janakkala Hämeenlinnan lähellä.
- - Matkalla jouduttiin
yöpymään Kouvolan rautatieasemalla, oletettavin syy ratojen suuri liikenne
mm. sotilaskuljetusten vuoksi.
Janakkalassa Kuurilan kylässä samannimisen pysäkin lähettyvillä oli
määrättynä sijoituspaikkana kauppias Rannikon talo ja sen toisen kerroksen
ehkä kahden huoneen kokoinen
asunto Aunelle, Pertille ja Meerille. Meerillä ei aivan tuoreena
rouvana ollut vielä lasta. Työvelvollisena ja mielellään hän otti kauppiaan
tarjoaman myyjättären tehtävän. Meerin
Veikko ja Aunen mies olivat armeijassa.
- - Tässä vielä: Evakkoon
lähtöä nopeutti Viipurin pommitukset 30.11. alkaen n. klo 8.45, samoihin
aikoihin Helsinkiin ja muualle.
- - Sota päättyi. Kolme Kuurilan pakolaista eli "evakkona" kuten termi
kuului, matkasi huhti-toukokuun vaihteessa Meerin kotikaupunkiin
Lappeenrantaan, jonne myös sukupiiriä
tuli pohtimaan miten elämis- ja asumisasioita oli järjestettävä. Meerin mies
Veikko ja Aunen mies Tauno olivat päässeet armeijasta. Toukokuun puolivälin
vaiheilla Tauno ja Aune
matkasivat junalla länteen Tampereelle - ja kutsusta yöpyivät Rannikon
talossa paluumatkalla. Asiana oli tiedustella Tampereella mahdollisuuksia
jatkaa kuorma-autoilijan ammattia.
Poliisilaitos ei heti luvannut liikennelupaa kuorma-autolle. Paluumatkalla
kohti Lappeenrantaa tehtiin sama tiedustelu Lahdessa. Lupa myönnettin heti.
Helsinkikin oli yhtenä vaihtoehtona. Pariskunta päätti junassa Tampereelta tullessaan ennen Riihimäkeä,
että mennään mieluummin Karjalan suuntaan kuin pääkaupunkiin.
- - Isä-Tauno matkusti vielä Lappeenrannasta Veikon ja Meerin kotoa Lahden kaupunkiin
järjestelemään lupa-asiaa ja asuntoasiaa asuen parisen päivää keskustan matkustajakodissa.
Lehdessä olleen ilmoituksen - hänen tai vuokraisännän - perusteella löytyikin Viipurin
asunnon kaltainen kaksio Lahden Launeen kaupunginosasta noin 700 metrin
päässä etelään rautatieasemasta.
Siellä perhe asui n. 1.6.1940 - 30.6.1947 ja laajeni 1943 ja 1945
viisihenkiseksi. Osoite oli Launeenkatu 50.
Karjala-evakkoja oli Lahdessa v.
1947 noin 10000, 80 % Viipurista.
Perjantai 12. joulukuuta 2014
Nykynäkemystä kotikaupungistamme Lahdesta...
Lahti United - Signaali on tallennettu Summer Up -festivaaleilla heinäkuussa 2014.
Signal ja Lahti on yhdistetty toisiinsa kuitenkin jo tammikuussa 1960, todisteet löydät
SIGNALIN WEBBISIVUILTA.
Perjantai 5. joulukuuta 2014
Tämän lähes sata vuotta vanhan valokuvan kotikaupungistamme löysin eilen tori.fi-sivustolta.
Keskellä kirkkopuisto, puukirkko, lyseo, pikkuvesku, ratapenkere, isovesku, takana oikealla Kariniemi.
Vasemmalla Kirkkokatu, yhteiskoulu, kartano, taustalla Jalkarannantie, Felmanninpeltoa, rullatehdas.
Oikealla Päijänteenkatu, malskin rakennuksia ja kuvan keskellä poikittain Lahdenkatu.
Olen asunut koko ikäni Lahdessa, 1943-2014, kuvan näkymä on erilainen kuin lapsuudessani 50-luvulla, erilainen kuin nyt.
Paljon on tapahtunut maisemallekin - puukirkko, jossa olen sotilasvalani vannonut ja vihille mennyt, on purettu ja tilalla komeilee
Ristinkirkko. Lyseota kävin 1954-64, nuorempi veljeni oli myös lyseolainen; vanhempi veljeni ja vanhempi tyttäreni ovat olleet yhteiskoulun oppilaita, molempia kouluja on laajennettu
lisärakennuksin. Kartanossa oli kansakouluaikoinani 1950-54 koulujen yhteinen hammaslääkäri, poikkesin siellä porattavana.
Vesijärvien välinen ratapenkka oli onkipaikkamme 50-luvulla, penkkaa on korotettu, rata poistettu, puistoalueet kaunistettu.
Kariniemenkatua ja Kisapuistoakaan ei kuvassa ole olemassakaan, Jalkarannantie mutkittelee ja ammattikoulut puuttuvat,
Lahdenkadun varrella ei ainuttakaan kerrostaloa, ei Kirkkokadullakaan, eikä Päijänteenkadulla. Kiviportaat nousevat Päijänteenkadulta
kirkolle samassa paikassa kuin nykyään, portailla on siis ikää lähes 100 vuotta.
Tiistai 18. marraskuuta 2014
Onnittelut tuotteliaimmalle kirjailijattarelle, kenet tunnen!
Onnittelut tyttärentyttärelleni Lumille, ukin ihmeipanalle.
Ikää tänään 13 vuotta, satoja sivuja hienoa tekstiä...
Lumi kirjoitti tietokoneellani jo 8-vuotiaana ensimmäisen juttunsa tänne lahtelaista.nettiin
-
Alma ystävämme.
Koululaisessa Lumilla on ollut oma webbisivustonsa jo kolme ja puoli vuotta,
kerho nimeltään ~ KAIKKI ~ .
Lukijoilta on tullut viestejä 10240, jäseniä 174.
Myös Lumin koira-aiheisille ~ Meripihkan kennel ~ sivuille on tullut yli 600 viestiä.
Alla on listaa alkuvuoden 2012 tarinoista, uudemmat vuosilta 2013 ja 2014
on kirjoitettu sekä applen että windowsin tekstinkäsittelyohjelmissa eri koneilla,
milloin kotona, milloin mummolassa tai ukkilassa...
Tämän kesän 2014 tuoreen tekstin löysin äsken Mac-tietokoneeltani
Moona istui levottomana pulpettinsa takana ja tuijotti koulun
kelloa. Vielä kaksi minuuttia. Vielä yksi minuutti. Lopulta
kello soi ilmoittaen, että oli aika mennä välitunnille.
Moona nousi saman tien seisomaan. Yleensä Moona viihtyi
koulussa, mutta historiasta hän ei pitänyt.
"Läksyksi tulee tehtävät sivulta 94", opettaja sanoi. Moona
merkitsi läksyt nopeasti, ja sen jälkeen riensi käytävään.
Ulkona satoi lunta. Hiutaleet putoilivat pehmeästi Moonan
kasvoille, sulivat ja vierivät poskia pitkin alas kuin
kyyneleet. Moona istahti keinuun. Se oli märkä ja kylmä.
Yhtäkkiä Moona huomasi erään tytön, jota ei muistanut
nähneensä koskaan aikaisemmin. Tytöllä oli pitkä takki, nahkaiset saappaat,
punainen pipo ja villalapaset. Hänen niskassaan riippui kaksi pitkää palmikkoa.
Tyttö hymyili Moonalle ja istuutui viereiseen keinuun.
"Hei", tyttö sanoi.
"Hei", Moona vastasi.
"Minun nimeni on Ilona", tyttö sanoi.
"Minun nimeni on..." Moona aloitti.
"Tiedän kyllä", Ilona keskeytti. "Sinun nimesi muistuttaa vähän minun nimeäni.
Molemmissa on viisi kirjainta ja sama ona-loppu. Sinä olet Moona."
Moona ihmetteli, mistä Ilona tiesi sen. Hän oli varmaankin kuullut, kun joku oli
sanonut Moonan nimen. Tai ehkä joku oli kertonut sen hänelle.
Moona ei kuitenkaan ehtinyt kysyä tätä asiaa, sillä Ilona jatkoi:
"Ja sinun toinen nimesi on Lyydia. Se on myös isoäitisi toinen nimi,
ja sen vuoksi vanhemmat antoivat sen sinulle.
Äitisi olisi halunnut, että toinen nimesi olisi ollut Lydia yhdellä y:llä,
mutta isä ei suostunut, koska se olisi ollut hänen mielestään turhaa hienostelua.
Hänen mielestään se olisi ollut myös epäloogista, koska ensimmäisessäkin
nimessäsi on kaksi o-kirjainta. Hänen mielestään nimen piti olla joko Mona Lydia
tai Moona Lyydia. Vanhemmat päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon,
ja sinusta tuli Moona Lyydia."
Moona tuijotti Ilonaa. Juuri niin se oli mennyt.
"Mistä sinä tiedät tuon?" Moona hengähti.
"Minä tiedän vaikka mitä", sanoi Ilona. "Sen sinä tulet vielä huomaamaan."
Tiistai 11. marraskuuta 2014
Lahtea ja lehtiä, taidetta ja lehdentekijöitä...
Katso Ylen Areenasta Teema-kanavalta 10.11. ja 14.11. tullut ohjelma
Tekijänä: Kristiina Tolvanen. Itse näin tämän erittäin kiinnostavan ohjelman Aamulehden
34-vuotiaasta uutispäälliköstä eilen maanantaina.
Palkittu journalisti ja uutisnainen pohtii myös printtimedian murrosta - 'jos joku nyt suunnittelisi paperisen sanomalehden perustamista ja jakelua aamuyön tunteina
lukijoiden postilaatikkoihin, häntä pidettäisiin yksinkertaisena ja epäpätevänä'. Ajatus oli tämä, lainaus perustuu muistikuviin.
Digitaalisuus valtaa alaa, printtimedia hiipuu...
Iltasanomat teki viime viikolla 6.11. jutun kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehdestä ja hänen kirpputoriharrastuksestaan.
Lehti kierteli keravalaisella kirppiksellä löytöjä tekemässä, osti 199 eurolla keräilytavaraa, merkkivaatteita, taidetta ja puhui myös
markettien punaleimaisista elintarvikkeista.
Eivät ne suuret tulot vaan pienet menot ! Lehtienkustantaja Eero Lehti myi vuonna 2013 lukuisia ilmaisjakelu- ja tilattavia sanomalehtiä kustantavan Suomen Lehtiyhtymän 26 miljoonalla
eurolla jyväskyläläiselle Keskisuomalaiselle. Printtimediat pois käsistä ja pian. Katso video !
Keskisuomalainen omistaa nykyään muistaakseni noin 20 % myös meidän lahtelaistenkin sanomalehdestä, Etelä-Suomen Sanomista.
Viime lauantaina 8.11.2014 lehden nykyinen vt päätoimittaja Hanna Myyrä kertoi kakkossivun oikean yläkulman yliössä
'ESALAINEN Mediaa sekakäyttäjille' ajatuksiaan lehdentekemisestä, lukijoista, sisällöstä, sivukoosta - tabloidiin siirrytään ensivuoden
alkupuolella. Ajatukset hyvin samansuuntaisia kuin Almamediassa ja Suomen Lehtiyhtymässä.
Nykyisen päätoimittaja Hanna Myyrän isä Heikki Myyrä oli ESS:n toimitussihteerinä/-päällikkönä, kun itse olin ilmoitustoimittajana 1966-89.
Ja Hanna oli 80-luvun puolivälin tietämissä kesälomien aikaan sisälähettinä Esassa samoin kuin molemmat omatkin tyttäreni.
Asiatyttönä oli yhden kesän samoihin aikoihin myös 'sanataiteilija' Lealiisa Kivikari, joka 8.11.2014 kirjoitti
'Sinä olet ihminen, muistatko?'-kolumnissaan myös isästään, entisestä työkaveristani Kaiuksesta. Leiskasin kymmeniä levikkiosaston
asiamieslehtiä, tilauskuponkeja ja ilmoituksia Etlarin sivuille ja Kaius otti minut mukaan asiamiesristeilyille Tukholmaan ja -kokouksiin Seurahuoneellekin.
'...Lapset ovat kulkemassa kohti maailmaa ja oma isä sairauden runtelemana lähtökuopissa hänkin.'
Keskiviikkona 15.10.2014 ESS:ssa oli kävelykatuhömpötyksistä Martti Ruuskasen vahvasti perusteltu mielipidekirjoitus
'Aleksi on Lahden valtakatu'... Olen 110 % samaa mieltä kuin tämä ex-lyseolainen,
jolla oli aikoinaan oma yritys A-halli Aleksin ja Veskun ristetyksen kuplahallissa. Myös Ruuskasen veli ja sisko
olivat keskustan suurimpia yrittäjiä, vielähän muistatte Lasun ? Molemmat yritykset olivat suurimpia ilmoittajia omilla aloillaan...
Suomen ilmastolle emme voi mitään, syksyn pimeys ja sateet
ja talven paukkupakkaset varmistavat sen, että kävelykeskusta kumisee tyhjyyttään suurimman osan vuodesta.
Tämä kuva ei ole Lahdesta, Yhtyneet Pukutehtaat sijaitsi Tampereella, mutta piirtäjänä Tikkanen tunnetaan ohuella tussilla tehdyistä Helsingin maisemista
Henrik Tikkanen (9. syyskuuta 1924 Helsinki – 19. toukokuuta 1984 Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija.
Tikkanen toimi Hufvudstadsbladetissa pakinoitsijana ja piirtäjänä vuodesta 1947 ja Helsingin Sanomissa vuodesta 1967. Miksi raharikkaat ja vähän köyhemmätkin kiertelevät kirppiksillä ? Ainahan saattaa tehdä vaikka löydön, ja edullisestikin...
Keräilijänä tein eilen edullisen ostoksen, aitoa grafiikkaa, nyt se on seinälläni muiden löytöjen kanssa. Arvon voit selvittää googlettamalla !
-
Keskiaikainen kirjapainokuva on Nastolan kirppikseltä, värikkäät julisteenpainajat (klikkaa kuvaa) Strandbergin Tapiolta, Bukowskin taidehuutokauppaluettelosta...
Lahti maanantaina 29. syyskuuta 2014
Kaarnan nimi taas yhdistetty Al Qaidaan Etelä-Suomen Sanomissa !!!!
Edellisen kerran se tapahtui parisenkymmentä vuotta sitten, lähes puolen sivun juttu ja muutama valokuvakin
arabiankielisistä teksteistä, passien valokopioista, jihadista eli pyhästä sodasta.
Signal-lehdelleni tuli tuolloin 300-400 kirjettä ympäri maailmaa joka kuukausi. Yhdessä oli nippu papereita,
muutama passivalokuva, ja pari kirjekuorta edelleenpostitettavaksi. Toimitin aineiston ESS:n ulkomaantoimittaja
Markku Peltoselle, hän käännätti tekstit Helsingin yliopiston arabiankielen professorilla Jussi Arolla ja
ESS julkaisikin lähes puolen sivun artikkelin jihadista, arabien pyhästä sodasta. Jutun kopio on jossain arkistoissani, valitettavasti en sitä vielä löytänyt.
Lahdessakin on KAARNAKATU, Soltin kaupunginosassa, asuin viereisellä Pilkekadulla 1975-91.
Punavanki-kuvan rakennus on tässä vasemmassa reunassa piipun kohdalla
Lähettäjä Pasi Oikari Vastaanottaja signal@sci.fi
Lähetetty 9.9.2014 0:34:29
Aihe Punavankikuva
Viesti Terve, kyllä oli "paha rasti" - onneksi Sari selvitti sen.
Panimonaukiollahan siinä nykypäivänä seisottaisiin siis keskellä Malskin Aluetta!
Hävettää, kun veli vielä asuu tuossa nykyään. Tässä sitä huomaa miten vähän tuntee historiaa.
Tosin annetaan se anteeksi itselle, koska:
A) Rakennus on purettu ennen syntymääni ja ennenkaikkea
B) rakennus on ollut suljetun tehdasalueen sisällä ja muiden rakennusten takana.
Laitan tässä kuvan kait 50- tai 60-luvulta, jossa tuo rakennuskin näkyy Malskin piippua vastapäätä.
Oikari Pasi Aatos
Ristkarinkatu 4 a 6
15170 Lahti
Gsm:040 - 717 49 60
e-mail:Pasi.oikari@luukku.com
Kotisivut: personal.inet.fi/koti/oikari
Kiitti Pasi kuvastasi, nyt pystymme kaikki hahmottamaan rakennuksen sijainnin. Kuvassa on runsaasti uudempaakin lahtelaishistoriaa,
sahan lautatapulit, Etelä-Suomen Auton liiketalo Kariportin takana, Veljekset Vaahdon peltisepänliike,
jo purettu keski-Lahden kansakoulu Lahdenkadun varressa ja tietenkin kaikki vanhat jo puretutkin Mallasjuoman rakennukset... RK
Lähettäjä Nivajas Sari Vastaanottaja "signal@sci.fi" Lähetetty 8.9.2014 12:20:07
Aihe Mysteerinen punavankikuva
Viesti Hei vaan,
Niin väärässä olin minäkin, kun kesäkuun alussa Lahden seudun sukututkijoiden kanssa tuota kuvaa Mikkelin jalkaväkimuseossa katsottiin.
Kaikki me epäiltiin, ettei se olisi Lahdesta, ja niin olivat kuulema muutkin lahtelaiset museovieraat epäilleet...
Mutta kyllä se on! Tuo kivirakennus on Mallasjuoman mallastamo (valmistui vuonna 1912) joka sijaitsi Nastolankadun ja Sammonkadun kulmassa.
Kiitos jälleen kerran Unto Tupalan loistavien "Kun Lahti rakennetttiin" kirjojen...
Terveisin,
Sari
Kiitos Sari taas kerran tuloksellisesta tutkimustyöstäsi meidän kaikkien 'Wanhan Lahden Löytöretkeilijöiden' puolesta ! rk
Keskiviikkona 3. syyskuuta 2014 - WLL
Lähettäjä Tapio Strandberg -
Vastaanottaja Raimo Kaarna -
Lähetetty 1.9.2014 14:29:06
"Hennalan Sotilaslääketieteen seinältä eilen. Emme tunnista vankien paikkaa Lahden kaupungissa.
Jospa Raimon maailman laajuinen organisaatio saa selville. Kuva tiemmä museon kokoelmista."
Tutkin asiaa alla olevista lahtelaislähteistä ja
Kansanarkiston webbisivuilta, Fellmanin pelto ja Hennala
mainitaan, mutta mistä kuva on otettu ? Tunnistatko rakennukset ?
Perjantaina 1.8.2014
Voi taivahan talikynttilät, tummaa ja punertavaa...
Eilinen näkymä kotiportailtani, ei sadetta kuitenkaan.
Taivas oli synkän uhkaava ja kauniin värikäs, ensin valtava kontrasti pilven ja taivaan välillä,
myöhemmin pilvi yhtyi tummaan metsänrajaan. Lehdistössä paljonkin kuvia vastaavista näkymistä.
Maanantaina 30.6.2014
Eilen sunnuntaina kiertelin Cetori-kirppiksellä löytöjä tekemässä
ja ostin tämän 'Lukemista kaikille'-lehden vuodelta 1935
Näin jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikaan takasivun sarjakuvakin oli 80 vuoden iästään huolimatta erittäin ajankohtainen,
jokaisessa ruudussa potkiskellaan palloa ja keskitytään olennaiseen - nyt korvienheilutukseen eikä vastustajan puremiseen.
Myös lehden etusivun kaunotar voisi olla tätä päivää, hillitty meikki, hieno laineikas kampaus, kauniit kynnet, kivisormus
ja raitakuosinen jakku. Eipä ole muoti juuri muuttunut.
Hän oli hyvä ihminen ? Vai oliko hän huono ihminen ?
Viime torstain ja perjantain välisenä yönä varttia vaille yksi olin
työhuoneessani tietokoneella sivujani korjailemassa, pimeässä olohuoneessa oli teeveessä jalkapallo-ottelu käynnissä, metsänreunassa
sijaitsevan omakotitaloni ulkovalot eivät olleet päällä ja ovikello soi ! Siis aamuyöllä, ovikelloni soi, luulin äänen tulevan
tietokoneeltani tai telkkarista ja jatkoin hommiani, kohta kilahdus kuului uudestaan. Nousin, menin ulko-ovelle ja sytytin ulkovalon.
Portaillani seisoi ehkä 50-60-v. nainen punaisessa hupparissaan, muovipussi käsissään...
'Taidatte olla väärässä osoitteessa' sanoin ovea avaamatta naiselle. 'En ole humalassa enkä ole ottanut mitään lääkkeitä' vastasi tuntematon.
'Menkää tuota metsäpolkua pitkin ja pääsette pubin ovelle, voitte pyytää soittamaan auton'. Nainen poistui pihaltani, kääntyi väärään suuntaan,
peli jatkui ja palasin tietokoneelle.
Murtovarkaathan soittelevat puhelimella tarkistaakseen onko asunnossa ketään, tämä oli röyhkeämpi ja tuli suoraan ovelle ovikelloa
rimputtelemaan, työvälineet muovipussissa mukanaan ? Oliko hänellä rikoskumppani lähimetsikössä tai autossa kadunvarrella ?
Vai oliko nainen osoitteensa unohtanut dementikko, joka aamuyöllä kuljeskelee papiljonttipussi käsissään tuntemattomalla seudulla ?
Tilanteen yllättämänä en huomannut kysyäkään 'Kuka olette, ketä etsitte, mistä tulette, minne menossa - soitetaanko poliisi vai ambulanssi ?'
Seuraavana päivänä kuulin naapurissa asuvalta poliisilta, että hänelle oli soitettu yöllä yhden ajoissa 'punahupparisesta pihoilla hiippailijasta'
kesken jalkapallo-ottelun ratkaisuhetkiä. Hän oli käynyt katsastamassa ympäristöä, ei kuitenkaan havainnut ketään. Etelä-Suomen Sanomien
riviruikutuksissa joku varoitteli tulevista asuntomurroista, hänelle oli tullut yösoittoja...
Etsiskelin netistä kuvia Haulitehdas Ilmarisesta ja löysin sivuillesi.
Tutkiskelin 16.8.2013 julkaisemaasi kuvaa Mattilanmäen rinteeltä Kariniemeen päin. Kuva on otettu Haulitehtaan sillalta. Löysin lähes samalta paikalta vuonna 1910 otetun kuvan kirjasta "Muistikuvia Lahdesta". Horisontin muodot paljastavat, että molemmat kuvat on otettu samalta korkeudelta. Rinteen juurella olevat talot eivät näy rinteen päälle, joten ainoa mahdollinen kuvauspaikka kuvallesi on haulitornin sillalla lähellä tornia. Löytämäni toinen kuva on ehkä myös otettu sillalta, sen alkupäästä. Paikalla sijaitsi valurin mökki.
Olen kiinnostunut haulitehtaasta, sillä asun sen vanhassa tehdasrakennuksessa Mattilanmäenpolulla.
Olen selvittänyt Haulitehdas Ilmarisen historiaa ja tehnyt siitä nettisivut: www.mattivesanen.com/haulitehdas
Laitoin pari sivuiltasi löytynyttä kuvaa sivuilleni. Tiedätkö olisiko mahdollista saada hyvälaatuista skannausta siitä Tapio Standbergin kirppikseltä löytämästä valokuvasta, jossa näkyy haulitorni? Se olisi mukava saada seinälle.
Terveisin,
Matti Vesanen
Tapio Strandbergin kuva on painettu mv postikortti, saat sen varmastikin lainaksi häneltä. RK
Tunnistatko tuttuja ? Emme ole nimilistan mukaisessa aakkosjärjestyksessä...
Kuvat lainattu Senioreiden webbisivuilta. Jos olit itse mukana ja napsit digikuvia, pistä emailin liitteenä tulemaan ja julkaistaan ne täällä muidenkin nähtäviksi !
Lähettäjä Kari Wili Wilkman
17.6.2014 11:17:02
Aihe Riemuylioppilasjuhlat on juhlittu
Espoo 14.6.2014
Tervehdys!
Riemuylioppilasjuhlamme
31.5.2014 on onnellisesti takanapäin.
Osallistujat olivat iloisia siitä, että
tällainen tilaisuus järjestettiin. Kaikki halukkaat eivät päässeet tulemaan,
koska samanaikaisesti oli muita ylioppilas- tai valmistujaisjuhlia. Meitä oli teatterilla
62:sta elossa olevasta 37.
Tapahtumat
Lahden kaupunginteatterilla
Kokoonnuimme
aamulla klo 8 jälkeen teatterille. Enemmän tai vähemmän valkoiset lakit päässään
riemuylioppilaat esittäytyivät toisilleen. Esittäytyminen oli tarpeen ainakin
osittain. Edellisestä tapaamisesta oli monen kohdalla kulunut 50 vuotta. .Wili.
Wilkman johdatti ryhdikkään joukkomme pääsalin eturiveille. Mieleenpainuneessa
juhlassa Ruohosen Seppo piti puolestamme
puheen, jossa hän muisteli omia kouluaikojamme ja antoi uusille ylioppilaille
kannustavia neuvoja. Omalta osaltamme oli mukavaa kuunneltavaa, kun lukion
rehtori Kalle Nieminen jakoi ylioppilaille stipendejä, joista neljän
lahjoittajiksi mainittiin riemuylioppilaat. Antamamme rahasumma oli 1500 euroa,
joka on tähän mennessä suurin riemuylioppilaiden keräämä summa ainakin Lahden
lyseon seniorit ry:n sihteerin Heikki Kolusen sihteerikaudella. Kiitokset kaikille lahjoittajille,
joukossa oli myös sellaisia, jotka eivät itse päässeet juhlaan. Juhlassa usea
opettaja lakitti uusia ylioppilaita. Lakittajien joukossa viimeisenä oli lukion
vararehtori Reetta Kariola, hänen appensa oli edesmennyt B-luokkalainen Heikki
Kariola.
Matkailua
Lahessa
Juhlan
jälkeen lähdimme liikkeelle sponsoroidulla Lehtimäen
bussilla, jonka meille oli järjestänyt Lehtimäen Leo. Tästä esitämme Leolle suurkiitokset. Heikki
Kolunen toimi sekä bussissa että koululla johdattelijana. Ennen kouluun
tutustumista kävimme Ristin kirkon portailla kuvattavana, laskimme kukat
Vapauden hengettären patsaalle ja siirryttyämme lyskälle kuvautimme itsemme
luokittain vanhan päärakennuksen oven edessä. Kolunen toimi myös kuvaajana.
Koululla
Kalle Niemisen johdattelemana kävimme ala-aulassa, vanhassa juhlasalissa,
entisessä voimistelusalissa ja parissa luokassa. Muistelimme näitä
käyntikohteitamme, opettajia, oppilaita ja monenlaisia tapahtumia, esim. hetekanvedon
ME:n tekoa 1964. Vuonna 1963 valmistuneeseen lisärakennukseen emme päässeet,
koska se oli remontissa. Kouluvierailun jälkeen siirryimme bussilla Lahden
Seurahuoneelle.
Seurahuoneella
Seurahuoneella
meille oli varattu Tiirismaa-kabinetti kuudeksi tunniksi. Sinne tuli 34
riemukasta. .Peke. Miestamo juonsi juhlaamme ansiokkaasti. Ennen ruokailua
pidimme hiljaisen hetken poismenneiden muistoksi, heitä on nyt kaikkiaan 14
(4-5/luokka). Kahvin aikana jokainen kertoi, mitä viimeisen 50 vuoden aikana oli
tapahtunut. Monta mielenkiintoista tarinaa kuulimme, monta jäi taatusti
kuulematta. Heikki Kolunen kertoi meille lyseon nykytilanteesta sekä vastaili
koulua ja opettajia koskeviin kysymyksiin. Kiitokset
Koluselle siitä, että hän uhrasi aikaansa meille.
Illalla
vielä 10-15 meistä jatkoi vapaata seurustelua alakerran baarissa. Klo 22
alkaneeseen uusien ylioppilaiden juhlaan jaksoi mennä enää vain kolme.
Jatko
Koska
jutut jäivät pahasti kesken, sovimme, että tapaamme uudestaan syksyllä 2016.
Valokuvia on tällä hetkellä nähtävänä netissä osoitteessa www.lahdenlyseonseniorit.fi ja Kaarnan Ramin nettisivuilla www.lahtelaista.net . Yritämme saada kuvia myös paperille. Järjestelyryhmässä
mietimme .kevyemmän. tapaamisen järjestämistä vielä tänä vuonna Helsingissä.
Laitoimme alustavasti kalentereihimme jo ajankohdankin 3.12.2014 klo 15.00.
Palaamme asiaan syksyllä sähköpostitse.
Kaikkea
hyvää jokaiselle riemuylioppilaalle
Iloinen
ja tyytyväinen järjestelyryhmä:
Pekka
Miestamo, Timo Mikkonen, Pekka Taitto, Kari Tuomi ja Kari Wilkman
Lauantai 31. toukokuuta 2014
Kirjoitukset 50 vuotta sitten, nyt mukana teatterissa lyseolaisten tämän kevään lakkiaisissa 9-11,
sankarihaudoilla 11, lyseon nykytiloihin tutustumassa 11.30-12, seurahuoneella syömässä ja muistelemassa 12-18,
baarissa nenäkkäin 18-20... Jotkut pendolinolla takaisin Helsinkiin, joku Nastolaan, Asikkalaan, mökille Tiilijärvelle.
Päästiin luokittain ryhmäkuviin, joitain tavattiin ensi kertaa kirjoitusten jälkeen, kuultiin kuulumiset, elämäntarinat,
työhistoriaa ja seurusteltiin "lyseon hengessä" !!!!???...
KIVAA OLI, KIITTI JÄRJESTÄJILLE.
Kirkonmäen kuvat kävi ottamassa tyttöystäväni Raili Kaskela, kiitos hänellekin.
Illanviettoa Seurahuoneella, vanhalla nokialaisella ja zte-kännykällä kuvannut Raimo Kaarna.
Dagen efter, luokkakaverini ja yövieraani Ersa Hämäläinen Joensuusta satamassa ja Lanun patsaita ihastelemassa.
Lyseon täyttäessä 75 vuotta 1996 osa meistä oli paikalla mukana juhlissa,
tässä vasemmalta oikealle Pauli Ihamäki, Matti Krannila, Raimo Kaarna ja 'Ersa' Hämäläinen (VIII A).
Lauantai 24. toukokuuta 2014
Lähes 30 astetta hellettä, sää suosi
katukirppis- ja siivoustapahtumaa...
Väkeä pyöriskeli runsaasti, kaupaksi kävivät vanhat kirjekuoret, keramiikka-astiat, maitohinkki, postimerkit, sähkömopo, maaliverkko yms.
Naapureiden kanssa rupateltiin ja vaihdettiin kuulumisia, elävä musiikki raikasi Purokadullakin, armeijan helikopteri suoritti ilmavalvontaa taivaalla,
liekö tullut Utista vai itärajan takaa ???? Kaupankäynnissä tuli jano ja nälkäkin, vähän välipalaa helpotti kuivantolaisen kaverini Matti Ahvenaisenkin elämää...
Jo perjantaina 'nurkkia siivoiltiin', tyttäreni Kirsi leikkasi nurmikkoa, lapsenlapsi Lumi pomoili puutarhakeinussa
kännykkä kourassaan, Raili ja Rami levittivät kauppatavarat esille lauantaiaamuna.
Tiistai 20. toukokuuta 2014
Sain viime viikolla kirjeen entiseltä lahtelaiselta, Erkki Luumilta Hämeenkyröstä...
"Olen tehnyt liki parikymmentä erilaista takataskukirjaa. On aforismeja, valokuvapohjaisia eläintarinoita ja
tekniikanesittelykirjoja."
Minäkin olin Lahesta-kirjanen sisältää 40 sivua, A6, hienoja kuvia ja mukavia muisteluita kotikaupungistamme - radiomastot, hyppyrit,
Nuutti, Sibbe, leipomot, maisemat, junat, tori...
Lisätietoja tekijästä webissä www.ekiteki.fi.
Lahjaidea lapsiperheille Flippi-kirjapaketti: pehmoilves tai -jääkarhu
ja 4 GB muistitikku, jossa 8 digitaalista valokuvakirjaa: Karhunkierros, Lokin siivet, Pohtiolammella, Raiteilla, Ilmojen halki,
Suuret purjelaivat, PehmoVeljet, Kuvahippusia Lapista
Kiinnostavat sivut on toteutettu suositun Wordpress-ohjelmiston avulla.
Kuvasivulta löysin ja 'varastin' alla olevan yli 50 vuotta vanhan kuvan omista luokkakavereistani (VI A 1959-60), nimetkin muistin miltei kaikki.
- ylärivi: voimistelunopettaja Yrjö Kaloniemi, Erkki Kuusela, Pekka Kolkka, Seppo Palmi, Yrjö Simpanen
- keskirivi: Tatu Pesonen, Jarmo Kyle, Paavo Hyvönen, tuntematon, tuntematon, Timo Junkkari
- alarivi: Pekka Noronen, Heikki Virtanen, Kalle Taskinen, Pekka Råhman, Ilpo Halonen, Erkki Virtanen
Muistini näyttää pettäneen, pari 'tuntematonta' vaikuttavat tutuhkoilta, mutta nimet ovat täysin kateissa, dementiaa...
Tiistai 18. maaliskuuta 2014
Me kirjoitimme ylioppilaiksi 50 vuotta sitten, keväällä 1964
Klikkaa kuvaa ja saat sen jättikoossa, helpompi tunnistaa omia kavereita... Olemme luokittain aakkosjärjestyksessä.
Tässä luokkakaverit vuonna 1962-63, siis VII A, ja useimmat kirjoittivat kanssamme. Kuva suurenee klikkaamalla.
Skanneri rikki, nimet kuvattu vuosikertomuksesta korpulle vanhalla digikameralla.
1 836 tykkäystä · 1 906 puhuu tästä
Kappale
Kansalaiset feat. Medborgare esittää uuden sovituksen laulusta "Olen suomalainen".
Katsokaa, tykätkää ja jakakaa, jos mukavana pidätte. Kiitos!
Perjantai 14.2.2014
Penkkariajelut Lahdessa 1928, 1929 ja 1931
Löysin äsken gmailin sähköposteistani Kivistön Heikin lähettämät vanhat mutta ajankohtaiset penkkarikuvat,
Etelä-Suomen Sanomat julkaisi kuvat eilisistä penkkariajeluista tänään.
HeikkiK, Feb 8 (6 days ago)
Hei
Kun kohta taas ovat penkkariajelujen aika, lähetän muutaman kuvan yli 80 vuoden takaa silloisista lahtelaisista ajeluista.
Kuvat ovat omasta arkistostani ja vuosilta 1928,1929 ja 1931.
Terveisin Heikki
1928
1928
1928
1929
1931
1931
Lähettäjä Kari Metsä-Heikkilä
Lähetetty 14.1.2014 18:07:07
Aihe Kariniemessä taannoin
Klikkaa kuvaa ja näet Karin julisteita
Kariniemessä taannoin 1970- ja 1980 -luvuilla
Nyt myöhemmin tuntuu, että asuessamme Kariniemessä 1970- ja 1980 -luvuilla, elettiin vielä ns. vanhaa
hyvää aikaa, ainakin jossain määrin. Ei oltu vetäytyneinä omiin oloihimme, tuttuja oli erittäin runsaasti
ja kanssakäyminen vilkasta. Keskipisteenä oli Ravintola Nelonen Kariniemenkadun ja Lahdenkadun kulmassa. Se kun lopetettiin muistaakseni 1985, tunsi suuri joukko jääneensä suunnilleen asunnottomaksi.
Kesäaikaan siellä oli yksi kaupungin ensimmäisistä terasseista. Eräs yläpuolella asunut rouva ei oikein
tykännyt meiningistä, hänellä oli tapana kukkia parvekkeella kastellessaan kaataa sopivasti ohi, jotta vedet
tippuivat terassille.
Kariniemenkadun pitkässä talossa asuessamme oli talonmiehenä mainio Korhosen Viljo vaimonsa kanssa.
Talo oli niin siistinä, että käytävässä saattoi vaikka sukkasillaan liikkua. Ville oli entinen merimies ja kertoi
sopivassa tilassa vanhoja tarinoita seilausajoilta, yleensä aina samat, mutta niinhän se hyvä onkin.
Yhtenä kesänä ohjaaja Sipilä haki avustajia Kariniemen kesäteatterin näytelmään, piti saada nuoria
tyttöjä. Ville vei heidän kaksi tytärtään paikalle, he tulivat kiinnitetyiksi. Yllätys oli se, kun Sipilä ilmoitti,
että 'ja sinä tulet sitten myös, sinä olet ilmiselvä ruumis'. Ja niin alkoi kiinteistöhoitaja Korhosen näyttelijänura vaivattomasti. Joka näytöksessä hän makasi 38 minuuttia paikallaan ruumiina, muurahaisten välillä
ahdistellessa. Koska Ville oli mainio seuramies, hän viihtyi näyttelijäjoukon illanvietoissa ja oli suosittu.
Paikallislehti kertoi Villen näyttelijänurasta käyttäen nimeä Vietnam-Viljo, hän kun oli kertonut jonkin
merimiestarinan aselastin viennistä Vietnamiin siellä sodittaessa. Parhaimmillaan sitten näyttelijäelämä hivenen
häiritsi kiinteistönhoitoa, mihin asiaan jotkut ahdasmieliset puuttuivat.
Toinen hieno kiinteistönhoitopersoona oli Iiskolan Seppo, joka myös vaimoineen hoiti parhaimmillaan
ainakin kolmea isoa taloa. Hänellä oli traktori, jossa oli lumenpuskulevy takana, mikä näytti aika hankalalta
käyttää, kun piti katsoa paljolti taaksepäin. Tästä syystä meillä olikin tapana veistellä, että näyttää talvi
tulleen, kun Sepon vartalo kävelee baariin päin, vaikka pää näyttää taaksepäin.
Iiskola oli oikea vanhanajan talonmies, eikä piitannut ihan turhista säännöksistä. Poliisit taisivat katsoa läpi sormien
pienessä kaljassa traktorinajamista, mutta taisivat sitten kerran laittaa kuukauden tauon,
kun olivat ajon kieltäneet, eikä Iiskola ollut pysynyt poissa ajosta.
Nelosen lopetettua asioitiin paljon Lahdenkadun Mireki -baarissa. Siellä yksi persoona oli Lahdenkadulla asunut
Tuomisen Pukutehtaan vaatturi 'Hämy' Hämäläinen. Hän toisinaan ilmestyi erikoisessa asussa: paitaa ei
lainkaan, mutta hieno pikkutakki päällä. Siihen kai liittyi jonkinlainen vaimolta salaa baariin karkaaminen.
Baarissa asioi myös mm. kaksi vanhempaa miestä, toinen rakennusmestari ja toinen sahan työntekijä, joilla
kummallakin oli taipumus jonkin verran juotuaan puhua itsekseen.
Jostain syystä he usein istuivat yhdessä vastakkain. Molemmat puhuivat yhtä aikaa tyytyväisinä, kumpikaan
ei kuunnellut toista, hienoja persoonia, heh.
Kari, Kariniemessä 1975-1994
Samassa talossa näytetään asuneen, Kari. 50-luvulla talkkarina oli Pukkilan perhe, heillä oli pahviovinen itäsaksalainen IFA F8,
lapsia oli neljä - vanhin Aila, sitten Pirkko, Matti ja nuorin muistaakseni 'Malla'. Ailasta tuli mainosmaakari, Pirkko oli
kait sairaanhoitoalalla, Matti on nykyään kirjapaino Markprintin omistajia ja johtajia, 70-luvulla hän oli Nostoväkinäyttämön jäsen;
nuorimmaisesta en tiedä mitään.
Rami
Eilisen Etelä-Suomen Sanomien kulttuurisivulla kerrottiin Möysän Esson musiikkiklubin 'Mössön' saamasta ESS:n Aukusti-palkinnosta.
Mutta osattiin sitä ennenkin !!! Jo vuonna 1967 Lahdessa toimi musiikkiklubi, Brian Club
Lähettäjä Kari Metsä-Heikkilä Lähetetty 9.1.2014 11:39:26
Aihe BRIAN CLUB, Lahti 1967
Brian Club toimi kotvasen aikaa Kariniemen mäellä, samassa rakennuksessa missä ravintolakin oli
ollut, juuri ennen talon purkamista. 'Brian' eli Kari Havia sai lempinimensä Beatlesien managerin Brian
Epsteinin mukaan, hän menehtyi 2000 -luvun alussa sairauden nujertamana. Brian järjesti esiintymisiä
popyhtyeille tuolla klubillaan sekä järjesti lahtelaisyhtyeille keikkoja muualle Suomeen ollessaan alle 20-vuotias.
Brian Club'in aikaan ei vielä ollut keskioluttta jakelussa, vaan limsabuffetti, jota hoiti rumpali/autoilija/roudari
Eko Sivosen äiti, joka piti Karjalankadulla legendaarista Teho-Baaria useamman vuosikymmenen ajan.
Vanhan ravintolatilan käyttöön saamisesta oli kai ollut hieman kiistaa, kun jotkut poliittiset tahot sitä halusivat
itselleen, mutta se annettiin Brianille, joka oli vain musiikkiklubiasialla. Paikassa myös jonkin
aikaa harjoittelivat ainakin Charlies- ja N.E.P.A. -yhtyeet.
Kariniemen ravintola oli pitkä ja matala rakennus, ulkoterassi ja sisätiloissa ravintolasali keittiöineen.
Etelä-Suomen Sanomat kertoi talon myöhemmästä kohtalosta vuonna 1967 - klikkaa kuvia, saat tekstit suuremmiksi.
Vuonna 1967 Brian Clubilla kävi esiintymässä mm. jyväskyläläinen Ilkka Alava bändin ja kavereittensa kanssa.
Häneltä ilmestyy nyt helmikuussa 2014 kirjakin noilta ajoilta...
Ilkka Alavan (s. 1949) esikoisromaani Tasanko
kävi onnen lahjat on todenmakuinen kuvaus
nuorukaisesta, joka 1960-luvun loppupuolella
kompuroi opiskelussa, yrittää toimia pop-
bändin managerina, ajautuu samanaikaiseen
suhteeseen kahden nuoren naisen kanssa sekä
harrastaa uhkapeliä myös rahasta.
Tapahtumat paikallistuvat etupäässä
Jyväskylään ja Äänekoskelle, mutta bändin
mukana käydään myös Tampereella ja parissa
pienemmässä kaupungissa. Kirjassa avataan
nostalgisia näkökulmia jo kadonneisiin
miljöisiin sekä 60-luvun nuorison
tapakulttuuriin. Päähenkilö Rauli Tasanko
ystävineen näkee monet asiat humoristisessa
valossa, mikä tuottaa lukijalle hauskoja hetkiä.
Ilkka Alava on yhteiskuntatieteiden maisteri,
joka kävi koulunsa ja opiskeli Jyväskylässä.
Työ vei hänet Helsinkiin ja Porvooseen.
Alava on viime vuodet ollut osa-aikainen paluumuuttaja Jyväskylässä.
Mitä meistä jää jäljelle seuraaville sukupolville, kun aika koittaa ? Bittejä avaruuteen, rahaa tilille, vai koko
eletty elämä yhteen niputettuna muistokirjana ? Itsehän sen ratkaisemme, miten jälkipolvet pääsevät meihin tutustumaan.
Googlettavatko he nimeämme, etsivätkö tietoja facebookista vai tutkivatko vanhoja paperisia valokuviamme tai
löytävätkö piironginlaatikoista kirjeitä, postikortteja ja muita henkilökohtaisia tavaroitamme.
Itse pääsin tutustumaan äidinäitini siskoon Lilliin vanhoja postikortteja tutkimalla. Lilli oli syntynyt 1800-luvun lopulla,
omaa sukua Sikanen ja kotoisin Saimaan kanavan varrelta, missä hänen isänsä työskenteli sulkumestarina Rättijärvellä.
Viime vuosisadan alkupuolella Lilli muutti Helsinkiin ja meni naimisiin suutarimestari Juho Walldenin kanssa.
Polvenkorkuisena 50-luvulla selailin Launeella omakotitalon yläkerran hellahuoneessa mummoni toisen siskon Fannyn
postikorttikokoelmaa, kaikki kortit tallessa koko elämän ajalta ja niissähän oli kauniita vanhoja postimerkkejäkin, myös ulkomailta.
Kaikki alla olevat kortit on lähetetty Lillille, vanhimmat 1900-luvun alusta, uusimmat sota-ajalta... Viesteissä rakkaita muistoja,
kortissa vuodelta 1905 punaisella musteella teksti "Onnellinen olet sinä, Kuin sydämes on viaton, Onneton on se poika,
Kun on sulle uskoton", ja lähettäjä Selma Sisko eli äitini äiti. 1912 Wiipurista tulleella kortilla luki
"Lämpimät tervehdykseni, kuinka te voitten? Me voimme oikein hyvin ja samaa toivon teillen. Pyydän jos olisitten hyvä ja kirjoittaisitten kun tilaisuus myöten antaa.
Ystävälliset ja tulkoon ensi suvena täällä käymään. 1912 Onnellista Uutta Vuotta. Toivottaa Äidi ja Isä."
Kortin lähettäjät 30.XII.11.12a olivat oman isoäitini vanhemmat, siis minun isoisovanhempani äidin puolelta. Postileimassa oli Wiipuri kolmella kielellä,
ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi sekä kotipaikkakunnan Rättijärven leima.
Vanhin uudenvuoden kortti on vuodelta 1902, myös vuodet 1907, 1912, 1920 ja 1924 ovat saaneet omat nimikkokorttinsa.
Jotenkin kadehdin näitä isotätejäni, kauniit kortit ovat ajankuvia postimerkkeineen ja leimoineen, käsin mustekynällä kirjoitetut viestit henkilökohtaisempia
kuin nykyiset sähköpostin tai twitterin ja facebookin kautta tulleet muutaman sanan kommentit !!!
V U O S I 2 0 1 3
24.12.2013 Vanhoja suomalaisia joulukortteja 1930-1940-jne
22.12.2913 Radio - oman aikansa internet, Uusi Suomi/Helsingin Sanomat 1938
09.12.2013 Lahden Pelti- ja Metallitehdas 1927, Palatsiravintola 1930, kuvia
18.11.2013 Lapsenlapsi Lumi Kaarna 12 vuotta, vauvakuva
12.11.2013 Johan Henrik Törnroosin läkki- ja peltisepänliike v. 1905, kuvia
03.11.2013 Ensimmäiset Lahden Messut 30.6.-8.7.1934 Lahden Lyseossa, kuvia
01.11.2013 Lyseon Seniorit ry korjatussa koulussaan, 30 valokuvaa
31.10.2013 Pallaksenrannan 'uimahuone' 1914 Vesijärven rannassa
29.10.2013 Kaikki Lahden uimalat 1914, 1930, 1949
28.10.2013 Kuva Möysän umarannalta 1930-luvulla
25.10.2013 Kuva-albumi Lahdesta v.2006, muutama 100-vuotiaskin kuva
17.10.2013 50-luvun lapsuudenmaisemaa Vesijärven ratapenkalta
10.10.2013 Suomen Kuvalehti 1945: Uusi Viipuri eli kansainvälinen alppikaupunki
09.10.2013 S/S Wellamo Kuhmoinen-Padasjoki-Lahti -linjalla
05.10.2013 1498 tv-kanavaa netissä ilmaiseksi
30.09.2013 Kenellä oli 100 vuotta sitten Lahdessa puhelinnumero 1 ?
27.09.2013 V.1913 valokuva Kisapuiston ja linja-autoaseman seudulta
26.09.2013 60-luvun työnsankareita 6: Potkut Luhtasen kangasvarastolta v.1961
18.09.2013 Mattilanmäen haulitorni ja Lahden karttapalvelun ortokartat 1946
13.09.2013 Sari Nivajas selvitti Taurun Martin 100-vuotiaan kortin maisemat
11.09.2013 Yli 100-vuotias postikortti Lahdesta, Martti Tauru
10.09.2013 Vanha valokuva kirjasta Mattilanmäki, aikamatka 1901-2003
27.08.2013 Mennäänkö elokuviin Hämeeseen, tänään Fatiman Ihme
21.08.2013 Lomareissu Kuivannolle 17.-18.8.
16.08.2013 Neljä varsin vanhaa valokuvaa kotikaupungistamme
06.08.2013 Hennalassa avoimien ovien päivä 27.7.2013 > 20 valokuvaa
05.08.2013 Kuvia 2000-luvun Wiipurista > klikkaile karttoja
03.08.2013 Kirppiksillä Kirkkopuistossa, Sopenkorvessa - kuvia
31.07.2013 Mattilanmäen puutaloaluetta, muisteluita ja kuva 80-luvulta
21.06.2013 Juhannusliputus Purokadulla Kiveriössä
14.06.2013 Lahden autokunta (KTT) ja Kaarnan kuorma-autot 40- ja 50-luvuilla
13.06.2013 Mallasjuoman mainosfilmi 1957, ykkösoluen nimikilpailu
30.05.2013 Täällä Lahti ja Osuuskauppa 1967, vanha mainoselokuva
09.05.2013 11-vuotiaan tulevan kirjailijattaren Lumi Kaarnan runoja
08.05.2013 Uusi englanninkielinen 20-sivuinen Signal-kirjeystävälehti ilmestynyt
21.04.2014 Tipalan tyttöjen muistelua ranskanopettajastaan Inga Rajasta 1952-88
13.03.2013 Valokuvia ja muisteluita 1960-luvun Lahdesta,
> lukijakommentteja Heikki Kivistö, Esa Pehkonen
08.03.2013 Linja-autoasema alatorilla 50-luvulla ja 30-luvulla, valokuvia
> Pääskyset alatorilla
06.01.2013 Helsingin Sanomat tabloidkokoon 8.1.2013, Etelä-Suomen Sanomat syksyllä ?
17.12.2012 Muisteluita 1943-2012, isovanhemmat, isän autot, veljet, lapsuuden kodit
25.11.2012 ESS:n tutkivaa journalismia ja Heinolan va. kaupunginjohtaja
13.11.2012 Orava villapaidan kimpussa, suruperhonen puutarhassa
27.10.2012 Kariniemen kuvia 50-luvun perhealbumista, veneitä Pikku-Vesijärvellä
21.10.2012 Lahti in timelapse, Seppo Pessa, videokuvia kotikaupungistamme
20.10.2012 Takaisin printtimedian kuluttajaksi, Helsingin Sanomien tabloid 8.1.2013
06.10.2012 Tulevan kirjailijan kuulumisia, tyttärentyttäreni Lumi Kaarna, 11 v.
02.10.2012 Lahden kauppaopiston luokkakaverieni kuvat vuodelta 1965
28.09.2012 Äänestä kunnallisvaaleissa, mainos v. 1936, luovutettua Suomea kartalla
17.09.2012 Kutsumattomia vieraita autossani yöllä, 'kirjahyllyn katsojia' ovella päivällä
07.09.2012 Vanha puukirjasto 1928-67, vanha Sarjakuvalehti 1958, vanha Ajan Sävel 1958
02.09.2012 Rautakauppa Alsta 60-v. vuonna 1959, Aleksin ja Rautsikan kulmassa puutalossa
02.09.2012 Etelä-Suomen Sanomien toimittajat vuonna 1964, ESS 50-vuotishistoriikki
02.09.2012 Ex-painonnostaja Juhani Salakka, olympiaedustajamme, kariniemeläinen 1959
30.08.2012 Möysänmäki ja muita runoja 1990, Mauri Einari Vuori, sodanjälkeistä tuotantoa
18.08.2012 Kirjoja sanomalehtimaailmasta vuosilta 1955 ja 1942
06.08.2012 Seitsemänkymppisen sarjakuvat, Vihtori ja Klaara, Rymy-Eetu jne
14.07.2012 Tapaamisia - tänään vuodelta 1947, eilen vuodelta 1956
08.07.2012 Lahenlehden päätoimittaja Sauli Hirvonen visiitillä Kiveriössä
07.07.2012 Videoita Lahdesta, radio- ja tvmuseo, Yli-Marolan kotieläinpiha
06.06.2012 Lahenlehti ja Lahti-seura r.y. ja Hollolan-Lahti-lehti
05.06.2012 Inga Achté, lahtelainen kirjailija ja kieltenopettaja, muistokirjoitus
05.06.2012 Hyvinkään ampumiset ja Viikko-sanomat 17.6.1966
07.05.2012 Lahden Yhteiskoulun 50-vuotishistoriikki vuodelta 1946
05.05.2012 Facebook-sivustoja lahtelaisista: 50-60-luvulla syntyneet lahtelaiset
16.04.2012 Yhteiskoulu 1946, Maatalousnäyttely 1951, Lahti ennen meitä-kirja 1965
26.03.2012 Lyseolaisten "facebook" 1959-60, muisteluita luokkakavereista
21.03.2012 Vespalla Vesivehmaalle vuonna 1961, tyttö takaistuimella
05.03.2012 ESS Itellan kilpailijaksi, sanomalehtien tulevaisuusennusteitani v. 1988
01.03.2012 Etelä-Suomen Sanomien ilmoituspoppoo vuonna 1977
12.02.2012 Yli 100 vuotta vanhoja lahtelaisia tulitikkuetikettejä, mm. Kauppahotelli
lahtelaista.net-sivuston uudessa Sharetribessa yhteisön jäsenet voivat jakaa tavaroita, palveluita ja kyytejä. Voit kertoa muille mitä voisit tarjota heille ja pyytää apua kun tarvitset sitä.
Ole ensimmäinen ilmoittaja, testaa tämä uusi palvelu nyt heti.
terveisin
Tämän lähes sata vuotta vanhan valokuvan kotikaupungistamme löysin eilen tori.fi-sivustolta.
Keskellä kirkkopuisto, puukirkko, lyseo, pikkuvesku, ratapenkere, isovesku, takana oikealla Kariniemi.
Vasemmalla Kirkkokatu, yhteiskoulu, kartano, taustalla Jalkarannantie, Felmanninpeltoa, rullatehdas.
Oikealla Päijänteenkatu, malskin rakennuksia ja kuvan keskellä poikittain Lahdenkatu.
Lumi kirjoitti tietokoneellani jo 8-vuotiaana ensimmäisen juttunsa tänne lahtelaista.nettiin
Tämä kuva ei ole Lahdesta, Yhtyneet Pukutehtaat sijaitsi Tampereella, mutta piirtäjänä Tikkanen tunnetaan ohuella tussilla tehdyistä Helsingin maisemista
-
Punavanki-kuvan rakennus on tässä vasemmassa reunassa piipun kohdalla
Tutkin asiaa alla olevista lahtelaislähteistä ja
Taivas oli synkän uhkaava ja kauniin värikäs, ensin valtava kontrasti pilven ja taivaan välillä,
myöhemmin pilvi yhtyi tummaan metsänrajaan. Lehdistössä paljonkin kuvia vastaavista näkymistä.
Hän oli hyvä ihminen ? 
VIII A
VIII B
VIII C
1928
1928
1928
1929
1931
1931
Kariniemen ravintola oli pitkä ja matala rakennus, ulkoterassi ja sisätiloissa ravintolasali keittiöineen.
