Keskiviikko 28. joulukuuta 2016
Pehkosen Esa lähetti eilen lisätietoa
Maanantai 26. joulukuuta 2016 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017 KAIKILLE LUKIJOILLE"Päätuotteeni" eli www.signalpenpals.net = Signal Penpal Magazine toimii taas normaalisti, hakkerien aiheuttamat ongelmat ohi.Nyt tammikuussa SIGNAL täyttää jo 57 vuotta, painettu lehti 'kituuttelee' värilaserilla printattuna pari-kolme numeroa vuodessa, painos vajaa 100 kappaletta. Netissä Signalilla on nykyään satakunta lukijaa päivässä, 250.086 näytti viitisen vuotta sitten aloitettu uusi laskuri. Edellisellä palvelimella ollut laskuri ylsi lukemaan 480.000. Kun palvelinta vaihtaa, laskurit nollaantuvat eli aloittavat alusta. Signalin lisäksi julkaisen netissä muitakin sivustoja - www.globalcollectors.net - www.penpalclubs.net - www.penpalmagazine.net - www.worldsignals.net - www.lahtelaista.net - myös muutamat blogit ja sivustot sisältävät signal-aineistoa, 'mainontaahan' tarvitaan aina ! Perjantai 23. joulukuuta 2016
Sain eilen joululahjan maailmalta...
Hei,
|
Keskiviikko 26. lokakuuta 2016
Sain viime kesänä tyttärentyttäreni Lumi Kaarnan 13-vuotiaana kirjoittaman näytelmän käsikirjoituksen. Olemme näköjään kaikki 'perheenjäsenet' mukana, joko näyttelijöinä tai mukana itse näytelmän juonessa. Kirjailija näyttää siirtyneen kirjakielestä puhekieleen... Antoisia lukuhetkiä !
ROOLIT
Lumi Kaarna - Ada Vesterinen
Raimo Kaarna - herra Jäppinen
Kati Kaarna - Lotta Jäppinen
Kirsi Kaarna - Ilona Vesterinen (äiti)
Eero Vaalivuo - Markus Vesterinen (isä)
Tuula Kaarna - Adan isoäiti (mummo)
TAPAHTUMAPAIKAT
Adan koti - mummola
Herra Jäppisen koti - ukkila
Sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Torstai 13. lokakuuta 2016
Torstai 6. lokakuuta 2016
Syksy
......Lumi KaarnaKirpeä lokakuun aamu Yöpakkasen huurteella verhoamat lehdet Taivaalta tippuneet pienet pisarat, jotka suuriksi lätäköiksi ovat nyt tiivistyneet Kulkee pieni tyttö koulua kohti pomppien. Leijuu aave hänen vierellään, kanssaan matkaten. Raastaa armoton tuuli jälleen puiden oksia. Maahan sataa lehtiä punakirjavia.
Kirjoitin tämän 'synttäripakinan' lähes
30 vuotta sitten Esan palkkalistoilla ollessani.
Olin lopettanut henkilöstölehden päätoimittajan hommani ja lähetin jutun vanhan luokkakaverini ja Esan
toimitusjohtajan Antti Kivekkään hyväksyttäväksi uuden päätoimittajan Kaija Nordenswanin kautta.
Antti luki tekstini ja ilmoitti minulle, että eihän kaikki pidä edes paikkaansakaan! Juttu jäi siis pois henkilöstölehdestä.
TIETOLÄHTEET ELI 'SYVÄKURKUT'
Fiktio 1: tuomari > hankintajohtaja > ilmoituspäällikkö
Fiktio 2: kirjoittaja > vilkas mielikuvitus
Fiktio 3: kirjoittaja > esan hallitus > kassanhoitaja
Fiktio 4: patruunan vaimo > ilmoitustenhoitaja
Fiktio 5: tuomari > hankintajohtaja
'Pablo Carna' = Raimo Kaarna
Torstaina 8. syyskuuta 2016
Keskiviikko 24. elokuuta 2016
Postikortin molempiin taloihin jaoin koulupoikana kesällä 1955 aamuyöllä klo 03-06 Lahti-lehteä ja Etelä-Suomen Sanomia. Tuurasin vakituista lehdenjakajaa, äitini siskoa Hilkka-tätiäni hänen lomansa ajan. Etlarit haettiin Hämeenkatu 5:n lehtipainon pihalta, Lahti-lehdet Rautatienkadun painon pihalta. Kaikissa oli tilaajien nimet nurkkaan painettuna ja ne piti lajitella jakojärjestykseen ennen kierrokselle lähtöä. Jakopiiriini kuului Vesijärvenkatua, Lahdenkatua ja koko Kariniemen alue, Vaaniaankatu-Kolkankatu-Kariniemenkatu ja hankalat osoitteet: Kisapuisto ja Pirskasen lehti, sataman alueen asemarakennus ja sen yläpuoliset asuintalot ja vielä Kariniemen ravintolakin ylhäisessä yksinäisyydessään.
Lahti-lehti oli kokoomuksen virallinen äänenkannattaja, Huurtamokin toi minulle vaali-ilmoituksiaan 60-luvun lopulla Etelä-Suomen Sanomiin.
Perjantai 19. elokuuta 2016
Keskiviikko 17. elokuuta 2016
Näkymä puukirkon suunnasta torin yli kaupungintalolle, siis Mariankatua yli 100 vuotta sitten. Hieno väritetty valokuvapostikortti viime vuosisadan alkupuolelta...
Torstai 11. elokuuta 2016
Torstai 11. elokuuta 2016
Tiistaina 9. elokuuta 2016
Ed oli noin viisikymppinen punakka ja hanakka ja elämänhaluinen maailmanmies, hän asusti Seurahuoneella ja halusi nähdä kotimaatamme myös vapaa-aikanaan. Kävimme maisemakierroksella Vääksyssä, Pulkkilanharjulla, Käkisalmen sillalla, Kalkkisissa, Kopsuon tiellä jne. Mukana oli rotaatiomestari Lauri Karelli, tulkkina ilmoitustoimittaja Raimo Kaarna, autonkuljettajana huoltomies Reijo Halonen ja tietenkin itse amerikanvieraamme Ed Anzak.
Yläkuvassa vasemmalta Ed Anzak, Lauri Karelli ja Reijo Halonen
keskikuva ulkona Karelli, autossa Kaarna ja Halonen
alakuvassa Karelli, Halonen ja Kaarna
Yläkuva Karisalmen siltaa, keskellä Pulkkilanharjun lossi, alhaalla Päijännettä
Rantamaisemaa ja alakuvassa Kaarna ja Karelli, taustalla tukkilauttaa Vanhempi juttu Ed Anzakista, 13.6.2010
Maanantaina 1. elokuuta 2016
W. Miettinen 1932. Porvoo, vanha kirkko ja rantamakasiineja.
Ja kirjallisuuttakin löytyi, lapsuudenkaveri Risto Ahdin runokirja vuodelta 1977.
- Omistuskirjoitus:
'J:lle Milloin tahansa vaihdan kirjallisuuden siianpyyntiin ja -makuun. Ystäväsi Risto'
- Tämä lapsuuden aikainen kuva on otettu 1952 Kariniemenkadulla, asuimme 35:ssä, Jorma 33:ssa.
Tulevia suurmiehiä 64 vuotta sitten, vasemmassa reunassa moninkertaisesti palkittu runoilija ja Runomaratonin
taiteellinen johtaja professori Risto Ahti, sitten Esko Kukkonen,
Jorma Brunila, Raimo Kaarna, ja Pekka Jouko, kaupunginteatterin näyttelijöiden Ensio Joukon ja Dagi Angervon poika.
Perjantaina 29. heinäkuuta 2016
Perhe Strandberg oli saanut valmiiksi ison, hirsisen omakodin, tuohon Hennalan seisakkeen lähelle. Miksi juuri siihen? Perheen isä oli veturinkuljettaja, ja radan varressa asuen oli selkeää kulkea Tallinpassin lähellä olevalle 8:n pilttuun veturitallille. Matkaa radan vartta lie 1 km.
Vihdoin oma koti. Ja, tietysti, raha aina vähissä. Komeat hirret komeilla luonnonkivilohkoilla oli maksanut paljon. Lapsiakin 7 kpl. Leipää ja vaatetta kaikille. Sen ajan tapaan, ei yhteiskunta tullut tukemaan. Se oli suunnattu aivan vähäisille olevaisille, eli, vaivaisille.
Leivän lisää saatiin pesemällä upseerien pyykkiä. Vuodesta 1911 alkaen alettiin rakentaa tuohon radan kaakkoispuolelle suurta Hennalan varuskuntaa. Jopa alkoi vilinä. Venäläisiä sotilaita satoja kappaleita. Oli toki niitä ollut kaiken aikaa, elettiinhän Venäjän alaisessa maassa, jossa Tsaarin lait ja poliisi ja sotajärjestys.
Venäjältä saapui myös työväkeä, olihan rakennustyömaa suorastaan valtaisa. Maatilan pellot ja metsät yks kaks, alkoivat rakentua sotilasalueeksi lukemattomin punatiilirakennuksin. Mitä ihmettä. Hiljaiseen maatilan alueeseen raivautui aukea aivan vilauksessa. Alkoivat aivan mahdottoman laajat rakennustyömaat hahmottua. Jopa tuohon rautateille tehtiin sivuraide ja lastauslaituri. Aloitettiin tuhansien rautatievaunujen rakennustarvikelähetysten siirtäminen, tuolle 700 metrin päässä olevalle uudelle alueelle. Rillivaunurata myös suurena apuna tiilienkin toimittamiseen lähelle aijottuja kasarmeja. Kun Lahden kylän reunamille alkaa muodostua suorastaan punatiilikaupunki, muutti se kaiken elämänjärjestyksen. Lahtelaisia lie ollut enintään 6000 henkeä tässä Vesijärven pohjukassa, ja ei aikaakaan, kun Venäjän kansalaisia pian liikkui 8000. Oli siinä paikallisella kaupallakin aivan uudet tuulet puhaltamassa.
Rakennettiin vinhaa vauhtia.
Oli toki jokaisella henkilökohtaiset tarpeensa kaikessa arjessa. Upseerit ovat aina olleet hienostelijoita, ja tottuneet saamaan palveluksia. Nyt perheen äiti sai tarjouksen, josko Hilda-Maria-rouva pesisi upseerien pyykkiä. Näin alkoi tapahtua. Kaiken lapsipuuhan keskellä, Hilda-Maria pesi pyykkiä.
Lapset kuljeskelivat Hennalan rakennustyömaalla. Nälkä toki joka päivä. Osuivat tietysti tahallaan sotilaiden suurien hirssipatojenkin luo. Aina ystävälliset sotilaat tarjosivat puuroa lapsille, kun kiinnostus puuroon oli ilmeinen. Jopa Ellen-tyttönen kerran saapui kotiin esiliina edessään täynnä puuroa, jota sitten joukolla nautittiin.
Tuhatpäisessä joukossa myös kuoltiin. Perustettiin hautausmaa eteläisen pikkutiilikappelin taakse, merkittävimmille vainaille asetettiin muistokivi valokuvineen. Paikka pyhitettiin.
Elettiin ja kuoltiin. Kasarmit alkoivat valmistua 1914. Melko monet jo aivan valmiina. Isoista työmaista oli kesken Ortodox-kirkko. Seinät oli. Kirkonkellot jo saatiin paikalle. Kupariset kattolevytkin tuotu. Venäjällä alkoi levoton elämä. Hulvahti kaiken ylle kansan kapina. Työt pysähtyivät. Tarkoin kuunneltiin mahdollisia uutisia. Niin alkoi Suomessakin laaja liikehdintä. Kutsuttiin kapinaksi, ja irtaantumiseksi Venäjän mahdista. Niin se kulminoitui, että 1918 oli koko Suomessa sotaa joka kulmalla. Venäläisiä ajettiin pois Suomesta, ja oman maan kansalaisia ajettiin vankeuteen, kun olivat ajatelleet toisin kuin voittajapuoli. Niin sammui Hennalan pikainen muodostus.
No, Hennala on edelleen rakennuksina tuossa aivan samassa paikassa. Nyt sieltä ovat poissa myös Suomen sotilaat. Siellä kasvatettiin 100 000, tuhansia nuoria tosi miehiksi. Nyt on toisin. Hennalasta alkaa muodostua asumalähiö. Liekö kaavoitussuunnitelmassa lausuttu väestöluvun tavoitteeksi 22 000 asukasta. Aika näyttää.
Nyt palaan Venäjän vallan aikaan.
Oli kuolleiden sukulaisia alkanut saapua vallan Uralin takaa, katsomaan omaisen hautapaikkaa, ja pyhittämään sitä. Eipä kaikille omaisille ollut tarjolla majoitusta valmisteilla olevilla kasarmeilla, niin vaimot ja äidit hakeutuivat neuvottuina myös Strandbergien luo. Hilda-Marian uudessa kodissa oli toki tilaa. Näin kesäaikana, saattoi laajalla ullakollakin yöpyä. Näin tapahtui lukuisia kertoja. Eipä matka Uralilta ollut sekään helppo ja selkeä. Neuvokkuutta tarvittiin kaikessa.
Aamuisin, kun matkalaiset alkoivat saapua pihalle aamupesuille, harjattiin hampaat. Suusta hulautettiin vesi käsikuppiin ja se siitä kasvoille ja sillä silmät kirkastui. Ja, hieman kummastutti lisää: hameen alle huiskastiin hajuvettä. Niin matka sille päivälle saatiin taas jatkumaan.
Eipä siis mitenkään kummaa, kun nyt puuhaillaan entisestä rukoushuoneesta uudelleen pyhityskappelia. Siellä, Metsä-Hennalan kupeessa tämä vaatimaton metsäkaistale odottaa jotakin uutta tulemista. Lie Uralilla sukua edelleen. Kenties sana kulkee. Uusi avaus muistopaikalle ehkä saa suuremman huomion toimien seurauksena...
Lauantaina 23. heinäkuuta 2016
Kun vuonna 1989 erosin Esan palveluksesta, työhuoneeni oli Rauhankadun puolella.
Näin puolen vuosisadan jälkeen muisti saattaa tehdä tepposiaan, jos huomaat virheitä nimissä tai titteleissä pistä emailiä tulemaan ja oikaistaan ne mahdollisimman pian.
Helmikuussa 1989 ilmoitusasiakkaille kerrottiin erostani ilmoituspäällikön kirjeellä
Keskiviikkona 29. kesäkuuta 2016
Lisää tietoa 29.6.2016, 10:13, Helinä Järvinen kirjoitti:
Okei. Katsoin tuolta: lakanneet yritykset niin viralliset nimet Salpausselän Kirja Oy. Möysän Kirja- ja paperikauppa. Eklundin kirjakauppaa en löytänyt sillä nimellä - olisiko sitten edessä ollut jotkut etukirjaimet tms? Mutta sellainen muistini mukaan oli siinä kauppahallin vieressä, missä on kahvila tai sitten toisellapuolen rappua??? Jos muistan oikein Mariankadun liike oli jossain siinä Sinuhen kohdilla ja se lopetettiin ja sen tilalle kait tuli tuo Pohjantornin myymälä.
Tiistaina 28. kesäkuuta 2016
Sain kiinnostavan kommentin vuoden 2013 muisteluihin lahtelaisista kirjakaupoista...
Etsiskelin lisätietoa lahtelaisista hakuteoksista - LAHTI KÄSIKIRJA kertoo että ensimmäinen kirjakauppa
Lahdessa oli vuonna 1880 perustettu Eklundin Kirjakauppa, Olga Eklund. Eklundin Kirjakauppa oli lapsuudessani
torin reunassa hallin portaan vieressä. Kivistön Heikki on tehnyt arvokasta tutkimustyötä vanhoista
puhelinluetteloista ja löytänyt tarkkoja osoitetietoja kaikille Lahden Kirjakaupan myymälöille, itse
olen aiemmin muistellut kirjakauppareissuja lyseolaisena 1954-64.
- 50-luvulla Rautatienkadun Lahden Kirjakaupan
yläparvella kävin selailemassa isoilla pöydillä erilaisia
postimerkkikansioita ja luetteloita, ja muistaakseni siellä oli myynnissä myös erilaisia postimerkkilajitelmia.
Moi !
Kivat sivut. Osui tuolta juttua Lahden Kirjakauppa Oy:stä. Menin töihin Lahden Kirjakauppaan Rautatienkatu 11 noin v. -69. Kirjakaupan johtaja oli iäkäs rouva Itti Sjöblom. Sivuliikkeet olivat Rauhankatu 19. Pellonkulma Paasikivenkatu 1 ja Pohjantornissa Aleksanterinkatu 27. Mariankadulla.
Muita kirjakauppoja mitä muistan Torkkelin paperi Aleksanterinkadulla
Eklundin kirjakauppa Kauppahallin vieressä.
Salpauselän kirja- ja paperikauppa Rautatienkadulla.
Möysän kirja ja paperi? Karjalankatu.
70-luvun alussa kirjakauppa myytiin Stockmannille ja nimeksi tuli Lahden Akateeminen kirjakauppa. Johtajana Erkki Sabel. Myöhemmin yhdistyi myös Salpauselän kirjakauppa ja Akateeminen kirjakauppa. Salpauselän kauppa lopetettiin.
Aikaisempaa historiaa en tiedä
-helinä
Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2013 - omia muisteluitani
Kansalliskirjakauppa O.Y. Lahti. Puh. 268 ??? Werner Söderström on tuttu kustannusyhtiö, mutta tätä kirjakauppaa en muista. Puhelinnumerossa on vain kolme numeroa, eli ilmoitus on ehkä 1910-20-luvuilta ?
Lyseolaisena 1954-64 käytiin ostamassa kirjat, vihot ja koepaperit Lahden Kirjakaupan Rauhankadun myymälästä, toinen oli Rautatienkadulla Kuvapalatsia vastapäätä, kolmas Rautatienkadun alkupäässä, neljäs Möysän katsastuskonttorin talossa ja viides muistaakseni Maakunta-ravintolan vierellä Mariankadulla. En ole varma, kuvan osoiteriveistä en saa selvää. Muita lahtelaisia kirjakauppoja olivat Eklundin Kirjakauppa hallin vierellä, Karihovin kirjakauppa Lahdenkadulla...
From: Heikki Kivistö
Sent: Wednesday, March 20, 2013 8:54 PM
Kansalliskirjakaupa O.Y.?
Tämä kirjakauppa löytyy vuosien 1932-1939 puhelinluetteloissa osoitteessa Rautatienkatu 18. Sen jälkeen sitä ei enää esiinny.
Lahden kirjakauppa Oy?
Vuosien 1913 ja 1918 puhelinluetteloissa kirjakaupalla on vain puhelinnumero 420, osoitetietoja ei ole. Vuosien 1932-1939 puhelinluetteloissa kirjakauppa on osoitteessa Rautatienkatu 20. Vuoden 1940 puhelinluettelossa se on siirtynyt osoitteeseen Rautatienkatu 18 eli Kansalliskirjakaupan paikalle. Onkohan tällöin tapahtunut yrityskauppoja? Sivuliikkeitä Lahden kirjakaupalla oli useita. 1941 täydennyspuhelinluettelossa, jossa on 1940 tehdyt puhelinliittymät, sivuliikkeitä on Rauhankatu 18:ssa ja Kauppakatu 2:ssa. Rauhankatu 18:n myymälä on siirtynyt vuoden 1958 luettelossa osoitteeseen Rauhankatu 20 ja Kauppakatu 2:n myymälä on poistunut. Vuoden 1944 luettelossa on myymälä osoitteessa Tornator ja vuoden 1945 luettelossa osoite tarkentuu Rykmentinkatu 13:ksi. Vuoden 1953 luettelossa Rykmentinkadun myymälää ei enää ole, vaan tilalle on tullut Launeenkatu 61, joka osoite ei enää ole vuoden 1955-1956 luettelossa. Silloin ilmestyy myymälä Paasikivenkatu 1:een. Vuoden 1958 puhelinluettelossa uusi myymälä on tullut Aleksanterinkatu 37:ään (Oikoportti). Vuonna 1962 tulee yksi myymälä lisää Aleksanterinkatu 27:ään. Vuoden 1965 puhelinluettelossa päämyymälä on siirtynyt Rautatienkatu 11:een ja vuoden 1966 luettelossa ei enää esiinny Aleksanterinkatu 37:n myymälää. Näin mennään aina vuoteen 1972 asti. Vuoden 1973 luettelossa ei Lahden kirjakauppaa enää ole. Parhaimmillaan Lahden kirjakaupalla oli viisi myymälää.
Möysän Kirja- ja Paperikauppa Oy ?
Tämä liike esiintyy puhelinluetteloissa vuodesta 1951 alkaen ensin osoitteessa Kauppakatu 12, nykyisen Karjalankadun ja Kannaksenkadun kulmahuoneistossa. Puhelinluetteloissa vuodesta 1958 vuoteen 1976 tämä kirjakauppa on osoitteessa Karjalankatu 34. Sen jälkeen tätä kirjakauppaa ei enää luetteloissa ole. Tässäkin talossa Karjalankatu 34 toimi katsastuskonttori, jota voidaan kutsua Möysän katsastuskonttoriksi. Kirjakauppa ei kuitenkaan ollut Lahden kirjakauppa, vaan siis Möysän Kirja- ja Paperikauppa.
Terveisin
Heikki
Lauantai 25. kesäkuuta 2016
Pekka Asikkalan Kurhilasta kaupitteli tänään tori.fi-sivuilla vanhoja postikortteja vuosilta 1912-1937. Tämä näkymä Rautatienkadulta lienee viime vuosisadan alkupuolelta? Ylhäällä Kauppahotelli, vastapäinen apteekin talo, kupolikattoinen nykyisen Tirran ja Torven talo Rautatienkadun ja Loviisankadun risteyksessä ja Wihdin Puuseppäin huonekaluliike, pari vossikkaa, muutama jalankulkija nyssykköineen, hienoa ajankuvaa Lahdesta sadan vuoden takaa...
Tiistai 21. kesäkuuta 2016
Olen näköjään viikko sitten ajanut tässä kotikulmilla huimaa 38 km-tuntivauhtia ja peltipoliisi on kuvannut rikokseni! Kyllä, Hirsimetsäntiellä oli tosiaan muutaman sadan metrin matkalla 30 km/h nopeusrajoitus, muistan ajaneeni kävelyvauhtia parin asfaltista tehdyn hidastustöyssyn yli, nopeusylityksistä ei aavistustakaan. No, varmaankin olen sitten ajanut huimaa kahdeksan kilometrin ylinopeutta, koska se on kuvattukin. MUTTA silti 170 euron sakko tuntuu liian rajulta rangaistukselta rikokseen suhteutettuna.
Pikkuhiljaa alan uskoa kasaantumisteoriaan, kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan. Mitähän seuraavaksi ?
Lauantai 4. kesäkuuta 2016
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016
Kesäisin Joukot lähtivät maaseudulle ja jättivät kotiavaimensa äidilleni, hän hoiti naapurin kukkienkastelut ja saimme korvaukseksi vaivoistamme lippuja teatteriin. Kävimme sekä ammattikoululla että kesäteatterissa Kartanon pihalla, myöhemmin Pikku-Veskun rantamaisemissa.
WIKIPEDIA: Ensio Jouko oli suomalainen näyttelijä-ohjaaja. Jouko näytteli 1930-, 1940- ja 1950-lukujen aikana noin kahdessakymmenessä elokuvassa. Hänen elokuviaan olivat muun muassa Mies Marseillesta, Varjoja Kannaksella ja Salainen ase. Dagi Angervo oli suomalainen näyttelijä, jonka tunnetuin rooli oli elokuvassa Täällä Pohjantähden alla.
Tiistaina 31. toukokuuta 2016
Tiistaina 24. toukokuuta 2016
Omenapuut pihallani kukkivat täydessä loistossaan ja niitä kävi sunnuntaina ihailemassa toinen lapsuudenkaverini Lasse Lyttinen, hänet näin viimeksi 1959 kotitalomme Kariniemenkatu 35 pihalla. Sekä Lasse että Pelle ovat paluumuuttajia Helsingistä, vuosikymmenten jälkeen takaisin 'kotiin' ja lapsuudenkavereita tapaamaan... Lasse oli Finnairin palveluksessa.
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2016
Minä keksin sen nimen, 'HYVÄT KAUPAT' jo 1980-luvun lopulla Etelä-Suomen Sanomissa. Ilmoitustoimittajana ideoin lehteen ihkauuden ilmoitusosaston ja parhaimmillaan ilmoituksia oli 1-2 täyttä sivua joka torstai. Ilmoitukset olivat kooltaan joko 1x50 pmm, 1x100 pmm, 2x50 pmm tai 2x100 pmm, niitä sai ostaa 4, 8 tai 12 viikoksi, toistoalennukset vastaavasti 20%, 30% ja 40%.
Suunnittelin ilmoitusasiakkaiden käyttöön myös muovikassit, tilasin niitä muutaman tuhatta kappaletta lahtelaisesta Aniliinipainosta ja kävin jakamassa nivaskan jokaiseen vähittäismyymälään. Kassien kuvat ovat suoraan USAsta, New Yorkin Madison Avenuelta, Metro-ilmoituskuvastoista.
Tiistai 17. toukokuuta 2016
Veljeni siunattiin Hietaniemen vanhassa kappelissa 4.5.2016.
Pertti Kaarna oli vuosikausia myös Suomen Autoteollisuuden palveluksessa, hän toimitti yrityksen asiakaslehteä ja kävi haastattelemassa ja valokuvaamassa Sisu-kuorma-autoja käyttäviä liikennöitsijöitä ympäri Suomea. Lisäksi hän toimitti myös henkilökuntalehteä, nimi taisi olla Sisupussi...
13.12.2014
Sukumme Viipuriin syyskuussa 1936 Nuijamaalta asettuneen haaran lähtö tapahtui kiireenvilkkaa, kun kuljetus oli saatu isämme Taunon ja eräiden hänen upseeriesimiestensä toimin järjestetyksi.
Viipurin Neitsytniemen, noin kaksi kilometriä keskustasta, Mikonkatu 7:n puutalon pihamaalta lähti illansuussa kuorma-auto - kuljettajana isämme veli Eino, ja autoon tulivat äitimme Aune (1917-2004), ainoa lapsi Pertti (s. 24.12.37 Viipurissa) sekä äitimme sisaret Hilja (Hilkka) (1912-2004) ja Henni (s. 1914); kaikki mainitut naiset olivat syntyneet Nuijamaan Pällilän kylässä ("Pälli"). Autoon lastattiiin hieman irtaimistoa: heteka-sänky, senkki, noin kolmen vuoden vanhoja, kuten arvokas "Hornyphon" -radio. Pakomatkan päämääränä oli sisarusten lapsuudenkoti Pällillä noin 25 km:n päässä Saimaan kanavan tuntumassa.
- - Hilkka ja Henni olivat olleet Valiolla (?) työssä ja asuivat usean kilometrin päässä kaupungin itäisessä kaupunginosassa. Isä Tauno oli jo vähän aiemmin määrätty armeijan tehtäviin omasta kuorma-autoilijan ammatista.
- - Muutaman sadan metrin päästä auton lavalle otettiiin useita, noin kuusi henkilöä sängylle istumaan; pakolaisia vähäisine nyytteineen oli "Nälkälinnaksi" kutsutun aliupseereiden kolmikerroksisen talon luona tunnetussa nimeä kantavassa risteyksessä.
- - Aune, Pertti Kaarna sekä Hilkka ja Henni Backlund jäivät Edvard ja Selma Aropaasin (nimi 6.4.35) mökille; ainakin Aune poikineen noin 5:ksi päiväksi.
- - Pakomatka jatkui. Lappeenrannasta lähti juna länteen, siinä oli paljon Viipurin pakolaisia. Aune-äidin käly Meeri tuli mukaan. Viranomaisten määräämä sijoituskunta oli Janakkala Hämeenlinnan lähellä.
- - Matkalla jouduttiin yöpymään Kouvolan rautatieasemalla, oletettavin syy ratojen suuri liikenne mm. sotilaskuljetusten vuoksi. Janakkalassa Kuurilan kylässä samannimisen pysäkin lähettyvillä oli määrättynä sijoituspaikkana kauppias Rannikon talo ja sen toisen kerroksen ehkä kahden huoneen kokoinen asunto Aunelle, Pertille ja Meerille. Meerillä ei aivan tuoreena rouvana ollut vielä lasta. Työvelvollisena ja mielellään hän otti kauppiaan tarjoaman myyjättären tehtävän. Meerin Veikko ja Aunen mies olivat armeijassa.
- - Tässä vielä: Evakkoon lähtöä nopeutti Viipurin pommitukset 30.11. alkaen n. klo 8.45, samoihin aikoihin Helsinkiin ja muualle.
- - Sota päättyi. Kolme Kuurilan pakolaista eli "evakkona" kuten termi kuului, matkasi huhti-toukokuun vaihteessa Meerin kotikaupunkiin Lappeenrantaan, jonne myös sukupiiriä tuli pohtimaan miten elämis- ja asumisasioita oli järjestettävä. Meerin mies Veikko ja Aunen mies Tauno olivat päässeet armeijasta. Toukokuun puolivälin vaiheilla Tauno ja Aune matkasivat junalla länteen Tampereelle - ja kutsusta yöpyivät Rannikon talossa paluumatkalla. Asiana oli tiedustella Tampereella mahdollisuuksia jatkaa kuorma-autoilijan ammattia. Poliisilaitos ei heti luvannut liikennelupaa kuorma-autolle. Paluumatkalla kohti Lappeenrantaa tehtiin sama tiedustelu Lahdessa. Lupa myönnettin heti. Helsinkikin oli yhtenä vaihtoehtona. Pariskunta päätti junassa Tampereelta tullessaan ennen Riihimäkeä, että mennään mieluummin Karjalan suuntaan kuin pääkaupunkiin.
- - Isä-Tauno matkusti vielä Lappeenrannasta Veikon ja Meerin kotoa Lahden kaupunkiin
järjestelemään lupa-asiaa ja asuntoasiaa asuen parisen päivää keskustan matkustajakodissa.
Lehdessä olleen ilmoituksen
ilmoituksen - hänen tai vuokraisännän - perusteella löytyikin Viipurin
asunnon kaltainen kaksio Lahden Launeen kaupunginosasta noin 700 metrin
päässä etelään rautatieasemasta.
Siellä perhe asui n. 1.6.1940 - 30.6.1947 ja laajeni 1943 ja 1945
viisihenkiseksi. Osoite oli Launeenkatu 50.
Karjala-evakkoja oli Lahdessa v.
1947 noin 10000, 80 % Viipurista.
Tiistai 19. huhtikuuta 2016
Tämä hieno kaksivärinen Lasten Kuvalehti vuodelta 1945 löytyi kirppikseltä, klikkaa esittelysivu suuremmaksi - uskonnollinen ja kasvattava sisältö, kauniita valokuvia ja piirroksia, 16 A4-sivua, paksu paperi.
Hieno kortti kotikaupungistamme, ikää yli 100 vuotta...
Kotiseuturakkautta tämäkin, löytö tori.fi-sivuilta pari kuukautta sitten, grafiikkaa kotikaupungista vuodelta 1957,
kotiinkuljetettuna Helsingin keskustasta Lahteen.
T.p.l:a KV 2/5 Olavi Ryyppö -57 - - - 350x400 lasin alla, puukehys
Lauantai 5. maaliskuuta 2016
YLEN ELÄVÄSTÄ ARKISTOSTA löytyi tällainen mainosfilmi kotikaupungistamme
Lahden ostosparatiisi 1958
Hei
Tänään abeilla on taas penkkariajelut. Löysin vielä yhden aiheeseen liittyvän kuvan arkistostani.
Kuvan takana on teksti "Jyskyt jymyämässä 1929".
Kuva näyttäisi olevan otettu (Pikku-)Vesijärven rannassa. En nyt muista, minkä koulun oppilaita kutsuttin jyskyiksi. Lahden lyseon teinikunnan lehtihän oli Jyskyt.
Sunnuntaina 7. päivänä helmikuuta 2016
Tyttärentyttäreni Lumi Kaarna, 14, jatkaa 'kirjailijanuraansa'...
Klikkaa kuvaa ja pääset lukemaan
Iiris-juttua, se aukeaa uuteen ikkunaan.
Tällaisia ovat kommentit lukijoilta instagramissa.
Tässä näitä lehtilöytöjä Anttilanmäeltä...
Samoissa tiloissa järjestetään nyt helmi-maaliskuussa 2016 kursseja radioamatööreille.
Jos kiinnostaa lue ilmoitus ja mene mukaan.
Itse kuuntelen lyhytaaltoradiostani eksoottista musiikkia, puhetta ja pulinaa, vinkunaa ja sirinää
ympäri maailmaa miltei joka yö. Helpottaa nukahtamista...
Etsitkö sinä lisätietoja jostain kotiseutusi tapahtumista, historiasta, rakennuksista, ihmisistä? Yleensä hyvä kirja auttaa - vanha ja edullinen - ja kirjasi luultavasti löydät antikvariaatista, helposti netin kautta ja kirja tulee suoraan kotiisi...
"Antikka.net on antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteinen antikvariaatti internetissä eli verkkoantikvariaatti - portti kauppiaiden mielenkiintoisille hyllyille. Täältä löydät mittavan määrän kirjoja ja muita antikvaarisia tuotteita. Antikka.netin valikoima kasvaa ja muuttuu koko ajan."
Jos et muista tekijää tai teoksen nimeä, pistä hakusanaksi paikkakuntasi ja tuoteryhmäksi 'Paikallishistoria ja kuvateokset'. Kokeile myös näitä sivustoja antikvaari.fi ja antikvariaatti.net.
Maanantaina 11. tammikuuta 2016
Pikkukuvia klikkaamalla voit lukea koko jutun 'jättikoossa', kuvat aukeavat uuteen ikkunaan.
Niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku...
Sataviisikymmentäkaksi kertaa niinku, siis 152 x niinku, tänä aamuna klo 6 ja 6.30:n välillä puheradiossa tulleessa puffihaastattelussa. Hiljattain oravanpyörästä hypännyt ja suuren elämänmuutoksen tehnyt kolmekymppinen Tuija Pehkonen - juontaja, viihdyttäjä, innostuja ja innostaja, sporttaaja, someilija - kertoi opiskelleensa puheviestintää yliopistossakin! Piakkoin voimme kuunnella hänen uutta ohjelmaansa ylen kanavilla, henkilöhaastatteluja tietenkin, niinku. Kaunis nainen, kaunis ääni, niinku...
- - - - - - - - - - - - -
KOMMENTTI:
Puheradio
HeikkiK
Vastaanottaja signal@sci.fi
Päiväys To 21.1.2016 18:29
Hei
Perjantaina 8.1.16 hämmästelit niinkuttelua radiossa. Löysin arkistoistani kuvan studiosta, jossa ei luultavasti niinkutettu.
Terveisin
Heikki
Lahdessa torstaina 7. päivänä tammikuuta 2016
Kirpputorikierroksillani olen löytänyt Akateemisen Kustannusliikkeen julkaisemat Spes Patriae kirjat vuosilta 1960, 1962 ja 1964. Jokaisessa kirjassa on noin 350 sivua ja valokuvat k.o. vuoden ylioppilaista. Oma kuvani löytyy vuoden 1964 kirjasta, tapasimme luokkakavereita ja rinnakkaisluokkalaisia lyseon riemuylioppilasjuhlissa toukokuussa 2014, heidän kanssaan opiskelin VII ja VIII luokat, I-VI kävin pari luokkaa ylempänä. Minun olisi pitänyt kirjoittaa jo vuonna 1962, mutta olin VI luokan jälkeen vuoden töissä ja palattuani opintoja jatkamaan jätin Ruotsin ehdot suorittamatta ja taas kirjoitukset siirtyivät vuodella eteenpäin. Vuoden 1960 ylioppilaissa on paljonkin tuttuja, lapsuudenystäviä, naapureita ja muita tunnettuja lahtelaisia.
Skannasin kaikki lahtelaisten koulujen ylioppilaat näiltä kolmelta vuodelta. Koulut ovat aakkosjärjestyksessä, oppilaat luokittain aakkosjärjestyksessä. Kuvat saat esiin klikkaamalla, yhdessä kuvassa aina aukeama eli kaksi sivua, noin 40-50 ylioppilasta, ja ne aukeavat isommassa koossa eri ikkunaan. Nimetkin ovat luettavissa, kuvista tunnistat omat kaverisi ja tutut. Nimet googlettamalla voit vielä saada jopa yhteydenkin joihinkin vanhoihin vielä hengissä oleviin kavereihin tai ainakin saada lisätietoa heidän nykyvaiheistaan.
JA TÄSSÄ TÄMÄ SIVULUETTELO:
1964 - 1 |
1964 - 2 |
1964 - 3 |
1964 - 4 |
1964 - 5 |
1964 - 6 |
1964 - 7 |
1962 - 1 |
1962 - 2 |
1962 - 3 |
1962 - 4 |
1962 - 5 |
1962 - 6 |
1960 - 1 |
1960 - 2 |
1960 - 3 |
1960 - 4 |
1960 - 5 |
SAIN VUODEN 1963 SPES PATRIAE KIRJAN LAINAKSI JA SKANNASIN SIITÄKIN LAHTELAISET YLIOPPILASKUVAT:
1963 - 1 | 1963 - 2 | 1963 - 3 | 1963 - 4 | 1963 - 5 |
Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen.
Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut:
- KAIKKI JUTUT 2016 - 2002
2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002 Käväisepä muillakin websivustoillani !
signalpenpals.net - 50.000 friends free
|
95270 01022022
12110 25102020
VANHA KOMMENTTIBLOGI NYT UUTEEN KÄYTÖÖN
- lahtelaista-blogi 2020 - kommentoi nyt uusia sivuja !