Tällä sivulla pidän päiväkirjaa, esitän omia mielipiteitäni rakkaasta kotikaupungistani Lahdesta, ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, muistelen menneitä vuosikymmeniä...
Välillä napsin digillä valokuvia, haastattelen tuttujani, rupatellaan, otetaan kantaa ja parannetaan maailmaa !!!

* Sivuston tekijä * Sisällysluettelo
* Kotikaupunkini * Kirjoita vieraskirjaan!
* Kalamarkkinat * Laituritanssit
* Taidetta, autoja * Hollolan kirkolla
* Suomen ja * Maailman sanomalehdet
Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut. KAIKKI JUTUT 2017-2002
2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002


Keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Pehkosen Esa lähetti eilen lisätietoa

Rauten alueen 50-luvun ilmavalokuvista

Lue sähköposti ja suurenna kuvat...


Maanantai 26. joulukuuta 2016

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017 KAIKILLE LUKIJOILLE

"Päätuotteeni" eli www.signalpenpals.net = Signal Penpal Magazine toimii taas normaalisti, hakkerien aiheuttamat ongelmat ohi.

Nyt tammikuussa SIGNAL täyttää jo 57 vuotta, painettu lehti 'kituuttelee' värilaserilla printattuna pari-kolme numeroa vuodessa, painos vajaa 100 kappaletta. Netissä Signalilla on nykyään satakunta lukijaa päivässä, 250.086 näytti viitisen vuotta sitten aloitettu uusi laskuri. Edellisellä palvelimella ollut laskuri ylsi lukemaan 480.000. Kun palvelinta vaihtaa, laskurit nollaantuvat eli aloittavat alusta.

Signalin lisäksi julkaisen netissä muitakin sivustoja - www.globalcollectors.net - www.penpalclubs.net - www.penpalmagazine.net - www.worldsignals.net - www.lahtelaista.net - myös muutamat blogit ja sivustot sisältävät signal-aineistoa, 'mainontaahan' tarvitaan aina !


Perjantai 23. joulukuuta 2016

Sain eilen joululahjan maailmalta...
www.signalpenpals.net - tili suljettu !!!!!!!

Hei,
olemme valitettavasti joutuneet sulkemaan sivuston signalpenpals.net haittakoodin takia.

Automatiikka tunnisti seuraavat tiedostot haittatiedostoiksi:
/XXXX/XXXXXXX/public_html/gb/gbook.php

Teidän tulisi tarkistaa sivuston lähdekoodi tietoturva-aukkojen sekä hyökkääjän tuottaman koodin varalta ja tehdä tarvittavat korjaukset hyökkäysten estämiseksi jatkossa. Pelkkä hyökkääjän luomien tiedostojen poisto tai sivuston palauttaminen varmuuskopiosta ei ole riittävä toimenpide.
Useimmiten hyökkäys toteutetaan tietoturvapäivityksiltään vanhentuneen julkaisujärjestelmän, galleriaohjelmiston tai muun vastaavan laajassa käytössä olevan ohjelmiston kautta. Lähdekoodin tarkastuksen yhteydessä olisi hyvä huolehtia myös ohjelmistojen päivitysten ajantasaisuudesta.
Toimitattehan selvityksen toimenpiteistä joita olette tehneet estääksenne tilanteen uusiutumisen.
Ystävällisin terveisin
XXXX XXXXXXXXXXXXX
Järjestelmäasiantuntija / System Specialist
XXXXXXX.fi - Asiakaspalvelu

HAITTAKOODIN JÄLJET JOHTAVAT 'ITÄISILLÄ MAILLA' ASUVIEN HAKKEREIDEN TIETOKONEILLE, POISTIN PARISENSATAA SPÄMMIÄ ELI ROSKAPOSTIA VIERASKIRJAN SIVUILTA PARI VIIKKOA SITTEN !


Tiistai 20. joulukuuta 2016

Esitelmä Lahden lyseon seniorien kokouksessa Seurahuoneella 26.10.2016:

LAHDEN JA LYSEON 60-LUKU: PAIKAT JA MUISTOT
- Veli-Pekka Leppänen, valtiot. tri, historiantutkija, toimittaja

Lukaise myös Raimo Kaarnan muisteluita lyseosta ja huvittelupaikoista, kirjoitin sen 11.12.2008

NUORTEN HUVIT 50-LUVULLA


Perjantai 18. marraskuuta 2016

Synttärionnittelut 15-vuotiaalle joulupukin apulaiselle !


Joulusiivouksiin valmistuvan pukin sylissä istui muutama vuosi sitten tänään 15 vuotta täyttävä Lumi. Keskimmäisen pukin on taiteillut 5-vuotiaana päiväkodin opettajatar Kati, oikeanpuoleisen piirsi 7-vuotiaana graafinen suunnittelija Kirsi. Edesmenneet vanhempani saivat kuvat reilut 40 vuotta sitten, löysin ne piironginlaatikosta eilen.
Neljä sukupolvea 'kaarnanpalasia' ja lämpimiä joulumuistoja ajatuksissa.
Uusi joulu tulla jolkuttaa, vaikka lumet sulivat... - - ONNITTELUT LUMI ! - - Ukki


Perjantai 18. marraskuuta 2016

Ajokoira matkustaa
1930-luvulla

Tapio Strandberg 26.12.2015
Koira asui, ja toimi Riihimäellä ratainsinöörin auliina metsä- ja vahtikoirana. Äiti Tyynekin sitä hoiti ollessaan insinöörillä piikana. Koira viisain. Sille suotiin mahdollisuuksia metsästysretkiin harvanlaisesti. Insinööri kun niin sidottu tehtäviinsä.

Ajoittain koitti koiralle onni. Lähdettiin junalla kesäasunnolle Arrajärven rannoille ja niihin metsiin. Ai sitä ihanuutta. Laajoja metsiä. Riistaa miltei vaivaksi asti, tietää paikalliset. Tehtyään muutamia junamatkoja isäntänsä kanssa, oppi viisas koira: voihan näitä matkoja tehdä tiheämpäänkin, kuin vain isännän joutaessa.

Se meni rautatieasemalle, ja pyrki junaan. Kuinka se osasikaan valita oikean lähtöajan. Tulos oli kuitenkin: Konduktööri otti koiran huomaansa, ja laski sen oikealla asemalla pois, ilmoittaen osapuolille, koiran olleen metsämatkalle menossa. Tämä onnistui lukuisia kertoja, ja perustui insinöörin kaikkivaltiuteen VR-koneistossa, ja Riihimäellä ihmiset toisensa tunsivat.

Aikojen päästä tapahtui tapaturma. Uljas koira sai tapaturmakuoleman Riihimäen ratapihalla, taas matkaan aikoessaan. Jokin rautapyöräinen surman toi.


Torstai 17. marraskuuta 2016

Ilmakuvia 1950-luvulta Rauten alueesta ja Paavolasta

Löydätkö kuvista Lahden Puunjalostuksen ja jäätelötikkutehtaan? Lehtimäen liikenteen ja Sähkö-Vikströmin? Häklin tehtaat ja Lahden Auton? Rauten korttelin, Luhtasen tehtaan, Vuorelman? Saimaankadun ja Savonkadun? Vesijärvenkadun, Kulmakadun, Päijänteenkadun? Minne sijoittasit Paavolan Citymarketin ja muut marketit? Cetori-kirppiksen tai Siemenen ja Koneen? Miltä koko Paavolan puutaloalue näyttää?
- Klikkaa kuvia ja saat ne näytöllesi 6 x suurennettuna, löydät lisää kiinnostavia rakennuksia, tuttuja tunnelmia vuosikymmenten takaa...

    LISÄINFOA KUVISTA, Esa Pehkonen

    Päiväys: Tue, 27 Dec 2016 00:23:44 +0200
    Lähettäjä:esa.pehkonen@leppavirtalainen.com

    Tervehdys Savosta
    Kiitos hyvän joulun toivotuksista

    Tulee kyllä seurattua säännöllisesti palstaa "lahtelaista.net". Noista Raute -aluekuvista olin jo muotoilemassa tekstiä. Innostuin selvittelemään kuvien ottamisvuosia. Tuo toinen kuva, missä on rakenteilla Lahden pienteollisisuustalo on n. vuodelta 1957 ja Raute "pihakuva" on aikaisemmin kuin v. 1970, koska olin pomottamassa traversinosturirataa valimon viereen sinä kesänä. Ei ole kuvassa kuin iso laatikko siinä kohdassa. Urakoitsija oli Yrjö Tenngren.
    Rak. liike Y.Kurkelan puuverstas ja konttori olivat entisissä sementtivalimon tiloissa, Häklin tehtaiden vastapäätä, radan toisella puolen.

    Tuli käytyä pikaisesti Lahdessa pari viikkoa sitten. Rouvalla oli kiire MM-2017 kisatoimistossa, (neidin ansiosta), mutta minulla oli luppoaikaa ja tutustuin eteläisiin kaupunginosiin. Kävin Tokmannni-suurhallissa, kun se tuli sattumalta vastaani, enkä oikein tiennyt missä päin olin. No ajelin sitten pohjoiseen ja kävin katsomassa uusittua Kannaksen lukiota. Liitteenä pari kuvaa :

    Terv. Esa

    Ihmettelin tuota lyseon historiaa lukiessani, miten pienessä piirissä pyörittiin, kun ei oikein ole tuttuja Lyseosta eikä yhteiskoulusta, vaikka naapurissa asuin (Rauhankatu 20). No, olihan Kannaksessakin paraillaan 1300 oppilasta.

- Molemmat kuvat sain taas Strandbergin Tapion arkistoista, kiitos!


Perjantai 11. marraskuuta 2016

Vesijärvenkatu 32 ja Sihvolan baari

Tämän skannuksen sain tänään Strandbergin Tapiolta, entiseltä rautelaiselta...


...Ja liittyyhän tämä hieno puurakennus monin tavoin omaankin elämääni. Olin vuonna 1960 lyseon lukion kuudennen luokan jälkeen vuoden pois koulusta ja muutaman kuukauden töissä kadun toisella puolella, Luhtasen kangasvarastossa pihanpuolella maan alla kellarikerroksessa. Työkavereiden kanssa kävimme joskus vinttikerroksen ruokalan sijaan Sihvolan baarissa ruokatuntia viettämässä, kuppi kahvia tai jätski ja sitten pajatsolle... Kerran tuin kansanterveyttä päiväpalkkaani suuremmalla summalla ja kyllä otti päähän! Ryhdyin välittömästi pitkäaikaiseen pajatsolakkoon.

Samaista Sihvolan taloa ihailin jo aiemmin pihanpuolelta rakentaessani kuvassakin osittain näkyvän kuusikerroksisen kivitalon Kulmakadun ja Päijänteenkadun kulmaan, tai rakennusliike Kivinenhän sen rakensi. Tämä oli ensimmäinen oikea kesätyöpaikkani lyseolaisena, muurarin hanslankari, kannoin pihan betonimyllyltä rautaämpäreillä laastia talon kellarikerrokseen lankkua pitkin roilojen yli. Ja käteni venyivät ainakin puoli metriä...

Vuonna 1967 asuin perheineni viereisessä kerrostalossa, Vesijärvenkatu 34 kuvan oikeassa reunassa, Esan Kirjapainon omistamassa yksiössä. Tuttuja kulmia, kivoja muistoja, asuinhan lapsuutenikin 1947-59 läheisellä Kariniemenkadulla.


Lauantaina 5. marraskuuta 2016

Ilmainen idea Etelä-Suomen Sanomille sarjakuvien lukijamäärien tuplaamiseksi...


Torstai 3. marraskuuta 2016

28. päivänä helmikuuta 1958 VIIKKOsanomat kertoi usealla aukeamalla Lahden tulevista MM-kisoista

Klikkaa kuvia ja saat sivut jättikokoon luettaviksesi

NÄMÄ KUVAT OVAT VUODEN 1978 MM-KISOISTA, kuvaaja Tapio Strandberg

Sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kaksi viimeksi lukemaani kirjaa... Aatos ja Toisin

Aatosta jaloa tutkailin viime yönä puoli kahteen saakka. Toisin ajattelin kuukauden päivät sitten. Kirjojen välillä löytyy yllättäviä yhtymäkohtia, molemmat kertovat ihmisestä ja hänen itsetutkiskelustaan, suhteesta kanssaihmisiin ja elämään. Lähde löytöretkelle, avarra ajatteluasi ja maailmankuvaasi - klikkaa kirjojen kansia ja saat niistä lisätietoa. Leena Liukkosen esittely täällä.


Perjantai 28. lokakuuta 2016

Kirppislöytö Cetorilta Saimaankadulla tänään, Koululainen vuodelta 1976, kustantaja OAJ eli Opettajien Ammattijärjestö. Pääkirjoitus kakkossivulla aina yhtä ajankohtainen, me ihmiset olemme yksilöitä, emme harmaata massaa. Meillä kaikilla on omat haaveemme ja tulevaisuudensuunnitelmamme, se tekee elämästämme kiinnostavan. Kun tiedämme mitä haluamme, on helpompi päästä perille.


Keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Sain viime kesänä tyttärentyttäreni Lumi Kaarnan 13-vuotiaana kirjoittaman näytelmän käsikirjoituksen. Olemme näköjään kaikki 'perheenjäsenet' mukana, joko näyttelijöinä tai mukana itse näytelmän juonessa. Kirjailija näyttää siirtyneen kirjakielestä puhekieleen... Antoisia lukuhetkiä !


LAPSITÄHDEN SANA -NÄYTELMÄN KÄSIKIRJOITUS

ROOLIT

Lumi Kaarna - Ada Vesterinen

Raimo Kaarna - herra Jäppinen

Kati Kaarna - Lotta Jäppinen

Kirsi Kaarna - Ilona Vesterinen (äiti)

Eero Vaalivuo - Markus Vesterinen (isä)

Tuula Kaarna - Adan isoäiti (mummo)


TAPAHTUMAPAIKAT

Adan koti - mummola

Herra Jäppisen koti - ukkila


ALOITUS
Ada: Mä oon Ada Vesterinen. Tai Aada - miten sen nyt sitten haluaakaan lausua. Mä oon 13-vuotias, ja mun vanhemmat anto mulle aika tylsän ja tavallisen nimen. Oikeestaan mun elämä on muutenkin aika tylsää ja tavallista. Mä käyn koulua, teen läksyjä, oon kavereiden kanssa, syön ja nukun. Ei mitään erityistä. Kohta alkaa onneksi kesäloma, mut en mä sillonkaan mitään erityistä tee.
Mulla on kuitenkin unelma. Vielä jonakin päivänä mä näytän kaikille, etten mä oo mikään tylsä ja tavallinen tyttö. Vielä jonakin päivänä musta tulee kuuluisa näyttelijä.

KOHTAUS 1. (ADAN KOTI)
Ada (tulee innoissaan kotiin): Äiti! Katso!
Äiti (istuu pöydän ääressä lukemassa lehteä. Lukee paperilapun ääneen ja laskee sen pöydälle.): Mistä sä tän löysit?
Ada: Se oli koulun seinällä.
Äiti: Aijaa. No voithan sä tonne hakea, jos haluat. (nostaa jälleen lehden kasvojensa eteen)
Ada: Totta kai mä haen! Mä en ikinä jättäis tollasta tilaisuutta väliin.(ryntää tietokoneelle)
MUUTAMAN VIIKON KULUTTUA
Ada (ryntää näyttämään äidilleen kirjettä): Äiti! Mä sain kirjeen!
Äiti: No mitä siinä sanotaan?
Ada: En mä vielä tiedä. (repii kirjekuoren auki ja jähmettyy paikalleen)
Äiti (hetken hiljaisuuden jälkeen): No?
Ada (alkaa hyppiä innosta): Mun hakemus meni läpi! Mut kutsuttiin koekuvauksiin!

KOHTAUS 2. (ADAN KOTI JA METSÄ)
(Pöydällä on sanomalehti, jonka kannessa on Adan kuva ja teksti: 13-VUOTIAS ADA VESTERINEN NÄHDÄÄN PIAN ENSI-ILTAAN TULEVAN SUKLAAPUUROA JA SÄMPYLÄÄ -ELOKUVAN PÄÄOSASSA. Ada istuu pöydän ääressä mussuttaen suklaata ja lukien lehteä. Hän saa ystävältään Elli-Nooralta viestin, jossa lukee: "Pääsetkö ulos?" Ada vastaa: "En" ja jatkaa lukemista. Hetken kuluttua hän saa toisen viestin ystävältään Olivialta. Viestissä lukee: "Pääsetkö illalla teatteriin mun ja Veeran kanssa?" Ada vastaa jälleen: "En" ja jatkaa lukemista. Hetken kuluttua hän saa vielä yhden viestin ystävältään Annilta: "Voisitko olla mun kanssa joku päivä nyt kesälomalla? :)" Ada vastaa: "Ei oo aikaa". Anni laittaa viestin: "Sulla ei oo koskaan nykyään enää aikaa." Ada paiskaa suklaan/lehden pöytään ja laittaa äidilleen viestin: "Lähden kävelylle. Tuun ennen kaheksaa. t. Ada". Hän kävelee pitkin metsäpolkua, ja samalla taustalta tulee äänite, jossa hän kertoo ystävistään. Välillä saatetaan myös näyttää kuvia tai videoita heistä. Kun äänite loppuu, eräs mies yhtäkkiä kiskaisee hänet tien sivuun ja laittaa kätensä hänen suunsa eteen.)
Mies: Nyt sä pentu olet ihan hiljaa, niin kaikki menee ihan hyvin.

KOHTAUS 3. (HERRA JÄPPISEN KOTI)
(Ensin kuvataan hieman kauempaa taloa, jonka ovesta sisään mies taluttaa Adaa, jolla on huivit silmien ja suun ympärillä. Vasta talon sisällä mies ottaa ne pois.)
Mies: Ota kengät pois, ja tuu sitten tonne keittiöön.
(Ada potkaisee kengät jaloistaan ja menee keittiöön. Siellä on nainen kattamassa pöytää, ja uunissa on pizza.)
Nainen (hymyilee): Moi Ada! Mä oonkin odotellu teitä jo. Mä oon ton herra Jäppisen vaimo, ja mun nimi on Lotta Jäppinen. Pizza on kohta valmista, ja jälkiruoaksi saat vähän karkkia.
(Ada katselee ihmeissään ympärilleen.)
Herra Jäppinen: Oikeestaan voisit kyllä ensin käydä katsomassa sun huonetta. Se on tossa. (Osoittaa huoneen ovea. Huoneen oveen on teipattu kirjaimet ADA.)
Ada (hämmästyneesti): Mun huonetta?
Lotta (huvittuneesti): Niin! Et kai sä kuvitellu joutuvas asumaan samassa huoneessa meidän kanssa?
Ada: Asumaan?
Herra Jäppinen (vihaisesti): Menes nyt katsomaan se huone!
(Ada menee ja löytää huoneesta lastenkirjoja. Katseltuaan niitä hetken hän menee takaisin keittiöön.)
Lotta: No oliko kiva huone?
Ada (empivästi): Joo...
(Lotta laittaa Adan lautaselle pizzaa.)

KOHTAUS 4. (ADAN KOTI)
(Adan isä tulee kotiin. Adan äiti istuu sohvalla.)
Isä: Ilona! Mikä hätänä?
Äiti: Ada on kadonnu.
Isä: Mitä?
Äiti: Ada on kadonnu! Sen piti tulla ennen kaheksaa, mut ei se oo vieläkään täällä.
Isä: No kai sä oot soittanu sille?
Äiti: Tietysti! Mut sen kännykkä on pois päältä.

KOHTAUS 5. (JÄPPISTEN KOTI)
(Ada ja Lotta istuvat kahdestaan Jäppisten olohuoneessa. Herra Jäppinen tulee huoneeseen.)
Herra Jäppinen: Mun pitää lähteä käymään vähän asioilla. Muistakaa käyttäytyä kunnolla.
Lotta (huolettomasti): Totta kai!
(Herra Jäppinen menee ulos. Ovi menee kiinni.)
Lotta (varovasti): Onko sulla kaikki hyvin?
Ada (pudistaa päätään): Mun vanhemmat on varmasti musta hirveen huolissaan. Mä haluisin kotiin.
Lotta: Herra Jäppinen ei kuitenkaan haluais päästää sua. Se tykkää susta tosi paljon.
Ada (äkäisesti): No niin tykkää mun vanhemmatkin! Sitä paitsi niiden luo mä kuulun.
Lotta (huokaisee): Kyllähän mä sen tiedän.
(Molemmat ovat hetken hiljaa.)
Lotta: Mun puolesta sä kyllä voisit lähteä kotiin vaikka heti.
Ada: Oikeestikko?
Lotta: Joo.
(Ada ja Lotta menevät eteiseen.)
Ada: Mut miten mä löydän kotiin?
Lotta (hymyilee): No sä oot viisas tyttö. Kyllä sä jotain keksit.
Ada (halaa Lottaa): Kiitos oikeesti tosi paljon.
Lotta: Onnea matkaan. Hei hei, Ada!
Ada: Heippa!

KOHTAUS 6. (KATU)
(Ada kävelee nopeasti tietä pitkin. Yhtäkkiä tien viereen pysähtyy auto. Autosta astuu ulos nainen.)
Ada: Mummo! (Syöksyy halaamaan naista.)
Mummo: Ada! Missä sä oot ollu?
Ada: Selitän myöhemmin. Vie mut äkkiä pois, jooko?
Mummo: Tietysti!
(Silloin tien viereen pysähtyy toinenkin auto. Herra Jäppinen astuu ulos.)
Herra Jäppinen: Anteeks vaan, rouva, mut tätä neitiä kaivataan muualla. (Työntää Adan autonsa takapenkille.)

KOHTAUS 7. (ADAN KOTI)
(Adan äiti ja isoäiti istuvat sohvalla.)
Äiti: Mitä? Siis sä näit Adan? No missä se on nyt?
Mummo: Sinne tuli joku mies, joka vei sen pois. En mä voinu tehä mitään.
Äiti: Millainen mies se oli?
Mummo: Se oli uhkaavan näkönen mut aika vanha. Sillä oli valkoset hiukset ja valkonen parta.
Äiti: Ei voi olla...
Mummo: Mitä?
Äiti: Ei mitään.
Mummo: Mä taidan tästä lähteä.
Äiti: Ilmota heti, jos kuulet vielä Adasta jotain!
Mummo: Tietysti! (Nousee sohvalta ja menee eteiseen.)
(Kun mummo on sulkenut oven, äiti käy sohvalle makaamaan. Hän muistelee vuosien takaista tapahtumaa, ja elokuvassa näytetään pätkä, jolla herra Jäppinen huutaa hänelle: "Mä kostan sulle vielä sen, et sä et haluu enää seurustella mun kanssa. Tää ei varmasti jää tähän!")

KOHTAUS 8. (ADAN KOTI)
(Adan äiti makaa yhä olohuoneen sohvalla, kun Adan isä menee olohuoneeseen.)
Isä: Mikä hätänä?
Äiti (nousee istumaan): Herra Jäppinen on siepannu Adan!
Isä: Puhutsä nyt siitä sun entisestä hullusta poikaystävästä? Miks se muka ois Adan vieny?
Äiti: Mun äiti tapas Adan tänään. Se aiko tuoda sen kotiin, mut sitten joku mies tuli paikalle ja vei sen mukanaan. Äiti kuvaili sitä miestä, ja se kuulosti ihan Jäppiseltä! Sitä paitsi Jäppinenhän vannoi kostavansa vielä mulle.
Isä: Maailmas on kyl varmasti muitaki sen näkösiä miehiä. Toi kuulostaa vähän kaukaa haetulta. Pitäsköhän sun ottaa pienet päiväunet? Oot nukkunu aika vähän sen jälkeen, ku Ada katos.
Äiti (vihaisesti): Mä en oo mikään viisvuotias! Osaan kyl huolehtii ite itestäni. Miks sä et voi taaskaan uskoo mua, Markus?
Isä: Ilona, rauhotu!
Äiti: Enkä rauhotu. Jos sä et usko mua, mä löydän kyllä herra Jäppisen ihan itekki.
Isä: Ilona! Älä mee!
(Adan äiti avaa auton ja menee sen etupenkille. Auto ei voi olla sama auto kuin se, jolla herra Jäppinen tai Adan isoäiti on liikkunut.)

KOHTAUS 9. (HERRA JÄPPISEN KOTI)
(Lotta ja herra Jäppinen istuvat olohuoneessa. Ovikello soi. Lotta menee avaamaan, ja oven takana seisoo Ilona. Hän katsoo Lottaa vihaisesti.)
Herra Jäppinen: Kuka siel on?(Tulee eteiseen ja näkee Ilonan.)Sinä! Sun tapaamista mä oonki odottanu! (virnistää/nauraa)
(Ada tulee huoneestaan eteiseen.)
Ada: Äiti! (Menee halaamaan äitiään.)
Ilona: Ada! Sä oot kunnossa!
Herra Jäppinen: Ada! Heti yläkertaan!
Ada (hämmästyneenä): Miks?
Herra Jäppinen: HETI!
(Ada menee huoneeseensa. Herra Jäppinen vetää Ilonan sisään ja sulkee oven.)
Herra Jäppinen: Mähän lupasin kostaa! Enkä oo vieläkään tyytyväinen!
(Herra Jäppinen antaa Lotalle merkin, ja tämä avaa kellarin oven. Herra Jäppinen työntää Ilonan portaikkoon ja sulkee oven.)
Herra Jäppinen (voitonriemuisesti): Siellä on ja pysyy.
(Lotta huokaisee. Herra Jäppinen menee räpläämään ulko-oven lukkoa.)
Lotta: Mitä sä teet?
Herra Jäppinen: Varmistan, ettei kukaan tuu sisään tai poistu täältä. Jos Ilona kerran osas tänne, joku muukin voi osata. Mä en haluu myöskään, että sä tai Ada häivytte. Huomenna me kaikki lähetään yhessä.
Lotta: Lähetään? Mihin?
Herra Jäppinen: Me muutetaan muualle, ennen ku poliisit löytää tänne.

KOHTAUS 10. (HERRA JÄPPISEN KOTI JA METSÄ)
(Ada nousee yöllä ylös sängystä ja kuuntelee oven läpi, onko talossa ketään hereillä. Sen jälkeen hän hiipii varovasti eteiseen. Hän yrittää avata ovea mutta ei onnistu. Sen jälkeen hän hiipii työhuoneen kautta toiseen huoneeseen, josta löytyy toinen ovi. Hän saa sen auki ja lähtee juoksemaan ulos ja metsään.)

KOHTAUS 11. (VIIMEINEN KOHTAUS, VALOKUVIA/VIDEOPÄTKIÄ ERI PAIKOISTA JA ADAN PUHETTA TAUSTALTA)
Ada: Mä oon Ada ja täytän kohta 14. Syksyllä mä meen kasille.
Mun kesäloma ei oo alkanu kovin hyvin tänä vuonna. Mut nimittäin siepattiin. Sen teki herra Jäppinen, mun äidin entinen poikaystävä.
Se sieppaus oli kamalaa, mut se oli opetus mulle. Se sai mut ymmärtämään, ettei tärkeintä elämässä oo olla kuuluisa. Tärkeintä on viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Ystävät on sitä paitsi tärkeempii ku fanit. Faneja tulee ja menee, mut tosiystävät pysyy läpi elämän.
Mä onnistuin pakenemaan Jäppisten talosta yöllä. Matkalla tapasin yhen naisen, joka autto mut poliisiasemalle. Isä tuli sinne aika nopeesti. Selvis, et äitiki on kadonnu. Poliisit meni Jäppisten talolle, ja äiti löyty sieltä kellarista. Sinnehän se tuli sillo käymään, mut en mä tienny, et Jäppinen nappais senki.
Jäppistä ei oo löydetty. Se oli paennu. Lotta on kuitenkin saatu kiinni. Sen pitäis olla toisin päin. Lotta ei oo paha ihminen. Se ei vaan uskaltanu olla tottelematta miestään. Jäppinen on hullu. Toivottavasti Lotta ei joudu vankilaan sitte, ku tuomio annetaan.
Mä aion kuitenkin tästä lähtien nauttia elämästä. Mun elämä on ehkä tylsää ja tavallista, mut se on ihan sopivaa elämää pikkutytölle. Suklaapuuroa ja sämpylää -elokuvan kuvaukset mä hoidan loppuun, mut sen jälkeen keskityn ihan muuhun. Mun elämästä löytyy paljon hyviä asioita, vaik mä en ennen sitä ymmärtänykkää. Mul on hyvä perhe ja maailman ihanimmat ystävät, joiden kanssa mä muuten meen huomenna Linnanmäelle.
(Lopuksi tulevat vielä lopputekstit sekä kuva, jossa kaikki näyttelijät ovat.)


Sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Elävää musiikkia paikallisessa Bar 69:ssä...

Ihmeellinen inspiraatio 73-vuotiaan harmaissa aivosoluissa viime perjantaina iltayöllä klo 22-23... Vaatteet päälle, irti teeveen kahleista ja raikkaaseen ulkoilmaan! Kilometri kävelyä kotipihan ulkopuolella ja puolimatkan krouvissa yksi keskikalja 4,90 euroa. Samaan hintaan tunti raskasta rokkia, Rock and Roll Band Jari Vilja sai sormet hyppimään pöydänpinnalla, korvat lukkoon ja nuoruuden mieleen... Tiskillä kolme japanilaistyttöä ja -poika virvokkeita nauttimassa, pari pariskuntaa jiven tunnelmissa, kantakundit olutta kaatamassa, rattoisaa elämää kotikulmilla.
Taitaa sittenkin vielä henki pihistä, tänne toistenkin ?

Torstai 13. lokakuuta 2016

Lahtelaisen lehdistön historiaa...

Kokoomuslaisen LAHTI-lehden entinen toimitusjohtaja Eero Castrén perusti Lahden Kunnallislehden tammikuussa 1962. Hallussani on kaksi erilaista, numerot 3/1962 (4.2.1962, painos 14 000) ja 23/1962 (7.10.1962). Skannasin tänne numeron 23 kaikki neljä sivua, sivut 3 ja 4 voit suurentaa luettavaksi klikkaamalla. Kunnallislehti painettiin aluksi Castrenin kirjapainossa, Hämeenkatu 21, ja hän oli myös päätoimittaja.
VOIT SUURENTAA SIVUT 3 JA 4 LUETTAVAAN KOKOON
Lisätietoja saat näistä linkeistä: Lahti-lehdestä ja sen historiasta ja täältä.


Torstai 6. lokakuuta 2016


Syksy

......Lumi Kaarna

Kirpeä lokakuun aamu Yöpakkasen huurteella verhoamat lehdet Taivaalta tippuneet pienet pisarat, jotka suuriksi lätäköiksi ovat nyt tiivistyneet Kulkee pieni tyttö koulua kohti pomppien. Leijuu aave hänen vierellään, kanssaan matkaten. Raastaa armoton tuuli jälleen puiden oksia. Maahan sataa lehtiä punakirjavia.


Lauantai 1. lokakuuta 2016

Etelä-Suomen Sanomat myyty Keskisuomalaiselle 1.10.2016
- aiemmin julkaisematon juttuni 'patruunasta' vuodelta 1988



Kirjoitin tämän 'synttäripakinan' lähes
30 vuotta sitten Esan palkkalistoilla ollessani. Olin lopettanut henkilöstölehden päätoimittajan hommani ja lähetin jutun vanhan luokkakaverini ja Esan toimitusjohtajan Antti Kivekkään hyväksyttäväksi uuden päätoimittajan Kaija Nordenswanin kautta.

Antti luki tekstini ja ilmoitti minulle, että eihän kaikki pidä edes paikkaansakaan! Juttu jäi siis pois henkilöstölehdestä.

TIETOLÄHTEET ELI 'SYVÄKURKUT'
Fiktio 1: tuomari > hankintajohtaja > ilmoituspäällikkö
Fiktio 2: kirjoittaja > vilkas mielikuvitus
Fiktio 3: kirjoittaja > esan hallitus > kassanhoitaja
Fiktio 4: patruunan vaimo > ilmoitustenhoitaja
Fiktio 5: tuomari > hankintajohtaja

'Pablo Carna' = Raimo Kaarna


P.S. Lukaise myös nämä lehtimaailmaa ja Lahden kaupunkia koskevat kirjoitukseni vuodelta 1988
Ennustajaeukkoilua - kehittyykö viestintä?
Neron?leimauksia & hullut?telua


Torstaina 8. syyskuuta 2016

Lahtelaista järvimaisemaa satakunta vuotta sitten

Lahden Lasitehdas 1900-luvun alkupuolella, juna, hinaajat, hevoskärryt
Lahden Sahan aluetta, tukkilautta järvellä, lautatapulit, talotehdas - lienee 1950-luvulta
Niemen kärki - kortti vuodelta 1903 - täällä päin kävimme äitini kanssa mattopyykillä 50-luvulla
Vesijärveä Teivaanmäeltä nähtynä v. 1909, huomaa punaiset talot Pikkuveskun puolella aallopin vierellä
Pikkuveskun rantamaisemia, Fellmanin kartano ja heinäseipäitä, kirkko ja yhteiskoulu

Keskiviikko 24. elokuuta 2016

Isoja taloja pikkuveskun rannalla vuonna 1903

1950-luvulla Pikku-Vesijärven rannalla oli yhteensä puolisen tusinaa lautarenteisia isohkoja asuintaloja. Kuvan vasemmassa reunassa olevassa punavalkeassa talossa asui silloin Höltän perhe, lapsista Erkki oli partionjohtajana meille Eräveikkojen kolkkapojille, Heikki oli luokkakaverini lyseossa. Oikeanpuoleinen talo toimi 60-luvulla muistaakseni huonekaluliikkeen varastona ja myymälänäkin, yrittäjä taisi olla Tiirismaan Kaluste, siis Muhlit, ja Esa Muhlihan sen voisi vielä varmistaakin.

Postikortin molempiin taloihin jaoin koulupoikana kesällä 1955 aamuyöllä klo 03-06 Lahti-lehteä ja Etelä-Suomen Sanomia. Tuurasin vakituista lehdenjakajaa, äitini siskoa Hilkka-tätiäni hänen lomansa ajan. Etlarit haettiin Hämeenkatu 5:n lehtipainon pihalta, Lahti-lehdet Rautatienkadun painon pihalta. Kaikissa oli tilaajien nimet nurkkaan painettuna ja ne piti lajitella jakojärjestykseen ennen kierrokselle lähtöä. Jakopiiriini kuului Vesijärvenkatua, Lahdenkatua ja koko Kariniemen alue, Vaaniaankatu-Kolkankatu-Kariniemenkatu ja hankalat osoitteet: Kisapuisto ja Pirskasen lehti, sataman alueen asemarakennus ja sen yläpuoliset asuintalot ja vielä Kariniemen ravintolakin ylhäisessä yksinäisyydessään.

Lahti-lehti oli kokoomuksen virallinen äänenkannattaja, Huurtamokin toi minulle vaali-ilmoituksiaan 60-luvun lopulla Etelä-Suomen Sanomiin.


Perjantai 19. elokuuta 2016

Lasten päivää vietettiin Lahden torilla 6. kesäkuuta 1948

Ja lapset ajelivat lasten junalla... Sitä voi pitää 'Puksun' edeltäjänä, lähes 70 vuotta sitten. Kuva taas Takalankatulaisten perhealbumista.

Keskiviikko 17. elokuuta 2016

Näkymä puukirkon suunnasta torin yli kaupungintalolle, siis Mariankatua yli 100 vuotta sitten. Hieno väritetty valokuvapostikortti viime vuosisadan alkupuolelta...


Torstai 11. elokuuta 2016

Lahti Kärpänen - kesäjuhla palokunnantalolla 1930-luvulla

Kuvassa vasemmalta Eva Nojanen, Tyyne Strandberg, pikkutyttö Anja Mantere ja Hjördis Mantere, isompi tyttö nimeämätön. Kuvaaja Ryti Strandberg, Kärpäse poikii, vaikk alkujaa helsinkiläinen. Tämäkin kuva on Strandbergin Tapion perhealbumista.

Torstai 11. elokuuta 2016

Tallinpassi 1970-luvun alussa, uusi kaavoituskohde ?

Kuvan on ottanut vanhan puuhyppyrimäen huipulta arkkitehti Jukka Luotonen, ja sen lähetti tänne Tapio Strandberg 4.8.2016.


Tiistaina 9. elokuuta 2016

Vuonna 1967 Etelä-Suomen Sanomiin kolmas rotaatioyksikkö USA:sta

Amerikkalaisen Goss-kohopainorotaation III painoyksikön asennusta tuli johtamaan Chicagosta USA:sta 'field erector' Ed Anzak. Asennustyötä tekivät Esan omat rotaatiomiehet Jaakko Salo, Anssi Aaltonen ja kumppanit Ed Anzakin johdolla, minä yritin tuoreena esalaisena ja ylioppilaana toimia tulkkina muutaman kuukauden ajan. Chicagon murre ja oudot ammattitermit vähän hankalahkoja, mutta opinpa itsekin Ediltä railakkaita puhekielen ilmaisuja: cocksucker, motherfucker, dirty bastard jne.

Ed oli noin viisikymppinen punakka ja hanakka ja elämänhaluinen maailmanmies, hän asusti Seurahuoneella ja halusi nähdä kotimaatamme myös vapaa-aikanaan. Kävimme maisemakierroksella Vääksyssä, Pulkkilanharjulla, Käkisalmen sillalla, Kalkkisissa, Kopsuon tiellä jne. Mukana oli rotaatiomestari Lauri Karelli, tulkkina ilmoitustoimittaja Raimo Kaarna, autonkuljettajana huoltomies Reijo Halonen ja tietenkin itse amerikanvieraamme Ed Anzak.

Yläkuvassa vasemmalta Ed Anzak, Lauri Karelli ja Reijo Halonen
keskikuva ulkona Karelli, autossa Kaarna ja Halonen
alakuvassa Karelli, Halonen ja Kaarna

Yläkuva Käkisalmen siltaa, keskellä Pulkkilanharjun lossi, alhaalla Päijännettä

Rantamaisemaa ja alakuvassa Kaarna ja Karelli, taustalla tukkilauttaa Vanhempi juttu Ed Anzakista, 13.6.2010



Maanantaina 1. elokuuta 2016

Vasemmalla Lumi Kaarna (2001), 'ukki' Raimo Kaarna (1943) ja Jouko Horkamo (1946), lyseolainen 1958-67. Jouko oli tullut käväisemään vanhaan kotikaupunkiinsa ja oli nähnyt jo tuttuja 40 vuoden takaa, hän lähetteli terveiset 50-luvun kaverilleen, Helsingissä asuvalle pikkuveljelleni Ahti Kaarnalle, olivat viimeksi tapailleet Manelissa ja urheilutalon tansseissa... Kuva Tapio Strandberbg.

Taideostoksilla Sopenkorven peräkonttikirppiksellä su 31.7.


B. Lindholm pinxt. LAATOKALLA - F. Tilgmann. Kivipaino. 1887. - Painokuvalla on siis ikää 129 vuotta


W. Miettinen 1932. Porvoo, vanha kirkko ja rantamakasiineja.


Ja kirjallisuuttakin löytyi, lapsuudenkaveri Risto Ahdin runokirja vuodelta 1977.
- Omistuskirjoitus:
'J:lle Milloin tahansa vaihdan kirjallisuuden siianpyyntiin ja -makuun. Ystäväsi Risto'
- Tämä lapsuuden aikainen kuva on otettu 1952 Kariniemenkadulla, asuimme 35:ssä, Jorma 33:ssa. Tulevia suurmiehiä 64 vuotta sitten, vasemmassa reunassa moninkertaisesti palkittu runoilija ja Runomaratonin taiteellinen johtaja professori Risto Ahti, sitten Esko Kukkonen, Jorma Brunila, Raimo Kaarna, ja Pekka Jouko, kaupunginteatterin näyttelijöiden Ensio Joukon ja Dagi Angervon poika.


Perjantaina 29. heinäkuuta 2016

Hennala ja Ural
Vuodet 1910…1918

06.07.2016 Tapio Strandberg
WLL = Wanhan Lahden Löytöretkeilijät

Perhe Strandberg oli saanut valmiiksi ison, hirsisen omakodin, tuohon Hennalan seisakkeen lähelle. Miksi juuri siihen? Perheen isä oli veturinkuljettaja, ja radan varressa asuen oli selkeää kulkea Tallinpassin lähellä olevalle 8:n pilttuun veturitallille. Matkaa radan vartta lie 1 km.

Vihdoin oma koti. Ja, tietysti, raha aina vähissä. Komeat hirret komeilla luonnonkivilohkoilla oli maksanut paljon. Lapsiakin 7 kpl. Leipää ja vaatetta kaikille. Sen ajan tapaan, ei yhteiskunta tullut tukemaan. Se oli suunnattu aivan vähäisille olevaisille, eli, vaivaisille.

Leivän lisää saatiin pesemällä upseerien pyykkiä. Vuodesta 1911 alkaen alettiin rakentaa tuohon radan kaakkoispuolelle suurta Hennalan varuskuntaa. Jopa alkoi vilinä. Venäläisiä sotilaita satoja kappaleita. Oli toki niitä ollut kaiken aikaa, elettiinhän Venäjän alaisessa maassa, jossa Tsaarin lait ja poliisi ja sotajärjestys.

Venäjältä saapui myös työväkeä, olihan rakennustyömaa suorastaan valtaisa. Maatilan pellot ja metsät yks kaks, alkoivat rakentua sotilasalueeksi lukemattomin punatiilirakennuksin. Mitä ihmettä. Hiljaiseen maatilan alueeseen raivautui aukea aivan vilauksessa. Alkoivat aivan mahdottoman laajat rakennustyömaat hahmottua. Jopa tuohon rautateille tehtiin sivuraide ja lastauslaituri. Aloitettiin tuhansien rautatievaunujen rakennustarvikelähetysten siirtäminen, tuolle 700 metrin päässä olevalle uudelle alueelle. Rillivaunurata myös suurena apuna tiilienkin toimittamiseen lähelle aijottuja kasarmeja. Kun Lahden kylän reunamille alkaa muodostua suorastaan punatiilikaupunki, muutti se kaiken elämänjärjestyksen. Lahtelaisia lie ollut enintään 6000 henkeä tässä Vesijärven pohjukassa, ja ei aikaakaan, kun Venäjän kansalaisia pian liikkui 8000. Oli siinä paikallisella kaupallakin aivan uudet tuulet puhaltamassa.

Rakennettiin vinhaa vauhtia.

Oli toki jokaisella henkilökohtaiset tarpeensa kaikessa arjessa. Upseerit ovat aina olleet hienostelijoita, ja tottuneet saamaan palveluksia. Nyt perheen äiti sai tarjouksen, josko Hilda-Maria-rouva pesisi upseerien pyykkiä. Näin alkoi tapahtua. Kaiken lapsipuuhan keskellä, Hilda-Maria pesi pyykkiä.

Lapset kuljeskelivat Hennalan rakennustyömaalla. Nälkä toki joka päivä. Osuivat tietysti tahallaan sotilaiden suurien hirssipatojenkin luo. Aina ystävälliset sotilaat tarjosivat puuroa lapsille, kun kiinnostus puuroon oli ilmeinen. Jopa Ellen-tyttönen kerran saapui kotiin esiliina edessään täynnä puuroa, jota sitten joukolla nautittiin.

Tuhatpäisessä joukossa myös kuoltiin. Perustettiin hautausmaa eteläisen pikkutiilikappelin taakse, merkittävimmille vainaille asetettiin muistokivi valokuvineen. Paikka pyhitettiin.

Elettiin ja kuoltiin. Kasarmit alkoivat valmistua 1914. Melko monet jo aivan valmiina. Isoista työmaista oli kesken Ortodox-kirkko. Seinät oli. Kirkonkellot jo saatiin paikalle. Kupariset kattolevytkin tuotu. Venäjällä alkoi levoton elämä. Hulvahti kaiken ylle kansan kapina. Työt pysähtyivät. Tarkoin kuunneltiin mahdollisia uutisia. Niin alkoi Suomessakin laaja liikehdintä. Kutsuttiin kapinaksi, ja irtaantumiseksi Venäjän mahdista. Niin se kulminoitui, että 1918 oli koko Suomessa sotaa joka kulmalla. Venäläisiä ajettiin pois Suomesta, ja oman maan kansalaisia ajettiin vankeuteen, kun olivat ajatelleet toisin kuin voittajapuoli. Niin sammui Hennalan pikainen muodostus.

No, Hennala on edelleen rakennuksina tuossa aivan samassa paikassa. Nyt sieltä ovat poissa myös Suomen sotilaat. Siellä kasvatettiin 100 000, tuhansia nuoria tosi miehiksi. Nyt on toisin. Hennalasta alkaa muodostua asumalähiö. Liekö kaavoitussuunnitelmassa lausuttu väestöluvun tavoitteeksi 22 000 asukasta. Aika näyttää.

Nyt palaan Venäjän vallan aikaan.

Oli kuolleiden sukulaisia alkanut saapua vallan Uralin takaa, katsomaan omaisen hautapaikkaa, ja pyhittämään sitä. Eipä kaikille omaisille ollut tarjolla majoitusta valmisteilla olevilla kasarmeilla, niin vaimot ja äidit hakeutuivat neuvottuina myös Strandbergien luo. Hilda-Marian uudessa kodissa oli toki tilaa. Näin kesäaikana, saattoi laajalla ullakollakin yöpyä. Näin tapahtui lukuisia kertoja. Eipä matka Uralilta ollut sekään helppo ja selkeä. Neuvokkuutta tarvittiin kaikessa.

Aamuisin, kun matkalaiset alkoivat saapua pihalle aamupesuille, harjattiin hampaat. Suusta hulautettiin vesi käsikuppiin ja se siitä kasvoille ja sillä silmät kirkastui. Ja, hieman kummastutti lisää: hameen alle huiskastiin hajuvettä. Niin matka sille päivälle saatiin taas jatkumaan.

Eipä siis mitenkään kummaa, kun nyt puuhaillaan entisestä rukoushuoneesta uudelleen pyhityskappelia. Siellä, Metsä-Hennalan kupeessa tämä vaatimaton metsäkaistale odottaa jotakin uutta tulemista. Lie Uralilla sukua edelleen. Kenties sana kulkee. Uusi avaus muistopaikalle ehkä saa suuremman huomion toimien seurauksena...



Lauantaina 23. heinäkuuta 2016

Puoli vuosisataa sitten eli toukokuussa 1966 aloitin työt
Etelä-Suomen Sanomien hienossa jugend-talossa

Lehden konttoritilat olivat katutasossa, kaari-ikkunallisessa asiakaspalvelukonttorissa otettiin vastaan ilmoituksia, lehtitilauksia ja pieniä painotyötilauksia. Koko toimitus ja latomo sijaitsivat ylemmissä kerroksissa.
- Hämeenkadun puolella porraskäytävästä oikealle oli ensin tuomari Ossi Kivekkään huone ja samalla kohtaa pihanpuolella konttoripäällikkö Jaakko Ukkosen huone. Ilmoitusosaston tiliasiakkaita palveltiin kolmessa huoneessa - ensin minun huoneeni, sitten ilmoituspäällikkö Olavi Kukkeenmäki, ja pihan puolella Lehtovirran Tuula ja Heinosen Eija. Seuraavana levikkiosasto - Matti Koskenmies ja Unto Hilska; ja kirjanpito-osasto - Iines Autti, Aino Kauppinen ja Anita Nevala.
- Rauhankadun puolella faktori Kauko Mielonen ja konttoristi Aira Alestalo vastasivat tilauskirjapainon asioista. Myös Esan apulaistoimitusjohtaja Lasse Harjun työhuone oli siellä.

Kun vuonna 1989 erosin Esan palveluksesta, työhuoneeni oli Rauhankadun puolella.

Esalaiset Seurahuoneella 1971 - Peltolan Nella eläkkeelle

Yläkuvassa vasemmalta Itä-Hämeen päätoimittaja K. T. Mesiäinen, Hämeenkadun konttorin eläkkeelle siirtyvä kassanhoitaja Nella Peltola, kirjapainonjohtaja Kauko Mielonen ja konttoristi Aira Alestalo, Etelä-Suomen Sanomien pääomistaja ja toimitusjohtaja Ossi Kivekäs; alarivissä konelatoja Heikki Simola, tekninen johtaja Seppo Järvinen ja tuleva kassanhoitaja Eeva Muinonen. Alakuvassa vasemmalta tarjoiluvuorossa hankintajohtaja Väinö Hannukkala, ilmoitustoimittaja Raimo Kaarna, ilmoitusfaktori Eelis Teivainen, kirjanpitopäällikkö Iines Autti; alarivissä vasemmalta selin ilmoituspäällikkö Olavi Kukkeenmäki, kirjanpitäjä Aino Kauppinen ja apulaislevikkipäällikkö Unto Hilska. Tarjoilijan vasemmalla puolella lienee Riitta Penttinen.

Näin puolen vuosisadan jälkeen muisti saattaa tehdä tepposiaan, jos huomaat virheitä nimissä tai titteleissä pistä emailiä tulemaan ja oikaistaan ne mahdollisimman pian.

Helmikuussa 1989 ilmoitusasiakkaille kerrottiin erostani ilmoituspäällikön kirjeellä


Keskiviikkona 29. kesäkuuta 2016

Lisää tietoa 29.6.2016, 10:13, Helinä Järvinen kirjoitti:

Lahden kirjakaupan Pellonkulman myymälässä vuonna 1969,
minä vasemmalla 17-vuotiaana myyjäharjoittelijana

Okei. Katsoin tuolta: lakanneet yritykset niin viralliset nimet Salpausselän Kirja Oy. Möysän Kirja- ja paperikauppa. Eklundin kirjakauppaa en löytänyt sillä nimellä - olisiko sitten edessä ollut jotkut etukirjaimet tms? Mutta sellainen muistini mukaan oli siinä kauppahallin vieressä, missä on kahvila tai sitten toisellapuolen rappua??? Jos muistan oikein Mariankadun liike oli jossain siinä Sinuhen kohdilla ja se lopetettiin ja sen tilalle kait tuli tuo Pohjantornin myymälä.

Tiistaina 28. kesäkuuta 2016

Sain kiinnostavan kommentin vuoden 2013 muisteluihin lahtelaisista kirjakaupoista... Etsiskelin lisätietoa lahtelaisista hakuteoksista - LAHTI KÄSIKIRJA kertoo että ensimmäinen kirjakauppa Lahdessa oli vuonna 1880 perustettu Eklundin Kirjakauppa, Olga Eklund. Eklundin Kirjakauppa oli lapsuudessani torin reunassa hallin portaan vieressä. Kivistön Heikki on tehnyt arvokasta tutkimustyötä vanhoista puhelinluetteloista ja löytänyt tarkkoja osoitetietoja kaikille Lahden Kirjakaupan myymälöille, itse olen aiemmin muistellut kirjakauppareissuja lyseolaisena 1954-64.
- 50-luvulla Rautatienkadun Lahden Kirjakaupan yläparvella kävin selailemassa isoilla pöydillä erilaisia postimerkkikansioita ja luetteloita, ja muistaakseni siellä oli myynnissä myös erilaisia postimerkkilajitelmia.

Lisää tietoja Lahden Kirjakaupasta

Lähettäjä Helinä Järvinen
Päiväys 28.6.2016 klo 22:10

Moi !

Kivat sivut. Osui tuolta juttua Lahden Kirjakauppa Oy:stä. Menin töihin Lahden Kirjakauppaan Rautatienkatu 11 noin v. -69. Kirjakaupan johtaja oli iäkäs rouva Itti Sjöblom. Sivuliikkeet olivat Rauhankatu 19. Pellonkulma Paasikivenkatu 1 ja Pohjantornissa Aleksanterinkatu 27. Mariankadulla.


Muita kirjakauppoja mitä muistan Torkkelin paperi Aleksanterinkadulla
Eklundin kirjakauppa Kauppahallin vieressä.
Salpauselän kirja- ja paperikauppa Rautatienkadulla.
Möysän kirja ja paperi? Karjalankatu.

70-luvun alussa kirjakauppa myytiin Stockmannille ja nimeksi tuli Lahden Akateeminen kirjakauppa. Johtajana Erkki Sabel. Myöhemmin yhdistyi myös Salpauselän kirjakauppa ja Akateeminen kirjakauppa. Salpauselän kauppa lopetettiin.

Aikaisempaa historiaa en tiedä

-helinä

Tässä aiemmin julkaistua tietoa lahtelaisista kirjakaupoista

Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2013 - omia muisteluitani

Kansalliskirjakauppa O.Y. Lahti. Puh. 268 ??? Werner Söderström on tuttu kustannusyhtiö, mutta tätä kirjakauppaa en muista. Puhelinnumerossa on vain kolme numeroa, eli ilmoitus on ehkä 1910-20-luvuilta ?

Lyseolaisena 1954-64 käytiin ostamassa kirjat, vihot ja koepaperit Lahden Kirjakaupan Rauhankadun myymälästä, toinen oli Rautatienkadulla Kuvapalatsia vastapäätä, kolmas Rautatienkadun alkupäässä, neljäs Möysän katsastuskonttorin talossa ja viides muistaakseni Maakunta-ravintolan vierellä Mariankadulla. En ole varma, kuvan osoiteriveistä en saa selvää. Muita lahtelaisia kirjakauppoja olivat Eklundin Kirjakauppa hallin vierellä, Karihovin kirjakauppa Lahdenkadulla...

From: Heikki Kivistö
Sent: Wednesday, March 20, 2013 8:54 PM

Kansalliskirjakaupa O.Y.?
Tämä kirjakauppa löytyy vuosien 1932-1939 puhelinluetteloissa osoitteessa Rautatienkatu 18. Sen jälkeen sitä ei enää esiinny.

Lahden kirjakauppa Oy?
Vuosien 1913 ja 1918 puhelinluetteloissa kirjakaupalla on vain puhelinnumero 420, osoitetietoja ei ole. Vuosien 1932-1939 puhelinluetteloissa kirjakauppa on osoitteessa Rautatienkatu 20. Vuoden 1940 puhelinluettelossa se on siirtynyt osoitteeseen Rautatienkatu 18 eli Kansalliskirjakaupan paikalle. Onkohan tällöin tapahtunut yrityskauppoja? Sivuliikkeitä Lahden kirjakaupalla oli useita. 1941 täydennyspuhelinluettelossa, jossa on 1940 tehdyt puhelinliittymät, sivuliikkeitä on Rauhankatu 18:ssa ja Kauppakatu 2:ssa. Rauhankatu 18:n myymälä on siirtynyt vuoden 1958 luettelossa osoitteeseen Rauhankatu 20 ja Kauppakatu 2:n myymälä on poistunut. Vuoden 1944 luettelossa on myymälä osoitteessa Tornator ja vuoden 1945 luettelossa osoite tarkentuu Rykmentinkatu 13:ksi. Vuoden 1953 luettelossa Rykmentinkadun myymälää ei enää ole, vaan tilalle on tullut Launeenkatu 61, joka osoite ei enää ole vuoden 1955-1956 luettelossa. Silloin ilmestyy myymälä Paasikivenkatu 1:een. Vuoden 1958 puhelinluettelossa uusi myymälä on tullut Aleksanterinkatu 37:ään (Oikoportti). Vuonna 1962 tulee yksi myymälä lisää Aleksanterinkatu 27:ään. Vuoden 1965 puhelinluettelossa päämyymälä on siirtynyt Rautatienkatu 11:een ja vuoden 1966 luettelossa ei enää esiinny Aleksanterinkatu 37:n myymälää. Näin mennään aina vuoteen 1972 asti. Vuoden 1973 luettelossa ei Lahden kirjakauppaa enää ole. Parhaimmillaan Lahden kirjakaupalla oli viisi myymälää.

Möysän Kirja- ja Paperikauppa Oy ?
Tämä liike esiintyy puhelinluetteloissa vuodesta 1951 alkaen ensin osoitteessa Kauppakatu 12, nykyisen Karjalankadun ja Kannaksenkadun kulmahuoneistossa. Puhelinluetteloissa vuodesta 1958 vuoteen 1976 tämä kirjakauppa on osoitteessa Karjalankatu 34. Sen jälkeen tätä kirjakauppaa ei enää luetteloissa ole. Tässäkin talossa Karjalankatu 34 toimi katsastuskonttori, jota voidaan kutsua Möysän katsastuskonttoriksi. Kirjakauppa ei kuitenkaan ollut Lahden kirjakauppa, vaan siis Möysän Kirja- ja Paperikauppa.

Terveisin
Heikki

Kiitokset tutkimustyöstäsi, Heikki ! Faktoihin perustuvaa tietoa, ei 'hitaasti dementoituvan' muistikuvia... Rami


Lauantai 25. kesäkuuta 2016

Pekka Asikkalan Kurhilasta kaupitteli tänään tori.fi-sivuilla vanhoja postikortteja vuosilta 1912-1937. Tämä näkymä Rautatienkadulta lienee viime vuosisadan alkupuolelta? Ylhäällä Kauppahotelli, vastapäinen apteekin talo, kupolikattoinen nykyisen Tirran ja Torven talo Rautatienkadun ja Loviisankadun risteyksessä ja Wihdin Puuseppäin huonekaluliike, pari vossikkaa, muutama jalankulkija nyssykköineen, hienoa ajankuvaa Lahdesta sadan vuoden takaa...


Tiistai 21. kesäkuuta 2016

100 metriä 8 km:n ylinopeutta 170 euroa sakkoa... PERKELE!!!!

Posti toi tänään kirjeen Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksesta Helsingistä. Minähän täytän 75 vasta parin vuoden kuluttua, joko ne nyt muistuttavat lääkärintarkastuksista kortin uusimista varten? Mitä ihmettä...

Olen näköjään viikko sitten ajanut tässä kotikulmilla huimaa 38 km-tuntivauhtia ja peltipoliisi on kuvannut rikokseni! Kyllä, Hirsimetsäntiellä oli tosiaan muutaman sadan metrin matkalla 30 km/h nopeusrajoitus, muistan ajaneeni kävelyvauhtia parin asfaltista tehdyn hidastustöyssyn yli, nopeusylityksistä ei aavistustakaan. No, varmaankin olen sitten ajanut huimaa kahdeksan kilometrin ylinopeutta, koska se on kuvattukin. MUTTA silti 170 euron sakko tuntuu liian rajulta rangaistukselta rikokseen suhteutettuna.

Vahingonilo on paras ilo ! Tässä lisää aiheita...

Kirppiskierroksillani yleensä säästän suuria seteleitä, teen muutaman euron löytöjä tai jätän ostot kokonaan tekemättä. Eläkeläisen on pakko säästää aina kun voi. Viime viikon perjantaina 17. kesäkuuta klo 13.37 tein 50 euron arvoisen löydön autoni tuulilasin vinkkarin alta Cetorin parkkipaikalla osoitteessa Seponkatu 9 - olin unohtanut pysäköintikiekon.

Pikkuhiljaa alan uskoa kasaantumisteoriaan, kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan. Mitähän seuraavaksi ?


Lauantai 4. kesäkuuta 2016

Värikynät heilumaan, lahtelaiset!

Joulukuussa 2015 Uusi Lahti-lehti kertoi uudesta muotivillityksestä, aikuisten värityskirjasta. Lahti-värityskirjan piirrokset on tehnyt graafikko Marjo Järvinen. Ovatko alla olevat kirppislöydötkin hänen tekemiään? Vai tiedätkö sinä, kenen nämä grafiikat ovat, signeerauksesta en saanut selvää...


Keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Naapurimme Dagi Angervo Kariniemestä äsken telkkarissa
- Yle TV1 12.35 'Viikon tyttö' elokuvassa vuodelta 1946


1950-luvulla Kariniemenkatu 35 A-portaan kolmannessa kerroksessa asui naapurissamme taiteilijapariskunta Dagi Angervo ja Ensio Jouko, lapset Pekka ja Pirjo olivat kavereitamme. Usein porraskäytävässämme kaikuivat yhtaikaa näiden kaupunginteatterin näyttelijöiden äänenavausrutiinit, kimeä naisen kieunta ja miehen matala basso, ja erilaista kurlutusta.

Kesäisin Joukot lähtivät maaseudulle ja jättivät kotiavaimensa äidilleni, hän hoiti naapurin kukkienkastelut ja saimme korvaukseksi vaivoistamme lippuja teatteriin. Kävimme sekä ammattikoululla että kesäteatterissa Kartanon pihalla, myöhemmin Pikku-Veskun rantamaisemissa.

WIKIPEDIA: Ensio Jouko oli suomalainen näyttelijä-ohjaaja. Jouko näytteli 1930-, 1940- ja 1950-lukujen aikana noin kahdessakymmenessä elokuvassa. Hänen elokuviaan olivat muun muassa Mies Marseillesta, Varjoja Kannaksella ja Salainen ase. Dagi Angervo oli suomalainen näyttelijä, jonka tunnetuin rooli oli elokuvassa Täällä Pohjantähden alla.


Tiistaina 31. toukokuuta 2016

Kariniemenkadun pojat satamakahviossa tänään

Menneitä muistelemassa lapsuudenmaisemissa, vasemmalta Lasse Lyttinen, Lauri Dyster ja Pelle Wallenius. Ja kuvan nappasi Raimo Kaarna. Lasse, Lare ja Rami asuivat 50-luvulla pitkässä talossa (35) ja Pelle vinottain vastapäätä (20). Larella on kymmenkunta erilaista vanhaa moottoripyörää, ammatiltaan hän oli varaosamyyjä autoliikkeessä.


Tiistaina 31. toukokuuta 2016

Vuonna 1981 ostin punaisen Ladan Siltasen Autoliikkeestä

Yläkuvassa lähestytään nykyisen Lahdenkadun ja Niemenkadun risteystä, edessä häämöttää Karihovi. Alakuvassa loistoautoni on parkissa Vuorikadulla, lähellä työmaatani Etelä-Suomen Sanomien Hämeenkadun konttoria. Käytetty Ladani oli vasta 'sisäänajettu', alle 20.000 kilometriä, ja sillä ajelin porvarilehden ilmoitusasiakkaita tapaamaan lähes kymmenen vuoden ajan. - Kuvat löytyivät muutama viikko sitten entisestä kodistani neljännesvuosisadan kateissaolon jälkeen...


Tiistaina 24. toukokuuta 2016

1950-luvun lapsuudenkaverit Kariniemestä vierailulla Kiveriössä


Asuin 1947-59 Kariniemenkadulla, siis 4-16-vuotiaana. Kuvassa oikealla Walleniuksen Pelle, hän asui Kariniemenkatu 20:ssä kellertävässä puutalossa nykyisen Johannakodin vierellä. Walleniuksilla oli aikoinaan rakennusliike Lahdessa ja se on urakoinut Lahteen monia tunnettuja rakennuksia, mm. Kansantalon, Asko-tavaratalon, Launeen kirkon. Myöhemmin Walleniusten uusi yritys rakensi pari rivitaloa Kilpiäistentien alkuun ja Pekantielle Möysään.

Omenapuut pihallani kukkivat täydessä loistossaan ja niitä kävi sunnuntaina ihailemassa toinen lapsuudenkaverini Lasse Lyttinen, hänet näin viimeksi 1959 kotitalomme Kariniemenkatu 35 pihalla. Sekä Lasse että Pelle ovat paluumuuttajia Helsingistä, vuosikymmenten jälkeen takaisin 'kotiin' ja lapsuudenkavereita tapaamaan... Lasse oli Finnairin palveluksessa.


Keskiviikkona 18. toukokuuta 2016

Oletko katsonut uutta 'Hyvät kaupat' ohjelmaa telkkarista ?

Siinähän muutama tunnettu julkkis - huutokauppakeisari, koomikko ja kiinteistökauppias - kilpailevat keskenään erikoisen tavaran ostamisesta. Kuka lie keksinyt näin hyvän nimen ohjelmalle ?

Minä keksin sen nimen, 'HYVÄT KAUPAT' jo 1980-luvun lopulla Etelä-Suomen Sanomissa. Ilmoitustoimittajana ideoin lehteen ihkauuden ilmoitusosaston ja parhaimmillaan ilmoituksia oli 1-2 täyttä sivua joka torstai. Ilmoitukset olivat kooltaan joko 1x50 pmm, 1x100 pmm, 2x50 pmm tai 2x100 pmm, niitä sai ostaa 4, 8 tai 12 viikoksi, toistoalennukset vastaavasti 20%, 30% ja 40%.

Suunnittelin ilmoitusasiakkaiden käyttöön myös muovikassit, tilasin niitä muutaman tuhatta kappaletta lahtelaisesta Aniliinipainosta ja kävin jakamassa nivaskan jokaiseen vähittäismyymälään. Kassien kuvat ovat suoraan USAsta, New Yorkin Madison Avenuelta, Metro-ilmoituskuvastoista.


Tiistai 17. toukokuuta 2016

Vanhaa Lahtea 1960-luvulla...


Löysin Sopenkorven Kisälli-kirppikseltä vanhan froteekangaspalasen. Tekstiilitalo Tulon päämyymälä oli Aleksin ja Rautatienkadun kulmassa, pienempi Arki-Tulo sijaitsi Vapaudenkatu 8:ssa.



Pertti Kalervo Kaarna
- s. 24.12.1937 Viipuri, k. 11.4.2016 Helsinki

    Uusi aamu sarastaa,
    päivä kirkas hohtaa.
    Jokainen näin vuorollaan,
    tien päässä Luojan kohtaa.

Veljeni siunattiin Hietaniemen vanhassa kappelissa 4.5.2016.


Olen julkaissut lahtelaista.net -sivustollani joitain kuvia lapsuudestamme ja muistoja pikkutapahtumista, julkaisen niitä nyt uudelleen. Koulunsa Pertti kävi Lahden Kaupungin eteläisessä kansakoulussa (1944-45), Anttilanmäen kansakoulussa (1946), Vuorikadun koulussa (1947-48) ja Lahden Yhteiskoulussa (1948 alkaen). Teknikoksi hän valmistui Oulusta vuonna 1971.
Launeelta muutimme Kariniemeen 1947, kuva vuodelta 1950
- isä Tauno Kaarna takana, me pojat vasemmalta Pertti, Ahti ja Raimo

Pertti Kaarna oli vuosikausia myös Suomen Autoteollisuuden palveluksessa, hän toimitti yrityksen asiakaslehteä ja kävi haastattelemassa ja valokuvaamassa Sisu-kuorma-autoja käyttäviä liikennöitsijöitä ympäri Suomea. Lisäksi hän toimitti myös henkilökuntalehteä, nimi taisi olla Sisupussi...


13.12.2014

Kaarnan perheen evakkomatka Viipurista Lahteen 1939
- V I R T U A A L I - V I I P U R I - 1 9 3 9 - Klikkaa näkyviin!

Tämän tekstin on kirjoittanut Viipurissa vuonna 1937 syntynyt isoveljeni Pertti Kaarna - teknikko - tietokirjailija - sukututkija - Viipuri-harrastaja. Aihe: Kaarnan perheen evakkomatka johti Viipurista monien mutkien kautta Lahteen, uuteen elämään...

Sukumme Viipuriin syyskuussa 1936 Nuijamaalta asettuneen haaran lähtö tapahtui kiireenvilkkaa, kun kuljetus oli saatu isämme Taunon ja eräiden hänen upseeriesimiestensä toimin järjestetyksi.

Viipurin Neitsytniemen, noin kaksi kilometriä keskustasta, Mikonkatu 7:n puutalon pihamaalta lähti illansuussa kuorma-auto - kuljettajana isämme veli Eino, ja autoon tulivat äitimme Aune (1917-2004), ainoa lapsi Pertti (s. 24.12.37 Viipurissa) sekä äitimme sisaret Hilja (Hilkka) (1912-2004) ja Henni (s. 1914); kaikki mainitut naiset olivat syntyneet Nuijamaan Pällilän kylässä ("Pälli"). Autoon lastattiiin hieman irtaimistoa: heteka-sänky, senkki, noin kolmen vuoden vanhoja, kuten arvokas "Hornyphon" -radio. Pakomatkan päämääränä oli sisarusten lapsuudenkoti Pällillä noin 25 km:n päässä Saimaan kanavan tuntumassa.

- - Hilkka ja Henni olivat olleet Valiolla (?) työssä ja asuivat usean kilometrin päässä kaupungin itäisessä kaupunginosassa. Isä Tauno oli jo vähän aiemmin määrätty armeijan tehtäviin omasta kuorma-autoilijan ammatista.

- - Muutaman sadan metrin päästä auton lavalle otettiiin useita, noin kuusi henkilöä sängylle istumaan; pakolaisia vähäisine nyytteineen oli "Nälkälinnaksi" kutsutun aliupseereiden kolmikerroksisen talon luona tunnetussa nimeä kantavassa risteyksessä.

- - Aune, Pertti Kaarna sekä Hilkka ja Henni Backlund jäivät Edvard ja Selma Aropaasin (nimi 6.4.35) mökille; ainakin Aune poikineen noin 5:ksi päiväksi.

- - Pakomatka jatkui. Lappeenrannasta lähti juna länteen, siinä oli paljon Viipurin pakolaisia. Aune-äidin käly Meeri tuli mukaan. Viranomaisten määräämä sijoituskunta oli Janakkala Hämeenlinnan lähellä.

- - Matkalla jouduttiin yöpymään Kouvolan rautatieasemalla, oletettavin syy ratojen suuri liikenne mm. sotilaskuljetusten vuoksi. Janakkalassa Kuurilan kylässä samannimisen pysäkin lähettyvillä oli määrättynä sijoituspaikkana kauppias Rannikon talo ja sen toisen kerroksen ehkä kahden huoneen kokoinen asunto Aunelle, Pertille ja Meerille. Meerillä ei aivan tuoreena rouvana ollut vielä lasta. Työvelvollisena ja mielellään hän otti kauppiaan tarjoaman myyjättären tehtävän. Meerin Veikko ja Aunen mies olivat armeijassa.

- - Tässä vielä: Evakkoon lähtöä nopeutti Viipurin pommitukset 30.11. alkaen n. klo 8.45, samoihin aikoihin Helsinkiin ja muualle.

- - Sota päättyi. Kolme Kuurilan pakolaista eli "evakkona" kuten termi kuului, matkasi huhti-toukokuun vaihteessa Meerin kotikaupunkiin Lappeenrantaan, jonne myös sukupiiriä tuli pohtimaan miten elämis- ja asumisasioita oli järjestettävä. Meerin mies Veikko ja Aunen mies Tauno olivat päässeet armeijasta. Toukokuun puolivälin vaiheilla Tauno ja Aune matkasivat junalla länteen Tampereelle - ja kutsusta yöpyivät Rannikon talossa paluumatkalla. Asiana oli tiedustella Tampereella mahdollisuuksia jatkaa kuorma-autoilijan ammattia. Poliisilaitos ei heti luvannut liikennelupaa kuorma-autolle. Paluumatkalla kohti Lappeenrantaa tehtiin sama tiedustelu Lahdessa. Lupa myönnettin heti. Helsinkikin oli yhtenä vaihtoehtona. Pariskunta päätti junassa Tampereelta tullessaan ennen Riihimäkeä, että mennään mieluummin Karjalan suuntaan kuin pääkaupunkiin.

- - Isä-Tauno matkusti vielä Lappeenrannasta Veikon ja Meerin kotoa Lahden kaupunkiin järjestelemään lupa-asiaa ja asuntoasiaa asuen parisen päivää keskustan matkustajakodissa. Lehdessä olleen ilmoituksen ilmoituksen - hänen tai vuokraisännän - perusteella löytyikin Viipurin asunnon kaltainen kaksio Lahden Launeen kaupunginosasta noin 700 metrin päässä etelään rautatieasemasta. Siellä perhe asui n. 1.6.1940 - 30.6.1947 ja laajeni 1943 ja 1945 viisihenkiseksi. Osoite oli Launeenkatu 50.
Karjala-evakkoja oli Lahdessa v. 1947 noin 10000, 80 % Viipurista.



Tiistai 19. huhtikuuta 2016

Olen näköjään päässyt sarjakuvasankariksi...

Tämä hieno kaksivärinen Lasten Kuvalehti vuodelta 1945 löytyi kirppikseltä, klikkaa esittelysivu suuremmaksi - uskonnollinen ja kasvattava sisältö, kauniita valokuvia ja piirroksia, 16 A4-sivua, paksu paperi.

Esitteen tekstiä: "Suomen kristikansalle! Aikamme ankarassa hädässä, erittäinkin katkerissa kärsimyksissä, tuhoutuu paljon ihmiskunnan rakkaimpia ja kalleimpia arvoja. Lisäksi ajan henki tahtoo hukuttaa kaiken jäljelläolevan hyvän. Sen olemme järkyttyneinä nähneet ja kokeneet. Suomen lapset, joihin sodan ahdistukset ovat painaneet lähtemättömän leimansa ja joihin sodanjälkeinen villiintyminen ehkä herkimmin koskee, on pelastettava Jumalalle. Se on Suomen kristikansan kallis velvollisuus..."


Perjantai 15. huhtikuuta 2016

Hieno kortti kotikaupungistamme, ikää yli 100 vuotta...



Tiistai 22. maaliskuuta 2016

Kotiseuturakkautta tämäkin, löytö tori.fi-sivuilta pari kuukautta sitten, grafiikkaa kotikaupungista vuodelta 1957, kotiinkuljetettuna Helsingin keskustasta Lahteen.
T.p.l:a KV 2/5 Olavi Ryyppö -57 - - - 350x400 lasin alla, puukehys


Lauantai 5. maaliskuuta 2016

YLEN ELÄVÄSTÄ ARKISTOSTA löytyi tällainen mainosfilmi kotikaupungistamme

Lahden ostosparatiisi 1958


Päivämäärä: torstai 18. helmikuuta 2016
Lähettäjä: HeikkiK
Vastaanottaja: Raimo Kaarna

Aihe: Penkkariajelut

Hei
Tänään abeilla on taas penkkariajelut. Löysin vielä yhden aiheeseen liittyvän kuvan arkistostani. Kuvan takana on teksti "Jyskyt jymyämässä 1929".

Kuva näyttäisi olevan otettu (Pikku-)Vesijärven rannassa. En nyt muista, minkä koulun oppilaita kutsuttin jyskyiksi. Lahden lyseon teinikunnan lehtihän oli Jyskyt.



Sunnuntaina 7. päivänä helmikuuta 2016

Tyttärentyttäreni Lumi Kaarna, 14, jatkaa 'kirjailijanuraansa'...


Klikkaa kuvaa ja pääset lukemaan
Iiris-juttua, se aukeaa uuteen ikkunaan.
Tällaisia ovat kommentit lukijoilta instagramissa.


Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016

Tässä näitä lehtilöytöjä Anttilanmäeltä...

Samoissa tiloissa järjestetään nyt helmi-maaliskuussa 2016 kursseja radioamatööreille.

Jos kiinnostaa lue ilmoitus ja mene mukaan.

Itse kuuntelen lyhytaaltoradiostani eksoottista musiikkia, puhetta ja pulinaa, vinkunaa ja sirinää ympäri maailmaa miltei joka yö. Helpottaa nukahtamista...






Sunnuntaina 24. tammikuuta 2016


Hieno lautanen, vanha puumäki, tuomaritorni, katsomo, lippurivistö jne.
Vähän arabiaa keräilijöille. Postimerkki v. 1958 MM-kisoista.


Tiistaina 12. tammikuuta 2016

Etsitkö sinä lisätietoja jostain kotiseutusi tapahtumista, historiasta, rakennuksista, ihmisistä? Yleensä hyvä kirja auttaa - vanha ja edullinen - ja kirjasi luultavasti löydät antikvariaatista, helposti netin kautta ja kirja tulee suoraan kotiisi...

"Antikka.net on antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteinen antikvariaatti internetissä eli verkkoantikvariaatti - portti kauppiaiden mielenkiintoisille hyllyille. Täältä löydät mittavan määrän kirjoja ja muita antikvaarisia tuotteita. Antikka.netin valikoima kasvaa ja muuttuu koko ajan."

Jos et muista tekijää tai teoksen nimeä, pistä hakusanaksi paikkakuntasi ja tuoteryhmäksi 'Paikallishistoria ja kuvateokset'. Kokeile myös näitä sivustoja antikvaari.fi ja antikvariaatti.net.


Maanantaina 11. tammikuuta 2016

Kuluttaja-lehti vuodelta 1958 kertoi osuuskauppaväen kokoontumisesta kotikaupungissamme

Rautatienkatu alkaa Chevrolet-henkilöauton kohdalta, puutalon paikalla on nyt Sokos-tavaratalo, oikealla on Suomen Yhdyspankin punatiilitalo, katukivetys madallettu puiden välistä Rautatienkadulle ajoa varten. Vesijärvenkadun risteyksessä matala kioski ja pieni parkkipaikka, niiden takana Loviisanradan vallia ja taustalla näkyy Savonkadulla (nykyinen Kauppakatu) korkea kerrostalo, osa 'Olavinlinnaa'.

Pikkukuvia klikkaamalla voit lukea koko jutun 'jättikoossa', kuvat aukeavat uuteen ikkunaan.


Voihan perrr....
Perjantaina 8. tammikuuta 2016

Niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku niinku...

Sataviisikymmentäkaksi kertaa niinku, siis 152 x niinku, tänä aamuna klo 6 ja 6.30:n välillä puheradiossa tulleessa puffihaastattelussa. Hiljattain oravanpyörästä hypännyt ja suuren elämänmuutoksen tehnyt kolmekymppinen Tuija Pehkonen - juontaja, viihdyttäjä, innostuja ja innostaja, sporttaaja, someilija - kertoi opiskelleensa puheviestintää yliopistossakin! Piakkoin voimme kuunnella hänen uutta ohjelmaansa ylen kanavilla, henkilöhaastatteluja tietenkin, niinku. Kaunis nainen, kaunis ääni, niinku...

P.S.
1 0 + + ELI TÄYDET PISTEET TUIJA PEHKOSELLE NÄYTTELIJÄ ANTTI REININ LOISTAVASTA HAASTATTELUSTA YLEN PUHERADIOSSA LA 20.2.2016 KLO 10-11. KIINNOSTAVA OHJELMA, HYVIÄ KYSYMYKSIÄ, PÄÄOSASSA HAASTATELTAVA, EI YHTÄÄN 'NIINKUA' !!!

- - - - - - - - - - - - -

KOMMENTTI:
Puheradio
HeikkiK
Vastaanottaja signal@sci.fi
Päiväys To 21.1.2016 18:29

Hei
Perjantaina 8.1.16 hämmästelit niinkuttelua radiossa. Löysin arkistoistani kuvan studiosta, jossa ei luultavasti niinkutettu.
Terveisin
Heikki


Lahdessa torstaina 7. päivänä tammikuuta 2016

Tikulla silmään, joka vanhoja muistelee...

Nyt pian 73-vuotiaana ei paljon muuta elämässä olekaan kuin muistoja ja muistelemista, ja muistinkin kanssa on vähän niin ja näin, joko otin päivän pumppulääkkeet ja mihin ne silmälasit kädestäni laskinkaan? Kaupungillakin näin muutaman tutun, heti tunnistin ulkonäöstä, mutta ketä he olivatkaan, nimet täysin kateissa. Ehkä myöhemmin tänään tai ainakin jo huomenna taas muistan...

Kirpputorikierroksillani olen löytänyt Akateemisen Kustannusliikkeen julkaisemat Spes Patriae kirjat vuosilta 1960, 1962 ja 1964. Jokaisessa kirjassa on noin 350 sivua ja valokuvat k.o. vuoden ylioppilaista. Oma kuvani löytyy vuoden 1964 kirjasta, tapasimme luokkakavereita ja rinnakkaisluokkalaisia lyseon riemuylioppilasjuhlissa toukokuussa 2014, heidän kanssaan opiskelin VII ja VIII luokat, I-VI kävin pari luokkaa ylempänä. Minun olisi pitänyt kirjoittaa jo vuonna 1962, mutta olin VI luokan jälkeen vuoden töissä ja palattuani opintoja jatkamaan jätin Ruotsin ehdot suorittamatta ja taas kirjoitukset siirtyivät vuodella eteenpäin. Vuoden 1960 ylioppilaissa on paljonkin tuttuja, lapsuudenystäviä, naapureita ja muita tunnettuja lahtelaisia.

Skannasin kaikki lahtelaisten koulujen ylioppilaat näiltä kolmelta vuodelta. Koulut ovat aakkosjärjestyksessä, oppilaat luokittain aakkosjärjestyksessä. Kuvat saat esiin klikkaamalla, yhdessä kuvassa aina aukeama eli kaksi sivua, noin 40-50 ylioppilasta, ja ne aukeavat isommassa koossa eri ikkunaan. Nimetkin ovat luettavissa, kuvista tunnistat omat kaverisi ja tutut. Nimet googlettamalla voit vielä saada jopa yhteydenkin joihinkin vanhoihin vielä hengissä oleviin kavereihin tai ainakin saada lisätietoa heidän nykyvaiheistaan.

JA TÄSSÄ TÄMÄ SIVULUETTELO:
1964 - 1 | 1964 - 2 | 1964 - 3 | 1964 - 4 | 1964 - 5 | 1964 - 6 | 1964 - 7 |
1962 - 1 | 1962 - 2 | 1962 - 3 | 1962 - 4 | 1962 - 5 | 1962 - 6 |
1960 - 1 | 1960 - 2 | 1960 - 3 | 1960 - 4 | 1960 - 5 |

SAIN VUODEN 1963 SPES PATRIAE KIRJAN LAINAKSI JA SKANNASIN SIITÄKIN LAHTELAISET YLIOPPILASKUVAT:

1963 - 1 | 1963 - 2 | 1963 - 3 | 1963 - 4 | 1963 - 5 |

Happy hunting!!!!

Monet meistä jatkoivat kauppaopiston ylioppilasluokilla 1965-64-63-62

Katso kuvat ja lue kommentit, osuivatko oikeaan, joukossa tuttuja kauppiaita ja yrittäjiä! Google ja facebook auttavat taas selvittämään, mitä heistä 'isoina' tuli...
1965 - 1 | 1965 - 2 | 1965 - 3 | 1965 - 4 | 1964 - 1 | 1964 - 2 | 1964 - 3 | 1964 - 4 |
1963 - 1 | 1963 - 2 | 1963 - 3 | 1963 - 4 | 1962 - 1 | 1962 - 2 | 1962 - 3 | 1962 - 4 |


Sivun aukeamisen nopeuttamiseksi olen pistänyt kunakin vuonna kirjoitetut jutut omalle sivulleen. Klikkaa linkkejä ja vilkaise muistelut: - KAIKKI JUTUT 2016 - 2002
2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002

Käväisepä muillakin websivustoillani !

signalpenpals.net - 50.000 friends free
worldsignals.net - ads by countries
globalcollectors.net - swap anything
penpalclubs.net - penpal papers
penpalmagazine.net - more friends
lahtelaista.net - in Finnish only

VALO-CD